Suomen maajoukkueen kisahaaveet saivat taas kovan kolauksen jo arvontatilaisuudessa. Oikeasti Saksan ja Englannin kaataminen voi onnistua vain tuurilla, mutta Infogramesin UEFA:ssa sen voi tehdä taidolla ja tyylillä.
UEFA Strikerin pelaajat ja joukkueet ovat aitoja. Nimensä mukaisesti UEFA:ssa on eurooppalaisia seurajoukkueita, jotka ovat mukana Mestareiden liigassa ja maajoukkueita koko maailmasta. Piristävästi myös Suomi on sakissa.
Seurat ja pelaajat ovat taidoiltaan esikuviensa kaltaisia. Yllättävästi maajoukkuepelaajat ovat kopioita toisistaan, jolloin koko Suomen joukkue on yksinkertaisesti huono eikä seassa juokse muutamaa huippumiestä kuten pitäisi. Typeränä yksityiskohtana taidot vielä vaihtuvat joukkueittain, Barcelonan Litmanen on paljon parempi kuin maajoukkueen. Yksilöllisemmät pelaajat antaisivat kivasti lisäväriä tapahtumiin, varsinkin jos miesten tasoerot olisivat pelipuolella nykyistä selkeämpiä.
Otteluvaihtoehdot ovat todella kattavat eri liiga- ja cup-muotoineen. Jotkin pelimahdollisuudet pitää ansaita saavuttamalla tiettyjä tavoitteita, vaikkapa maajoukkueilla ei peliä voi aloittaa suoraan. Erikoisuutena ovat klassikkomatsit, joissa pelataan jokin euro-futiksen huippuotteluista. Pelit eroavat normaaleista siinä, että yleensä pelaaja on jo valmiiksi tappiolla ja joukkuekin vajaamiehinen. Tehtävänä on kiriä loppuminuuteilla voittoon tai puolustaa tasapeliä, jotta joukkue pääsisi turnauksessa vielä jatkoon.
Hauskaa harjoituskentällä
Harjoitteluosuus on tavallista mielenkiintoisempi. Harjoitustehtävien läpäisijä palkitaan paitsi diplomilla myös uusilla pelimuodoilla. Esimerkiksi erikoistilannekokeessa maali on tehtävä joko suoraan vapaapotkusta tai heittämällä sivurajalta maalisyöttö. Mitä useamman maalin saa tehtyä, sen parempi.
UEFA:n pelattavuus on näppärien kontrollien ansiosta kohdallaan. Syöttöpeli on FIFA-tyylinen eli harhasyöttöä on mahdotonta antaa. Keskityksetkin kopsahtavat aina otsaan ja maasyötöt suoraan jalkoihin, ainoastaan syötönkatko voi keskeyttää pelinrakentelun. Kokonaisuus on kuitenkin mainio, vaikka hieman rajoittaakin luovimpia hyökkäyskuvioita.
Normaalien syöttöjen, keskitysten, pystysyöttöjen ja laukausten lisäksi pelissä on hieman lisäkikkailuakin. Maalivahdin voi komentaa nousemaan vastaan läpiajoihin tai katkomaan keskityksiä. Omalle pelaajalle on prässinappi, jota painamalla ukkeli juoksee automaattisesti kohti palloa tai pallollista vastustajaa.
Kone vaihtaa ohjattavan miehen aina automaattisesti palloa lähimmäksi, ja systeemi toimii erittäin hyvin. Ruuhkassa ohjaus ei hypi kolmen puolustajan välillä, vaan kone jättää yleensä ohjauksen alkuperäiseen mieheen.
Kuten kaikissa nykyaikaisissa urheilupeleissä myös UEFA Strikerissa on selostajakaksikko. Kaverit kuulostavat hetkittäin oikeasti innostuneilta ja osaavat antaa pari pelitapahtumiin sopivaa kommenttia otteluiden päätteiksi. Selostuksessa häiritsee vain se, ettei pelaajia tai joukkueita mainita nimeltä. Nyt lisenssin oikeat pelaajat menevät vähän hukkaan.
Taktiikoilla voi vaikuttaa harvinaisen paljon pelitapahtumiin. Tavallisten 4-4-2-perusryhmitysten lisäksi voi valita hieman eksoottisempia muunnoksia kuten piilokärkien ja puolustavien keskikenttämiesten käytön. Vaihtoehtoja on sen verrran runsaasti, että kenttäryhmityksestä saa varmasti haluamansa näköisen.
Ryhmitystä enemmän pelitapahtumiin vaikuttaa valittu taktiikka. Vastahyökkäyspelillä lähtevät hyökkääjät nousemaan heti, kun oma joukkue saa pallon ja muulloin kaikki peruuttelevat alaspäin puolustamaan. Puolustaessa maalivahdit saavat palloja kiinni, pelaajat tulevat keskityksiä vastaan ja sijoittuvat varsin oikeaoppisesti. Hyvä niin, sillä järkevästi pelaavat kaverit saavat touhun tuntumaan joukkuepeliltä. Se ei riitä, että tekoäly on ohjelmoitu toimimaan pelkkänä vastustajana.
Vastustajana tekoäly on kohtuullinen ja se onnistuu joskus maalinteossakin. Sen pahimpana puutteena on suoraviivainen pelityyli. Kone ei nouse koskaan laidalta keskittämään ja kulmapotkuissa se syöttää aina maalinedustalle, jossa sillä ei ole yhtään pelaajaa.
Grafiikka on melko hyvää. Ainoastaan animaatiossa saisi olla jotain persoonallista ja omaa, sillä yleensä jalkapallopelien liikkeissä näkee aina pikkujuttuja joista pelit muistaa. UEFA:ssa liikkeet näyttävät aidoilta, mutta tietty eloisuus puuttuu.
Melkein vakiomarinana jalkapalloarvostelun voisi aloittaa haukkumalla kamerakulmat. UEFA ei tee poikkeusta, sillä laajimmallakaan kuvakulmalla kentästä ei näy riittävästi. Kulmat ja keskitykset annetaan puolisokkona vain sen perusteella, että tutka tai ruudun laidassa heiluva nuoli paljastaa omien miesten juoksevan siellä jossain.
Koodien ystäville UEFA tarjoaa lataustauoiksi mukavaa puuhaa. Pelissä on kaksi koodia, jotka saa tietoonsa arvaamalla missä kohtaa kuvaa pallo kulloinkin on. Jos osuu oikeaan, paljastuu koodista aina pätkä.
UEFA Striker on vaihteeksi jalkapallopeli, joka eroaa massasta edukseen vähän erikoisempienkin ideoiden ansiosta. Harjoitustehtävien läpäiseminen on kivaa ja ensimmäisellä pelikerralla vietin enemmän aikaa harjoituskentällä kuin varsinaisella ottelupuolella. Muuten pelaaminen tuntuu yllättävän paljon FIFA:n pelaamiselta, mutta EA:n peli on vain näyttävämpi ja hauskempi. Kun vuoden jalkapallopelitulva on ISS Pro Evolutionia vaille valmis, pelitalot voisivat vaihteeksi keksiä muitakin urheilulajeja kuin kuningas jalkapallon.
81
