Total War: Attila

Total War: Attila

Creative Assembly/Sega

Ilmestyy helmikuussa 2015

TW_ATTILA_prev_campaign2_1418743711

Attila, Kodin Ykkönen

Attila osoittaa, että vaikka ihmiskunta ei historian myötä muutu eikä kehity, viisitoista vuotta täyttävään Total War -sarjaan sentään keksitään uusia kikkoja.

Strategiapeli Total War: Attila keskittyy Eurooppaan hyökänneeseen hunniarmeijaan, joka yhdessä Rooman valtakunnan romahduksen ja ilmaston kylmenemisen myötä ajoi kokonaisia heimoja liikkeelle asuinalueiltaan. Koska aikalaislähteet eivät ole kovin tarkkoja, edelleenkään ei olla varmoja, olivatko liikkeellä kokonaiset heimot vai pelkät ryöstelevät armeijayksiköt. Attilassa veikataan, että liikkeellä on vain armeija, sillä peli lisää Total Wariin yhden ennennäkemättömän mekaniikan: kansalleen ei tarvitse välttämättä yhtään kaupunkia, pelkkä jurtta- tai telttaleiri riittää.

Attilan kaava on muuten tuttu. Valtakuntaa hallitaan vuoropohjaisella strategiakartalla, jonka hallinnasta taistellaan tosiaikaisissa taisteluissa.

 

Barbaarista touhua

Kampanja alkaa vuodesta 395, jolloin Rooman viimeinen keisari kuolee ja Rooma jakaantuu Länsi- ja Itä-Rooman valtioiksi. Kampanja päättyy ennen 500-lukua, jolloin aletaan siirtyä myöhäisantiikista keskiaikaan.

Sotilastekniikka kehittyy lyhyellä pätkällä vain vähän. Käytännössä legioonat vaihtuivat barbaarivetoisiksi palkka-armeijoiksi, joissa jalkaväen kilpimuuritaktiikat korvasivat legioonan syvät ryhmitykset. Hunnien tulo nostaa ratsuväen merkitystä ja määrää, sillä hunniarmeijassa ratsumiehiä saattoi olla jopa enemmän kuin jalkaväkeä, mikä tuntuu virkistävältä perinteisiin Total War -armeijoihin verrattuna.

Hunnit eivät ole pelattava kansa, vaan ne toimivat loppupelimekaniikkana, kun massiivinen ratsuväkiarmeija iskee Attilan johdolla Eurooppaan ja alkaa ryöstellä kaupunkeja. Pelaajan tavoitteena on luoda ennen hunnien tuloa riittävän vahva valtakunta. Pelattavina kansoina ovat itä- ja länsiroomalaiset, barbaareista visigootit, vandaalit, ostrogootit, frankit ja saksit ja Lähi-itää edustavat sassanidit ja alaviitit.

Visigootit, vandaalit ja ostrogootit toimivat pelissä toisin kuin Total Wareissa yleensä. Vaellusheimot eivät tarvitse kaupunkeja periaatteessa mihinkään, sillä joukot pysyvät tekemään leirin mihin tahansa. Leiri täydentää joukkoja, kouluttaa uusia yksiköitä ja jopa kerää tuloja ryöstelemällä ympäröivää maaseutua. Periaatteessa vaellusheimoilla pystyy päättämään itse, mihin valtakuntansa perustaa. Käytännössä perinteinen Total War -kuningaskunta kannattaa silti luoda, sillä telttaleirillä ei pysty ylläpitämään kovin valtavaa armeijaa. Idea nojaa suoraan todellisuuteen, sillä aikakaudella heimot vaelsivat pitkin Eurooppaa ryöstellen ja perustaen lyhytikäisiä valtakuntia. Sotajoukko saattoi myös säästää kaupunkeja, jos sai riittävän palkkion. Temppu onnistuu pelissä.

TW_ATTILA_prev_battle13_1418743708

 

Tekniikkapuusta pitkälle

Tekniikkapuu jakautuu sotilas- ja siviilitekniikkaan. Kaikki pelattavat kansat eivät olleet demoversiossa mukana, mutta eri kansojen puissa tuntuu taas olevan pääpiirteissään samat jutut, pienillä eroilla. Esimerkiksi sakseilla tekniikkapuu päättyy läänitysjärjestelmän kehittämiseen ja soturiluokan syntyyn. Persiaa hallitsevilla sassanideilla taas loppupelissä kehitetään soturiluokka ja teokratia, jossa uskonnollisilla johtajilla on sanavaltaa myös valtion asioihin. Käytännön eroa asioilla ei juuri ole.

Tekniikkapuu avaa taas uusia yksikkötyyppejä käyttöön. Taistelun perusmekaniikka on tuttu. Lähtökohtaisesti kirves- ja miekkamiehet voittavat keihäsmiehet, jotka voittavat ratsuväen, joka voittaa kirves- ja miekkamiehet. Jousi- ja linkomiehet voittavat kaikki, jos saavat rauhassa räiskiä, yleensä eivät saa. Perusjoukkojen lisäksi piiritystaisteluissa pystyy rakentamaan erillisiä piiritysaseita, kuten rynnäkkötikkaita ja heittokoneita, mutta niitä ei voi kuljettaa armeijansa mukana.

