Ultimate Golf Simulation (PC) – Kolopallokummajainen

Juuri kun on varma, että mitään uutta ei ole golftaivaan alla, paukahtaa markkinoille Ultimate Golf Simulation. Miten golfmaailman outolintu pärjää vertailussa perinteisiin golfpeleihin? Onko uudelle tulokkaalle enää tilaa?

Ubi Softin uusi golfnimike ei paljon odotuksia herätä. Kaikkihan on jo keksitty, mitään uutta ei golfeihin voi enää tuoda, sanoo golfveteraani. Vai voiko?

Ultimate Golf Simulation on pitkästä aikaa erilainen ja itsensä näköinen virtuaaligolf, joka hyödyntää polygonigrafiikkaa ja täydellistä 3D-ympäristöä. Siinä voisi olla aineksia tulevaisuuden golfpeliksi, mutta toteutus on jäänyt valitettavasti jotenkin puolitiehen eikä lopputulos ole keskivertoa kummempi.

Uutta, lainattua ja sinistä

Ensivaikutelma Ultimate Golf Simulationista on selkeys. Alkuvalikot ovat äärimmäisen yksinkertaistetut ja graafisesti näppärät. Pelityylin, pelaajan ja kentän valinta sujuu intuitiivisesti vasta-alkajaltakin. Valittavissa on tavanomaiset pelityylit lyöntipelistä nelipalloon.

Pelaajahahmoja on kahdeksan ja mukana on positiivisesti puolet naisia. Poliittinen korrektius vallitsee myös pelaajien etnisessä taustassa. Kenttiä on tarjolla kolme: perinteinen metsäkenttä, karu ja kuiva kanjonikenttä ja eksoottinen saarikenttä Etelämeren tyyliin.

Täysin uusi tunnelma syntyy pelin 3D-ympäristöstä. Sekä maisema että pelaaja koostuvat polygoneista, mikä poikkeaa aikaisempien golfien littanasta ja videolta animoidusta maailmasta. Kentän pinnanmuodot rakentuvat tekstuureista.

Kovin aitoon vaikutelmaan ei tällaisella tekniikalla kuitenkaan päästä. Karheikot ja hiekkaesteet näyttävät latteilta ja siloisilta eivätkä väylät tai viheriötkään kumpuile luontevasti. Pelaajahahmo itse on melkoisen palikkaisen näköinen ja asennot ovat kankeita. Varsinainen lyöntianimaatio on toteutettu hyvin ja letkeästi, mutta muuten pelaajat ovat varsin puisevia.

Jokaisen reiän alussa on mahdollisuus tarkastella kyseistä rataa "kävellen" sen läpi. Kamera näyttää pallon halutun laskeutumispaikan. Pelaajahahmoakin voi käännellä sopivaan suuntaan ja kameran saa kuvaamaan pelaajaa joko selän takaa tai pään päältä. Maailmaa voi katsella myös suoraan pelihahmon silmin.

Itse lyöminen eli se pelaamisen tärkein juttu ei sitten olekaan niin intuitiivista. Minulta, vanhalta konkariltakin kesti ainakin viisi minuuttia tajuta, ettei pelissä todellakaan ole mitään tuttua kolmen klikkauksen svingiä (arvostelukappale tuli suoraan pelitalolta eikä siinä ollut ohjekirjaa). Palloa ei meinannut saada lentoon sitten millään, kunnes älysin painaa oikeanpuoleisen hiirennapin pohjaan ja liikutella hiirtä alustalla. Ahaa... siis jonkinlainen hiirisvingi!

Hiirisvingi osoittautuu loppujen lopuksi melko anteeksiantavaksi ja pallo lentää suurinpiirtein sinne minne pitääkin. Erityisen hyvää tuntumaa palloon ei kuitenkaan saavuteta. Lyöminen tuntuu satunnaiselta huitelemiselta, jossa eivät paljon svinginaikaiset virheet tai maastonmuodot vaikuta. Erityisen ärsyttävää on mailan valitseminen lähes joka ainoan lyönnin yhteydessä, sillä kovin usein peli tarjoaa oletusmailaksi aivan mitä sattuu. Lyökö joku muka puukolmosella griinin vieressä olevasta karheikosta?

Äänet ovat melko huomaamattomat, suorastaan minimalistiset. Selostusta ei ole, ainoat äänet ovat pallon pätkähdykset, satunnainen lintujen viserrys ja yleisön huokaisu kun menee oikein hyvin tai huonosti.

Geneeristä golfia

Ultimate Golf Simulation poikkeaa valtavirran golfeista muutenkin kuin graafiselta toteutukseltaan: se ei ratsasta minkään suuren turnauksen tai pelaajakuuluisuuden nimellä. Valittavat pelaajahahmot ovat täysin muunneltavia "sunnuntaipelaajia", eikä mukana ole tutunnäköisiä ammattilaisia. Sama linja toistuu suppeassa kenttävalikoimassa. Kentät ovat vain tietyntyylisiä kenttiä eivätkä olemassaolevia golfratoja eri puolilta maailmaa.

Irtautuminen mainoksista ja valtavirrasta antaisi mahdollisuuksia iloitteluun ja erikoisiinkin kokeiluihin. Miksi ei kerrankin voisi pelata vaikkapa hyvin lyhyenä tai lihavana hahmona? Voisivatko kenttävalinnat olla vieläkin eksoottisempia – esimerkiksi jäägolfia tundralla, yögolfia tai kevytgolfia kuun painovoimassa? Ainakaan tällaisenaan Ultimate Golf Simulation ei oikein jaksa iskeä. Sama golfelämys kun on tehty jo niin monta kertaa aikaisemmin, paremmin ja viihdyttävämmin. Pelinä Ultimate Golf tuntuu enemmänkin joltakin puzzlenapsuttelulta kuin urheilupeliltä.

Ultimate Golf Simulation sisältää uusia ja erikoisia aineksia hyvään uuden sukupolven nojatuoligolfiin. Sen erilaisuus viehättää hetken, mutta ei tarjoa haastetta ja elämyksiä vaativalle pelimiehelle. Ehkä näemme vielä jatkoa samaan tyyliin tulevaisuudessa? Ainakin golf tietokonepelinä on tullut sellaiseen tienhaaraan, jossa sen pitää joko kehittyä ja löytää uusille urille – tai näivettyä ja kuolla pois.

75