PlayStation neloseni tarvitsee PlayMaten, joten neiti Croft tekee paluun. Jälleen.
Vuonna 1996 pelitaivaalle ilmestyi uusi tähti, joka kietoi pelaajat pauloihinsa upeilla grafiikoillaan, sujuvalla pelattavuudellaan ja suuren seikkailun tunnullaan. Lara Croft ja polygonipallot valloittivat maailman, kun Tomb Raider myytiin yli seitsemään miljoonaan kotiin.
Laralle kävi kuitenkin kuten esikuvalleen Indiana Jonesille, sillä 2000-luvulla ilmestyneet Tomb Raiderit eivät yltäneet enää edeltäjiensä tasolle. Myyntimäärät hiipuivat ja Square Enixilla painettiin reset-nappulaa. Crystal Dynamicsille annettiin tehtäväksi luoda uusi, nuorempi ja haavoittuvaisempi Lara. Samalla maailman tunnetuimman brittiarkeologin tarina haluttiin kirjoittaa alusta alkaen uusiksi.
Viime keväänä ilmestynyt Tomb Raider -reboot ei ollut lainkaan hassumpi esitys. Arvon kollegani, Lassi Lapintie, arvioi Laran uuden tulemisen 83 pisteen arvoiseksi. Jatko-osa on jo tekeillä, mutta sitä ennen Tomb Raider käännettiin uusille konsoleille. Onko ehostettu editio räikeää rahastusta vai parasta parhautta, siitä piti uudenkarhean PS4:n omistajan ottaa selvää.
Itkupillistä kylmäveriseksi tappajaksi
Nuoren Laran ensimmäinen seikkailu käynnistyy vauhdikkaasti. Lara on osa arkeologista retkikuntaa, joka etsii Yamatain kadonnutta saarta Lohikäärmeen kolmiosta, kun hirmumyrsky yllättää Endurance-aluksen miehistön. Lara ajautuu erilleen muusta ryhmästä ja haaksirikkoutuu läheiselle saarelle. Kokemattoman opiskelijatyttösen on kasvettava pikavauhtia viidakon valtiattareksi ja pelastettava ystävänsä, sillä saarta hallitsee sekopäinen kultistien lauma.
Luonnon armoille jätetty Lara on tarinan alussa epävarma, runneltu ja peloissaan. Hän haluaa vain selviytyä ja löytää seurueensa muut jäsenet. Pari tuntia myöhemmin Larasta on jo kuoriutunut esiin kylmäverinen kostaja, joka harventaa vihollisjoukkojen rivejä yhtä tehokkaasti kuin Rambo. Selviytymisseikkailu muuttuu harmillisen nopeasti suoraviivaiseksi toimintapeliksi.
Lara on monipuolisuusihme, joka hallitsee niin jousipyssyn, tuliaseet, hiipimisen, nopeat väistöt kuin kiipeilynkin. Uuteen Tomb Raideriin on otettu monelta osin vaikutteita Unchartedista, mutta onneksi Tomb Raiderin maailma on laajempi. Leirien välillä voi matkustaa vapaasti ja ympäristö on täynnä löydettäviä esineitä, kuten dokumentteja, artifakteja ja rojua, jolla Lara voi päivittää varustustaan ja aseitaan. Tehtävistä, saaren tutkimisesta ja kamppailuista ansaitsee kokemuspisteitä, joilla sankarittaren selviytymis- ja taistelutaitoja voi kehittää.
Taistelua on runsaasti, vaan ei väsymiseen asti. Rytmitys on varsin onnistunutta, vaikka olisin kaivannut peliin hieman enemmän rauhallista tutkimista ja klassisia puzzle-pähkinöitä. Paranneltu painos lisää yksinpeliin yhden uuden luolan ja uusia asuja Laralle, myös moninpeliä terästetään DLC-kartoilla ja uusilla hahmotekstuureilla.
En innostunut Tomb Raiderin moninpelistä tahkotessani pelin Xbox 360 -versiota, enkä lämmennyt sille nytkään. Neljä erilaista pelimuotoa ovat varsin perinteisiä deathmatch- ja capture the flag -johdannaisia, jossa vastakkain on kaksi neljän hengen joukkuetta. Tutussa seurassa moninpelistä irtoaa jonkin verran hupia, mutta ventovieraiden kanssa taistot ajautuvat liian helposti ylivilkkaaksi jousipyssyhipaksi.
Nuorempi ja nätimpi
Uuden sukupolven painoksen suurin myyntivaltti on sen koreampi ulkokuori. Kokeilin Tomb Raiderin Xbox 360 -versiota muistin virkistykseksi, ja ruma totuus iski vasten kasvojani kovemmin kuin uskoinkaan. PS4-versio kyykyttää vanhaa sukupolvea lähes kaikessa.
Latausajat ovat lyhyempiä, tekstuurit kirkkaampia, värimaailma elinvoimaisempi ja hahmot yksityiskohtaisempia. Selvästi korkeampi ruudunpäivitysnopeus vaikuttaa yllättävän paljon myös pelattavuuteen, etenkin moninpelimatseissa, sillä sujuva ruudunpäivitys helpottaa merkittävästi tähtäämistä. Hyvin toimiva äänimaailma ja musiikit ovat sen sijaan ennallaan.
Hiljattain hankkimani PS Vita osoittautui mainioksi kaveriksi Tomb Raiderin PS4-versiolle. Laraa voi ohjata rennosti vaikka sängystä ennen nukkumaanmenoa. Ympäristön hahmottaminen pieneltä ruudulta on haastavaa pelin pimeimmissä kohdissa, muilta osin etäpelaaminen sujuu hienosti. On nykyteknologia ihmeellistä!
Definitive Edition on Tomb Raiderin paras versio. Ero vanhan sukupolven Laraan ei ole kuitenkaan järisyttävän suuri muuten kuin graafisesti, joten varhaisemman version omistajat voivat huokaista helpotuksesta. Jos Crystal Dynamicsin näkemys ei sen sijaan miellyttänyt aikaisemmin, ei se miellytä nytkään.
Aiempaa toiminnantäyteisempi Tomb Raider jakaa pelikansan mielipiteitä, mutta ainakin Lara on jälleen ihmisten huulilla.
PS4, saatavilla: Xbox One
Crystal Dynamics/Square Enix
Versio: Arvostelu
Moninpeli: 2-8 pelaajaa
Ikäraja: 18
85