Taistelukentällä meno noudattaa tuttua kaavaa, jossa pitää iskeä kivi-paperi-sakset-logiikan mukaisesti heikomman yksikön kimppuun ja mielellään selkään. Valtaosa pelattavista heimoista on germaanisia, joten vanhat lapinpolttajat leikkivät nytkin tulella. Taistelussa nähdään runsaasti tulinuolia, palavaa öljyä ja hehkuvaa hiiltä katapulttien ammuksina. Liekit voivat levitä taistelukentällä ja savu piilottaa joukkoja.

Logiikka on varsin kehittynyt, esimerkiksi palamaan syttynyt puu voi sammua sateen alkaessa ja pystyyn jää osittain hiiltynyt ranka. Kikat eivät jää graafisiksi, sillä taistelukartalla palaneet talot tuhoutuvat myös strategiakartalla. Vihollisen kaupungin voi kokonaan polttaa, jolloin koko maakunta näkyy palaneena. En ole ihan varma kuinka poltetun maan taktiikka vaikuttaa tekoälyyn. Ainakin demossa tekoäly tuntui luovan tyhjästä itselleen agentti- ja armeijayksiköt eikä se käytännössä tarvitse resurssejaan mihinkään.

 

Talvi on tulossa

Kampanjan edetessä Euroopan ilmasto kylmenee, jolloin lumiraja siirtyy joka talvi etelämmäksi, mikä vaikuttaa suoraan myös pelimaailmaan. Hangessa tarpovat armeijat menettävät joukkojaan. Kylmä talvi hidastaa väestönkasvua, koska talvivarastoja tarvitaan enemmän. Bonuksena aikainen syksy ja myöhäinen kevät heikentävät satoja, mikä tekee etelästä pohjoista houkuttelevamman asuinalueen. Kartta kattaa Euroopan Tanskaan asti, idässä Lähi-itään saakka ja etelässä Afrikka rajoittuu vain Välimeren rannikkoon.

Talven lisäksi kulkutautimekaniikkaa käytetään kaupunkien kasvun rajoittamiseen, jotta Rooma ja Konstantinopoli pysyisivät kartan suurkaupunkeina koko pelin ajan. Mitä suuremmaksi kaupunki kehittyy, sitä enemmän taudit hidastavat kasvua, mihin pelaaja ei pysty juuri vaikuttamaan. Aikakaudella ymmärrettiin puhtaan veden ja viemäröinnin merkitys, mutta muut vaikutusmahdollisuudet jäävät aika pieniksi.

Satunnaistapahtumat heittävät osansa soppaan. Esimerkiksi Jerusalemiin vaeltavat pyhiinvaeltajat levittävät uskontonsa lisäksi myös tauteja. Jos ei päästä porukkaa alueensa läpi, katoliset johtajat hermostuvat. Jos taas päästää vääräuskoiset läpi, oma kansa saattaa hermostua.

Jokaisella uskonnolla on oma vaikutuksensa pelitapahtumiin. Esimerkiksi kristityt johtajat väittivät hunnien olevan Raamatun tuomiopäivän ratsastajia ja maailman elävän Tuomiopäivän aikoja. Ideana oli pönkittää omaa asemaa, mikä toimii pelissäkin. Uskonnon lisäksi myös kulttuuri vaikuttaa siihen millaisia rakennuksia pystyy tekemään. Uskonnon voi vaihtaa, mutta kulttuuritaustaa ei, mikä on kuin suoraan populistisen puolueen ohjelmasta.

TW_ATTILA_prev_battle1_1418743698

Pata Attilaa soimaa

Attila ottaa selvästi vaikutteita Crusader Kingsista, sillä perhepolitiikka muistuttaa Paradoxin roolipelimäistä paperinukkeleikkiä, jossa hahmoille jaetaan maita ja arvonimiä. Attilassa perhesuhteilla vaikutetaan suoraan hahmojen kykyihin ja taitoihin. Systeemi on roolipelimäisen jäykkä, sillä esimerkiksi visgoottien heimovanhimmaksi ei voi valita kuin yli 30-vuotiaan johtajataitoisen jampan. Parhaat kenraalinsa voi sitoa sukuun naittamalla niille tyttäriään ja vastaavasti rauhanehdoissa voi vaatia prinsessaa ja puolta valtakuntaa. Idealla on suorat yhteydet historiaan, sillä hunnitkin lahjottiin jättämään kaupunkeja ja valtakuntia rauhaan.

Agenttinappulat ovat pettymyksekseni edelleen mukana. Papit levittävät uskontoa rauhoittaen omia kansalaisia ja agitoiden naapureita. Vakoojat tarkkailevat vihollisarmeijoita ja suojelevat omia. Veteraanit paitsi kouluttavat joukkoja myös hoitavat sivutyönä salamurhia tappaen muita agenttinappuloita. Ykköstason agentit ovat varsin avuttomia, mutta hahmot saavat tasojen myötä lisää taitoja.

Pelasin pari tuntia Total War: Attilan demoversiota, jossa ei ollut vielä kaikki kansoja mukana ja peli päättyi aina vuorolle 40. Peli jätti Napoleon-fibat, sillä se tuntuu toistavan tuttua kaavaa. Total War: Empire oli ilmestyessään pahasti kesken, mutta korjaamisen sijaan Creative Assembly teki aikakaudesta uuden, ehomman Total War: Napoleonin.

Total War: Rome 2 oli ilmestyessään pahasti kesken, ja ensi vuonna Attila yrittää korjata edeltäjänsä virheet. Jos historia toistaa itseään, luvassa ei ole välityö vaan parannettu painos.

 

Tuukka Grönholm