Vietcong Purple Haze (PS2, Xbox) – Paluu viidakkoon

Tsekkiläisen Pterodonin Vietcong aloitti vuosi sitten uuden trendin. Vietnamin viidakkoihin sijoittuva räiskintä innoitti muutkin jättämään toisen maailmansodan rauhaan ja vaihtamaan kiväärit kukkasiin.

Nykyään Kaukoidässä on suorastaan tunkua, mutta PC-veteraani ei jää eläkkeelle. Vietcongin viidakkohelvetti kääntyy konsoleille Purple Haze -lisänimellä koristettuna. Pakettia ei silti pidä sekoittaa markkinoilla olevaan samannimiseen PC-kokoelmaan, joka yhdistää alkuperäisen Vietcongin ja Fist Alpha -lisälevyn.

Perusidea on sama kuin PC:ssä, mutta eroja on paljon. Tärkein on tarinarakenteen täydellinen uudelleenmuokkaus, mikä valitettavasti laskee kokonaisuuden tehoa. Peruspelin ja lisälevyn tapahtumat on koottu kronologiseen järjestykseen, mutta ryhmänjohtajan sijasta juttua kertoo joukon humanisti, radiomies Defort. Tapahtumat ovat ratkaisun takia PC-versiota etäisempiä ja elokuvamainen henki on hukattu lähes kokonaan.

Läsnäolotunteen kannalta merkittävä huononnus on kopterilentojen poistaminen: nyt pelaaja ei pääse katselemaan ohi kiitäviä puunlatvoja tai röpöttelemään puskasissejä kopterin konekiväärillä ennen maahanlaskua tulihelvettiin.

Tunnelma heikkenee myös sen takia, että tehtävien välillä ei tapahdu mitään. Sankari ei pääse kuuntelemaan radiota korsussa tai kokeilemaan aseita ampumaradalla. Seuraava tehtävä alkaa yksinkertaisesta valikosta, josta valitaan mukaan otettavat varusteet. Uuteen tehtävään ei voi poimia kuin jenkkiaseita, vaikka edelliseltä keikalta olisi tuonut mukanaan AK-47:n.

Nurmiporan arkea

Varsinainen viidakkosota on jännittävää, vaikka viholliset eivät hankalimmallakaan vaikeusasteella osu mihinkään. Viidakko näyttää riittävän upottavalta ja tulitaistelut ovat hektisiä kohtaamisia. Suojien takaa kurkkiminen on elintärkeä taktiikka. Nerokkaana oivalluksena sankari nousee tähtäysnapin painalluksella osittain esiin suojan takaa. Kontrollisysteemi pitäisi määrätä pakolliseksi kaikkiin räiskintäpeleihin.

Kaatuneen vihollisen aseen voi poimia itselleen, mutta ryöstäjän täytyy olla nopea. Ruumiit maatuvat näkymättömiin heti osuman jälkeen ja aseet pysyvät maassa vain vajaan minuutin. Aikaraja on liian tiukka etenkin isommissa taisteluissa, mikä ottaa paikoitellen pahasti päähän.

Vietnamissa voi tallentaa vapaasti koska tahansa, mikä helpottaa loppupään puolustustehtäviä todella paljon ja syö kokonaisuuden tehoa. Kuolemanpelko on pienempi, kun load game -taika on aina käytettävissä.

Xbox- ja PS2-versioiden grafiikka ja kontrollit ovat samanlaiset. Myös hiukan tunkkaiselta kuulostavat äänet ovat täysin samat. Yksi merkittävä ero versioissa kuitenkin on: Xboxista on Live-moninpeli, mutta PS2-omistajien pitää tyytyä pelkkään yksinpeliin.

Vietcongin konsoli-inkarnaatio on alkuperäistä karsitumpi ja suoraviivaisempi paketti, mutta osa viidakkosodan paniikista on yhä säilynyt mukana. Jos kotona ei ole pelitehoista PC:tä, Purple Haze on kokeilemisen arvoinen. Muuten kannattaa raahata kaupasta elokuvamaisempi, hektisempi alkuperäisversio.

80