VMX Racing (PSone) – Kura lentää

Pleikkarille ei liikaa prätkäpelejä ole, joten niiden harvojen toivoisi olevan sitäkin parempia. Motocrossiin ja enduroon keskittyvän VMX Racingin pitäisi ainakin aiheensa puolesta olla melkoista tykitystä ja ravan lennättämistä, mutta esitys jää vähän laimeaksi.

Ajotuntuma käännöksissä on aluksi turhan kiikkerä, mutta pyörän hallitsemisen oppimiseen ei kauan mene. Varsinaisia vaihteita ei ole lainkaan, mutta hanan voi tempaista kerralla pohjaan. Sitä voi käyttää ponnistaakseen hyppyreissä, hyvään lähtökiihdytyksen tai nopeisiin käännöksiin, jolloin pyörä heitetään sudittelemalla mutkan ympäri. Vaikka prätkä kaasu pohjassa suditteleekin, mudassa se kulkee eteenpäin turhan kiltin tuntuisesti, kun takarengas tulee aina siivosti perässä eikä lähde luisumaan sivuttain.

Padilla ohjatessa ei tietenkään voi mitenkään mielettömän aitoon ajotuntumaan päästä, joten kovin suurta realismia ajamiselta ei edes voi odottaa. Ainoa selkeästi häiritsevä asia on pyörän raivostuttava tapa karata kapealla radalla kuskin käsistä heti, jos eturengas vähänkin haukkaa pientareen puolelta. Endurokuskit päristelevät Päijänne-ajossakin niin älyttömässä sohjossa, ettei parin tielle osuvan piharatamon pitäisi menoa kokonaan pysäyttää.

Pelaaja voi valita pyöränsä neljästä tallista, joiden ajokit hieman vaihtelevat keskenään. Tallivalinnalla ei ole suurempaa merkitystä kisaan, koska ajokkien ominaisuudet ovat keskenään turhan samanlaisia, vaikka periaatteessa tiimeillä onkin erilaiset huippunopeudet, jarrutehot ja kiihtyvyys. Tallivalinnalla on vaikutusta vain kuskin hallitsemiin erikoisliikkeisiin, joita kilpailija voi suorittaa ilmalentojen aikana. Jokainen kuski hallitsee ohjekirjassakin esitetyt vakiotemput, mutta erikoisliikkeiden tekeminen pitää keksiä itse hyppyreissä testailemalla.

Tallin lisäksi pelaaja voi valita kilpailuluokaksi joko piikit tai 250-kuutioiset. Isommalla koneella pääsee suurempiin huippunopeuksiin, kevyempää piikkiä on helpompi heitellä ilmassa erilaisiin temppuihin. Ajaminen on molemmissa luokissa niin samanlaista, että kerran radan opittuaan ne osaa ajaa ongelmitta läpi kummallakin moottorikoolla.

Kaksinpeleissä VMX Racingin ruutu on jaettu oletusarvon mukaan pystysuorassa, mutta sillä tyylillä näköala on niin kapea, ettei ajamisesta tahdo tulla mitään. Kuvaruudun jako kannattaakin vaihtaa vaakatasoon, jolloin pelattavuus paranee huomattavasti. Kaksinpeli on jälleen kerran uskomattoman hauskaa, mutta menoa vähän himmentää tietokonevastustajien täydellinen puuttuminen eikä kunnon mestaruussarjaa voi kaksinpeleissä järjestää.

Ratoja on kaikkiaan kuusi ja yksi bonusrata lisukkeena. Ratoja on periaatteessa tarjolla enduro- ja motocrosskisoihin, mutta hyppyriset enduroradat ovat puhdasta motocrossia vain vähän pidemmillä reiteillä. Bonusradalle pääsee turhankin helposti kunhan tekee kisan aikana riittävästi temppuhyppyjä eikä bonusradaksi paljastuvassa kuussakaan varsinaisen radan puutteen vuoksi mitään muuta tekemistä ole kuin pomppia kraatterista toiseen, maata pienemmässä painovoimassa.

Radat voi käydä läpi yksittäisinä kisoina tai useamman radan sarjana, jolloin osakilpailuista saadut yhteispisteet ratkaisevat voiton. Sijoituksen lisäksi sarjapisteitä saa myös yleisöä viihdyttämällä ja tekemällä kilpailun aikana mahdollisimman paljon hyppyjä. Sarjaa voi ajaa kahden kisan pituisena lajeittain eli erillisenä sarjana ovat hallicross, motocross ja enduro. Myös kaikkien ratojen ja lajien niputtaminen yhdeksi sarjaksi onnistuu sekin, jolloin mestaruus ratkaistaan kuuden radan yhteistuloksen mukaan.

Koneesta riittää vastusta vain pariksi tunniksi, sillä ajamisen niksit ja radat oppii turhan vikkelästi. Tekoäly häviää useimmat kisat jurnuttamalla tiukasti keskellä rataa eikä se osaa käyttää hyppyreitä oikaisemiseen, joka useimmilla radoilla on se nopein ajotapa.

VMX Racing on turhan köykäisen oloinen ja päiväkotitätimäinen esitys motocrossista. Ääni- ja grafiikkapuolesta lukien peliin olisi toivonut vähän lisää jämäkkyyttä, sillä prätkän voimanlähde kuulostaa tehosekoittimelta. Graafisella puolella silmiä miellyttävät vain vesivärimaalauksen näköiset sadepilvet, jotka nekin ovat vain taustakuvana. Vaikkei peli erityisen vaikuttava olekaan, kilpailuissa riittää kuitenkin vauhtia ja hupia edes jonkin verran, jos vastustajaksi saa pummattua pelitaitoisen kaverin tekoälyn tilalle.

70