Tomb Raider Underworld (DS)

Tomb Raider Underworldin DS-versiossa Lara on käsinkoskelteltavan muodokas. Myös kentät on mallinnettu kolmiulotteisina, mutta se on vain harhaa. Sankaritar liikkuu ruudulla kuin kasibittinen Mario, tosin huomattavasti sulavammin.

Laran akrobaattitaidot eivät koskaan lakkaa hämmästyttämästä. Neitokainen loikkii ja kiipeilee vaivattomasti rinteillä, joilla moni kalliokiipeilijä olisi hätää kärsimässä. Lara ei haise hielle vaikka dödö joskus pettäisikin, pieni pulahdus veteen ja konnia voi taas paukutella suihkunraikkaana.

Juoni kietoutuu norjalaisen mytologian ympärille. Thorin Mjolnir-vasaran metsästystä ryydittävät isommilta konsoleilta napsitut välikkeet, joissa rankasti pakattu ääniraita särisee ikävästi. Muuten tekninen toteutus on kelvollista. Kiukuttelevasta kameramiehestä ei tarvitse kärsiä, mutta kuvan tummuus pakottaa peiton alle tai sammuttamaan valot huoneesta.

Laran toimintakohtaukset on jaettu kompakteihin kenttiin, jotka kaahaa läpi keskimäärin kolmessa minuutissa. Välillä eteen heitetään pulmia, jotka ratkaistaan DS-kikkailulla. Puzzlet eivät juuri kuormita aivoja, esimerkiksi kuonan peitossa oleva artefakti paljastuu puhaltamalla mikillä pölyt ja nakuttamalla stylus-taltalla ylimääräiset pois.

Jotta hautojen komppaaminen ei menisi pelkäksi taitovoimisteluksi, kentistä löytyy myös aarrearkkuja, jotka avataan nokkelalla minipelillä. Ennalta määrätty alue täytetään tetrispalikoilla, joita ei voi käännellä. Bonusroinaa sisältävät aarrearkut ovat tarinan kantilta yhdentekeviä, mutta availin niitä silti ilokseni.

Kahlasin seikkailun reilussa viidessä tunnissa. Puoleen väliin asti pompiskelu oli jopa nautittavaa, mutta lopussa hermojani koeteltiin turhilla äkkikuolemilla ja pikselintarkoilla hypyillä. Lisäharmina Valhallan sysipimeissä kentissä Lara erottui kuin presidentti hiilikellarissa.

Sutjakan Tomb Raider Underworldin heikoin lenkki on tulitaistelu, jota ei onneksi ole paljon. Järkevästi pomomatsit on jätetty pois eikä viimeinen pahiskaan ole kuin pelkkä muodollisuus. Seikkailu jätti kaksijakoisen fiiliksen. Alussa tykkäsin, mutta lopussa oli tunne, että nyt riittää jo.

70

Lisää aiheesta