Wheelman (PS3)

wheelmangame.com

Riddick-pelien jälkeen Vin Diesel laittaa hitsaajanlasit hetkeksi naulaan ja vaihtaa elokuvasarjaa. Älkää pelätkö, peliä ei tehty Tuttisoturista.

Dieselin roolihahmo Milo Burik on kovaksikeitetty CIA-agentti, joka soluttautuu espanjalaiseen alamaailmaan pakoautokuskiksi. Hurjapäät-viboilta on vaikea välttyä, sillä Wheelman on kaahailuun keskittyvän elokuvan virallinen lisenssipeli.

Mallia on otettu ahkerasti myös GTA-sarjasta, sillä Barcelona on Burikin oma pieni temmellyskenttä. Tarinatehtävät aktivoidaan kartalta ja kuulapää suunnistaa automaattisesti sinne missä tapahtuu. Wheelmanissa toden totta tapahtuu. Dieseliä varten on aina jossain bensapommi jemmassa odottamassa räjähdystä.

Näin ajan vain, pakoautollain

Rennonletkeä ohjaustuntuma istuu peliin kuin jengiläinen pakoauton takapenkille. Perä irtoaa loivemmissakin kaarteissa, mutta vain todellinen rähmäkäpälä saa auton spinnaamaan. Etuvetoiset lasikuitutuunaukset eivät juuri eroa takavetorasseista, sillä vetävien pyörien sijainnin voi helposti selvittää kokeilemalla oikeneeko kosla kurvista pelkällä kaasulla.

Ajamisen sekaan tungetaan päätähuimaavia stuntteja. Kesken kiivaimman pakomatkan Milo voi hidastaa aikaa ja kääntää auton keulan vaikka taaksepäin. Pyörremyrskyliikkeen aikana takaa-ajajia voi ampua rauhassa ja harkiten. Kaikki rekkaa pienempi kalusto tuhoutuu syklonin avulla kertalaakista. Ajan hidastamista hyödynnetään tiesulkujen ylittämisessä, mutta usein hidastuskohtaukset tuntuvat vain tekosyiltä irtoromulle ja räjähdyksille.

Tehtäväsuunnittelu on pääosin onnistunutta, mutta mukaan mahtuu muutama hermoja kiristävä poikkeus. Ylivoimaisesti eniten otsasuonet pullistuivat tehtävässä, missä piti piilotella poliisia varastetulla autolla. Tiukan pollarihaavin välttely jarruttomalla ajokilla oli saattaa minut räjähdyspisteeseen.

Vaikka ajo-osuudet toimivat hyvin, rattimies ei ole kaksinen jalkamies. Milon kolmannen persoonan räiskintäsavottaa helpotetaan automaattitähtäyksellä ja kuolemaa halveksivalla tekoälyllä. Tietokone marssittaa jatkuvasti uusia jengiläisiä tähtäimen eteen, ja suurin haaste muodostuu tulitusnapin oikea-aikaisesta painamisesta. Räiskintä pidetään sivuosassa, mikä on yksinomaan hyvä, sillä ratin takana toiminta maistuu paljon paremmalta.

Kerrontaan on selkeästi panostettu ja osittain jopa onnistuneesti. Vin näyttää ja kuulostaa itseltään, mutta muut ääninäyttelijät ovat ilmeisesti harrastajateatterista. Jatkuvasti yli- tai alinäytelty dialogi syö uskottavuutta ja vaikeuttaa eläytymistä. Onneksi välinäytöksien runsaat räjähdykset paikkaavat jonkin verran onnetonta dialogia.

Wheelmanin juoni viihdyttää, vaikka ei suuria tunteita herätä. Suoraviivainen tarina sopii hyvin pelin yleiseen henkeen. Kerronnasta puuttuvaa syvyyttä ei osaa edes kaivata, sillä peli ottaa itsensä riittävän löysin rantein. Juoni on vain tekosyyltä räjähdyksille, isoille ja komeille räjähdyksille.

79