Örkkien lahtaamista, miekkaa ja magiaa ties monennenko kerran. Pitäisikö tästä muka innostua? No pitää.
SSG on tullut tutuksi laadukkaista strategiapeleistään, jotka ovat yleensä käsitelleet toista maailmansotaa. Fantasia-aiheinen Warlords julkaistiin pari vuotta sitten kuin varkain, ja jäi vain harvojen nauttimaksi kulttiklassikoksi, toivottavasti osa II sitten saa ansaitsemansa suosion.
Lahtaajan persoonallisuus
Sotaherrojen toinen kohtaaminen on perusidealtaan varsin yksinkertainen fantasiamaailmaan sijoittuva kevyt strategiapeli. Ainoa tavoite on vallata mahdollisimman paljon kaupunkeja ja tuhota kaikki vastustajat. Tätä varten pelaajalla on aluksi yksi sankari ja vaihteleva joukko sotilaita ja hirviöitä. Sopivasti roolipelimäisiä elementtejä sekä erilaisia pikkujippoja lisäämällä peliin on saatu monipuolisuutta sekä mukavasti tasapaino reippaan mäiskimisen ja älynystyröiden hieromisen välille.
Enimmillään mukana on kahdeksan pelaajaa, jotka voivat olla joko ihmisten tai tietokoneen hallinnassa. Positiivista on se, että tietokonevastustajillakin voi olla oma persoonallisuutensa sekä melkein miekanruoasta lähes mahdottomaan valittavissa oleva vaikeustaso. Keinopersoonallisuus on mainitsemisen arvoinen juttu, koska usein tietokonevastustajia leimaava mielikuvituksettomuus loistaa poissaolollaan. Näillä sotaherroilla on kaikilla omat pakkomielteensä: yksi on raivohullu joka polttaa kaiken kun taas toinen saattaa olla perso rahalle. Löytyypä joukosta muutama vanha tuttukin, esimerkkinä vaikka Ethel the Unready!
Brave, brave Sir Robin...
Sotajoukkojen lisäksi pelaajan sankarihahmot vaikuttavat huomattavasti pelin etenemiseen, armeijoiden johtajina toimivat sankarit kun voivat roolipelimäisesti kehittyä ja etsiä erilaisia hyödyllisiä taikakaluja. Kaikki luonnollisesti maksaa rahaa ja alussa saatavilla olevilla joukoilla ei pitkään riehuta. Armeijatyyppejä on mukavan paljon ja ominaisuudetkin vaihtelevat riittävästi, niin ettei ole aivan samantekevää hyökkääkö örkkilaumalla vai lohikäärmeillä ratsastaen. Monella yksiköllä on erkoisbonuksia, ja ideana on niitä hyödyntämällä kohottaa omat erikoisbonukset maksimiinsa ja eliminoida vastustajan etubonukset. Esimerkiksi katapultti armeijan mukana eliminoi kaupunkeja puolustavilta yksiköiltä niiden +2-puolustusbonuksen.
Yksinkertaista diplomatiaakin on mukana: kilpailevien sotalordien kanssa voi elää sodassa tai rauhassa. Ei ole reilua käydä ystävällisen naapurin kimppuun ennen kuin on kohteliaasti ilmoittanut aikeistaan. Epäreilulle selkään puukottajalle voi nopeasti käydä niin, että kaikki muut päästävät yhteistuumin lieron päiviltä. Päättömällä tuhoamisella ja poltetun maan taktiikalla voi olla varma, että suosio laskee.
Vaihtelun vuoksi mukana on valmiiden karttojen lisäksi varsin hyvä karttageneraattori, joka osaa tehdä yllättävän viisaita karttoja toivomusten mukaan. Tutkimusmatkailijoita varten on myös mahdollisuus alussa täysin tuntemattomaan maailmaan, jolloin aikaa kuluu maaston kartoittamisessa. Muita mukavia pikkuideoita pelissä on lukuisasti, joten alussa yksinkertainen peli kasvaa taitojen karttuessa.
Balladi kuolleille sankareille
Strategiapeleissä näkee harvoin näin tarkkaa ja siistiä grafiikkaa. Musiikki sopii hyvin aiheeseen ja vaihtelee toiminnan mukaan, itse en kyllästynyt joskus kauniisiinkin kappaleisiin kertaakaan. Digitoituja kommentteja kuuluu suurten voittojen tai nolojen tappioiden höysteeksi. Erikoismaininnan peli ansaitsee harvinaisen monipuolisesta äänikorttituesta.
Yritin löytää pelistä jotain narisemisen aihetta, mutta on vaikea soimata näin hyvin toimivaa kokonaisuutta. Oikeastaan ainoa asia, joka pääsi häiritsemään, ovat pitkät miettimisajat jos kaikki seitsemän vastustajaa ovat tietokoneen ohjauksessa. Yhteen peliin saattaa muutenkin mennä aikaa tuntikaupalla. Jäin myös hieman kaipaamaan mahdollisuutta modeemipeliin.
Warlords II on mainio esimerkki siitä miten vanha soppa saadaan maistumaan sopivia mausteita lisäämällä. Peli toimii hienosti, koska tekijät ovat keskittyneet pelattavuuteen ilman turhia kuorrutuksia. Valitettavan harvinaista herkkua nykyään.
91
