Tourist Trophy (PS2) – Minim Turismo

Tourist Trophy kuulostaa Gran Turismo 4:n riisutulta painokselta, sillä renkaiden määrä on puolitettu eikä virittää saa.

On ihme, että Polyphonyn pojilta meni melkein vuosikymmen ennen kuin he äkkäsivät tehdä Gran Turismon moottoripyörillä. Markkinarako on selvä, sillä PS2:lle ei ole kunnollista moottoripyöräsimulaatiota.

Pelin sielu Tourist Trophy Mode alkaa vauhdikkaasti. Muutaman mukkelis makkelis -kisan jälkeen ilmaisajokki pysyy sen verran kourassa, että mitalijahti käynnistyy. Jokainen voitto tuo talliin uusia menopelejä skoottereista kilpapyöriin, ja paremmalla prätkällä meno vain kohenee. Customeita ei nähdä, sillä tarkoituksena on paahtaa kovaa.

Viihdyttävä mutta keskittymistä vaativa ajotuntuma vakuuttaa ensimmäisenä. Pyörät käyttäytyvät uskottavasti ja ajotyyli on radikaalisti erilainen verrattuna autopeleihin. Takajarrulla ei esimerkiksi ole tarkoitus pysäyttää motskaria, vaan taittaa pärrä tiukkaan neulansilmään. Kurviin on valmistauduttava huolella, jarrutettava oikea-aikaisesti ja kaasutettava mahdollisimman aikaisin. Kesken kurvin kaasua ja jarrua joutuu säätämään hienoisesti, jotta pyörä pysyisi tiellä.

Virheitä ei sallita, sillä nurmikolle tai hiekalle ajo vie poikkeuksetta nurin. Hysteerinen lukkojarrutus tai liian aikainen kaasuhanan avaus johtavat samaan lopputulokseen takapyörän karatessa alta. Pelaajan ja pyörän kontakti on sen verran tiivis, että kaatumisen osaa ennakoida hetken etukäteen.

Koska rahaa tai krediittiä ei kerätä, pyörät on voitettava haastekisoissa. Palkintopyörät on luokiteltu ajolisenssin mukaan, ja ajokoulusta saatavalla paremmalla ajokortilla pääsee haastamaan nopeampia menopelejä. Prätkän saa omakseen joko voittamalla muutaman kierroksen kisan tai pysymällä johdossa kymmenen sekunnin ajan. Aluksi haastekisat ovat pelkkää pässinlihaa, mutta vaikeustaso nousee nopeasti armottomaksi, sillä ruoho- tai hiekkakosketusta tai kaatumisia ei sallita. Toisaalta kisat ovat vaikeutensa ansiosta ahdistavan addiktiivisia.

Tuunari ei tuunaa

Kun moottoripyörä on saatu talliin, se pysyy siellä samanlaisena loppupelin ajan eikä virittely onnistu. Perussäätöjä voi tehdä, mutta tuunaaminen ei käy. Lohdutukseksi ajajan ajoasentoa voi muuttaa ja käydä vaihtelun vuoksi nahkavaatekaapilla. Ratkaisu selkiyttää ja yksinkertaistaa peliä, joten satunnaiselle kaahaajalle Tourist Trophy on helpommin hallittava kuin Gran Turismo 4.

Gran Turismo -veteraanit saattavat hämmentyä tutuista radoista, mutta minua se ei haitannut. Valtaosa radoista on oikeita kilparatoja, jotka löytyvät samanlaisena pelistä kuin pelistä. Kisapaikkoja on kaikkiaan 35 eli aivan riittävästi. Kuvat ovat kauniita ja ruudunpäivitys aina priimaluokkaa.

Radalla päristelee vaivaiset neljä moottoripyörää, mikä laskee väkisin fiilistä. Jostain syystä jo startissa muut ovat pienellä karkumatkalla. Ilmeisesti tällä on pyritty kohentamaan kisatunnelmaa: jos ohittaisi alkukiihdytyksessä kaikki muut, loppumatka kävisi tylsäksi.

Uusinnoista voi napsaista valokuvia, jolloin valotukset, aukon ja väritasapainon voi valita, samoin rajauksen ja zoomauksen. Gran Turismosta tuttu touhu on edelleen etäisesti hauskaa. Uusinnat voi heittää virtuaalivalokuvaajan käsiin, jolloin filmirulla namikuvia ilmestyy näkyviin taikaiskusta. Vanha kehno arcadepeli on mukana tuttuun tapaan, samoin pakolliset aika-ajot, mutta niiden pariin ei veri tälläkään kertaa vetänyt.

Osa Gran Tourismo -sarjan ongelmista vaanii myös kaksipyöräisiä. Tourist Trophy Moden kisat ovat välillä tylsänpulleita, jos ajokki on ylivoimainen tai liian heikkotehoinen. Koska vauhtia ei saa lisää varaosilla, ainoa vaihtoehto on kerätä haastekisasta kauniimpi, kiiltävämpi ja nopeampi pyörä. Joskus haastekisarallatteluun menee kohtuuttomasti aikaa, ja pokaalien tulo tyrehtyy hetkeksi. Kehnolla pärrällä kisaaminen ei ole motivoivaa, koska exit-hanikkaa tulee painettua hanakammin kuin konsanaan GT-peleissä.

Tourist Trophyn paras ase on hienovarainen ajotuntuma. Mestariksi kasvaminen vie aikaa ja on aidosti tyydyttävää eikä Tourist Trophy näennäisestä kepeydestään huolimatta ole läpihuutojuttu.

85