Winston Churchill taisi sen aikoinaan parhaiten tokaista: golfin tarkoituksena on lyödä pieni pallo kohti pientä reikää tehtävään täysin sopimattomin välinein. Ikuisuuksilta tuntuvat talvet voi nyt kuluttaa kotona EA Sportsin ja Tiger Woodsin yhteistyöstä nauttien.
Tiger Woodsin yksinpelejä on kahdeksan erilaista harjoittelusta yksittäiseen turnaukseen. Lisäksi voi valita koko PGA Tourin kilpailut, joita käydään viidellä eri kentällä. Tournament on piiiiitkä. Se kuvaa ehkä realistisesti loputtoman tuntuista kilpakautta, mutta vaatii konsoligolffaajalta useamman vapaaillan.
Pelaajiksi voi valita jonkun tämän hetkisistä lajin huippunimistä, mukana ovat Mark O'Meara, Lee Janzen, Justin Leonard, Brad Faxon tai itse Tiger Woods. Lisäksi voi luoda oman pelaajan, tosin hahmolle voi muuttaa vain nimen ja valita 14 mailasta sopivimman.
Pelaajien erot ovat suhteellisen pieniä. Tigerilla aloituslyönnit ovat pidemmät kuin muilla, mutta muuten hahmovalinnalla ei juurikaan ole merkitystä. Elehtimiset onnistuneen tai pieleen menneen reiän jälleen on rajattu muutamaan kumarrukseen tai mailan tiputtamiseen. Viisi pelaajahahmoa on liian vähän ja kaipaamaan jäin monia muita tämän hetken huppunimiä, kuten David Duvallia ja Vijay Singhia.
Aitoja lyöntejä
Tiger Woods PGA Tour 2000:ssa on lähes reaaliaikainen analoginen lyöntitekniikka, joka tuo golfin aimoharppauksen lähemmäksi todellisuutta. Analogisen ohjaimen tatin veto taakse määrittää lyönnin voiman ja työntö eteen tai sivuille palloon osumakohdan.
Pallon alastulopaikkaa ei voi säätää millilleen tähtäimellä, vaan laskeutumispaikka riippuu swingin onnistumisesta, voimasta ja tuulesta. Lyönnin voimaa kuvaavan prosenttiluvun alle tulee pallon osumakohdan näyttävä grafiikka. Lyönnin lähtiessä voi jo päätellä, kuinka metsään mennään.
Sama tattikontrolli on käytössä kaikissa lyönneissä putterista driveriin. Kun putatessa vetää tattia taakse, lähtee mailasta kohti reikää puttauksen voimaa ja suuntaa kuvaava viiva. Maaston korkeuserot katsotaan nappia painamalla. Itse puttaustilanteessa maastoeroja ei kuvata ruudukolla, joten kallistukset ja ylämäet on muistettava ulkoa. Voi kuulostaa hankalalta, ja sitä se onkin. Grafiikka ei näytä korkeuseroja tarpeeksi hyvin, joten puttauksissa tuurin osuus on hieman liian suuri.
Kaavoihinsa kangistuneille konsoligolffareille tai tatittoman ohjaimen omistajille on tarjolla myös samanlainen ajoitukseen perustuva lyöntitekniikka kuin edellisessä Woodsin nimeä kantavassa golfissa. Tällä lyöntitekniikalla voima ja suunta määritellään oikea-aikaisella napinpainalluksella ympyrämittarissa.
Erittäin hyvä, muttei täydellinen.
Realistisuuden loisteessa jotain jää sentään vaivaamaan. Pallon kulkua ja kierrettä voi käsittämättömästi vielä muuttaa pallon jo ollessa ilmassa. Toisaalta itse lyönnissä ei kaikkea ehdi tehdä, joten jotenkin kierteet täytyy toteuttaa. Tämän Tiger controllin, kuten monet muutkin ominaisuudet saa pois päältä monipuolisista valikoista. Todellisuudesta poikkeaa myös se, että mikäli pallo tipahtaa karheikkoon, ei lyöntiin saa kierrettä.
Mailojen valintakin ärsyttää. Muutaman sentin päässä viheriöltä kököttävää palloa olisi kiva putata, mutta peli valitsee automaattisesti chipperin. Ja jos haluaisi chipata palloa viheriöllä, maila on aina putteri.
Grafiikka on riittävää, mutta turhan palikkamaista. Pusikosta lyödessä edessä kasvava nokkospuska näyttää enemmänkin piikkisialta. Hahmot ovat valokuvantarkkoja ja erityisesti itse swingin kuvaaminen on realistisuudessaan kaunista. Toisaalta hahmot hyppivät pahasti silmille aivan eri näköisestä taustasta. Keli ei muutu muutamaa tuulenpuuskaa lukuunottamatta, ja radatkin ovat kovin samanoloisia.
Näkymättömän yleisön taputukset, yskimiset, kännykänsoimiset ja silloin tällöin kraakkuva varis tai ylitse lentävä lentokone tuovat lisää tunnelmaa. Kuvakulmat ovat hyviä ja vaihtelevia. Kamera seuraa palloa, odottaa tippumispaikalla tai kuvaa sivusta, mikä tuo sopivasti elävyyttä ja vaihtelua.
Kommentoinnin hoitaa Tiger Woods. Selostukset ovat tosin hieman sattumanvaraisia. Tyylikkästi keskelle kentää laskeutuva pallo saattaa saada Tigerin huudahtamaan Homer Simpson -tyylisen rääkäisyn "dough". Kommentit ovat myös aina samat pelaajasta riippumatta.
Tiger Woods PGA TOUR 2000 on innovatiivinen, toimiva kokonaisuus, joka silti jättää parannettavaa ensi yritykseen. Peli olisi vieläkin parempi, jos hahmovalikoimassa olisi enemmän vaihtoehtoja ja varsinkin eroja golffareiden välillä. Vapaa mailanvalintakin olisi pieni, mutta kätevä uudistus.
85
