Vaihtelua

Pelkän tavanomaisen roolipelaamisen lisäksi kannattaa välillä kokeilla muutakin pelaamista. Vaikkei ropeilu vielä kyllästyttäisikään, on hyvä hankkia vähän perspektiiviä vaihtelun kautta.

Jos keräilykorttipelit tai warhammerit eivät innosta tai ovat liian kaukana ropeista, tässä vinkiksi muutamia kokemuksiamme.

Vähälarppi

Peliporukkamme ei varsinaisesti harrasta larppaamista, mitä nyt jotkut ovat joskus olleet muutamassa isommassa pelissä mukana. Olemme kuitenkin pelanneet keskenämme muutaman kerran pieniä, yhden illan livepelejä.

Näissä peleissä on yleensä mukana kymmenen-kaksitoista pelaajaa. Skenaario on joskus seurapelimäinen kilpailu (kuka saa haltuunsa eniten alueita kaupankäynnissä) tai sitten tietty tavoite (kuka saa haltuunsa tietyn esineen huutokaupassa).

Peleissämme on pääasiana aina ollut itse pelaaminen, ei niinkään larppimainen esiintyminen. Pukeutumiseen, rekvisiittaan ja roolien rakenteluun emme paneudu hirvittävän tarkasti, meille riittää se, että koetamme käyttäytyä rooliemme vaatimalla tavalla.

Peleissämme on ollut muutama mainittavan hyvä seikka. Yksi on se, että pelin suunnittelija/pelinjohtaja on voinut osallistua tapahtumiin tasapuolisesti. Tämän mahdollistaa roolien, tavoitteiden ja hahmon yksilöllisten seikkojen satunnainen arpominen. Toinen on se, että pienen pelaajamäärän ja pelityylimme ansiosta pelipaikaksi käy mikä tahansa normaali tila. Emme tarvitse käyttöömme laivaa, ravintolaa tai rauniolinnaa. Kyllähän ne tietysti joskus voisivat tuoda lisää tunnelmaa...

Vaikka pelit ovat pienimuotoisia, niissä on mahdollista kokeilla melkein mitä tahansa; juonitella, hämätä, liittoutua, pettää tai auttaa toisia. Kaiken kaikkiaan olemme saaneet erittäin rohkaisevia kokemuksia tällaisesta liveseurapelaamisesta.

Mielessä on käynyt myös mahdollisuus yhdistää jokunen livesessio perinteiseen ropeiluun, esimerkiksi siten, että jokin tietty juhla, kaupanteko, kokous tai muu tilaisuus pelattaisiin enemmän livenä kuin vain pöydän ääressä keskustellen. Tällöin seikkailussa mukana olevia pelinjohtajan ohjaamia sivuhenkilöitä voisivat esittää elävät ihmiset, jolloin tilanteet olisivat paljon elävämpiä ja värikkäämpiä.

Halutessaan pj voisi itsekin osallistua tapahtumaan joko jonkinlaisena johtohenkilönä tai skenaarion salliessa yhtenä muiden joukossa. Mitä tahansa roolia hän vetäisikin, hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa juonen kulkuun joko pelinjohtajana tai roolihahmona aivan kuten tavallisessakin ropessa.

Pitkäjänteistä peliä

Toinen vaihtelua tarjoava pelimuoto on valita jokin riittävän kiinnostava lautapeli ja pelata sillä tavanomaista kertapeliä pidempi kampanja. Siihen on mahdollista yhdistää roolipelimäisiä elementtejä eri tavoin hiukan pelistä riippuen. Jos ei halua mukaan varsinaista ropeilua, voi lisätä ainakin monipuolisempia mahdollisuuksia, tietynlaista kehittymistä ja jatkuvuutta.

Peruspeliksi käy monikin peli, joskin usein niitä on hiukan muokattava. Pelissä esitettyjä toimintamahdollisuuksia on joskus lisättävä ja sääntöjä tarkistettava riittävän monipuolisuuden takaamiseksi.

Hyviä ja varsin erityylisiä pelejä pidempäänkin kampanjaan ovat muun muassa Settlers of Catan, Space Hulk, Mighty Empires, Mordheim, Formula DÚ, Lord of the Rings ja Warzone, sekä näiden lisäksi melkein mikä tahansa kaupankäyntiä ja/tai valloittamista sisältävä peli. Toiset vaativat enemmän säätämistä kuin toiset, mutta aika monesta pelistä saa hiukan rakentamalla hyvän pohjan esimerkiksi viikottain pelattavalle kampanjalle.

Oleellista on säätää onnen ja taidon osuus sopivaksi, niin ettei peli mene pelkäksi todennäköisyyksien laskennaksi, mutta ei ole myöskään pelkkää noppasäkää vaativaa. Eikä kaiken tarvitse mennä nappiin heti alussa. Mikään ei estä muuttamasta tai lisäämästä sääntöjä pelin kuluessa, jos tarvetta ilmenee.

Lisää aiheesta

  • Roolipelaamisen riemua

    Tässä lehdessä olen uusi. Nimeni ja kuvani näkyvät yllä. Joillekin lukijoille olen varmasti tuttu Mikrobitin sivuilta, jossa viime vuoden syksyyn asti hoitelin Peliluolaa. Tästä numerosta alkaen palstani löytyy suunnilleen tältä paikalta.

    Palstallani aion keskittyä edelleen…
  • Roolipeli tappoi pelaajan!

    Roolipelaaminen on lyhyen historiansa aikana saanut osakseen paljon ennakkoluuloja ja suoranaista vastustustakin. Ennakkoluulot eivät ole niin vaarallisia ja väärät luulot on helppo oikaista, mutta roolipelien varsinainen vastustaminen on ikävämpi asia.

    Suomessa ropevastaisuus on jäänyt…
  • Taisteluun!

    Eräs kiinnostavimpia asioita roolipelien seikkailuissa ovat epäilemättä taistelut. Monessa pelimaailmassa ja -kampanjassa ne ovat oleellinen osa peliä ja sen tapahtumia. Pelataan sitten örkkejä vilisevässä Keski-Maassa tai Darth Vaderin hallitsemassa Imperiumissa, aina löytyy vihollisia…