Wii Fit (Wii) – Hymyillen kesäkuntoon

Teollisuusmaiden ihmiset lihovat Yhdysvaltojen johdolla hälyttävää vauhtia. Jotain pitäisi tehdä ja mieluiten jo eilen.

Kaikki haluavat nykyään laihduttaa. Jopa ne, joiden ei oikeasti tarvitse. Tähän markkinarakoon iskevät kaikenlaiset yrittäjät ja helppoheikit omituisilla kikostimillaan, kuten vilkaisu Ostoskanavalle osoittaa. Wii Fit ei ole halpa jippo, sillä se turvautuu vuosikymmenien, ellei peräti vuosisatojen koettelemiin treenimuotoihin. Uuden ja mullistavan liikuntamuodon sijaan Wii Fitin perimmäinen juju on suoritusten valvominen ja harjoitusminuuttien kirjaaminen. Mikä tärkeintä, se tekee treenaamisesta hauskaa.

Wii Fit seuraa kuntoilijan edistymistä Wii Balance Board -tasapainolaudalla, joka toimii samalla vaakana. Japanissa laite kestää 135 kilon normaalikokoisen ihmisen, Euroopassa mekanismia vahvistettiin sietämään jopa 150-kiloisia käyttäjiä, loogisesti jenkkien raja lienee 200 kiloa. Wii Balance Board mittaa nimensä mukaisesti jumppaajan painopisteen muutoksia. Laitteen herkkyys on kohdallaan: kun seisoin mielestäni liikkumatta, Wii Fitin mukaan painopiste huojui sinne sun tänne.

Ennakkoon asetettua pitkän tähtäimen tavoitetta seurataan armottomalla BMI (Body Mass Index)- eli painoindeksilukemalla, joka lasketaan käyttäjän pituuden ja painon pohjalta. Kalenteriin kirjataan jokaiselle treenipäivälle painoindeksi ja vaihteleviin harjoituksiin uhratut minuutit. Wii Fitin ulkopuolisille liikuntaminuuteille on varattu kolme esimerkeillä höystettyä kovuustasoa: tiskaaminen on kevyttä, kävely tavallista ja uiminen rankkaa liikuntaa. Jos päivän aktiviteetit sisältävät pelkkiä mittauksia ja harjoitusminuuttien kirjaamista, se onnistuu mainiosti ilman Wii Fit -kiekkoa. Ohjelmisto asentaa käyttöliittymään pysyvän Wii Fit -kanavan.

BMI:n ohella ohjelmisto kertoo leikkimielisen Wii Fit -iän, joka pohjautuu oikean iän ja kahden satunnaisen tasapainotestin tulokseen. Rapakuntoinen sohvaperuna päätyy helposti yli 50 vuoden lukemiin, vaikka oikea ikä olisi 30 hujakoilla. Tulokseni vaihteli testien ja päivän kunnon mukaan 28 ja 44 välillä.

Jaksaa, jaksaa

Harjoitukset jaetaan neljään osa-alueeseen: joogaan, lihaskuntoon, aerobisiin treeneihin ja tasapainopeleihin. Lihaskuntokoukerot ja aerobiset jumpat keskittyvät nimenomaan kunnon ja kestävyyden parantamiseen. Joogassa ja tasapainopeleissä hiki on normaalikuntoiselle lähinnä satunnainen sivutuote. Joogaposeerauksia ja lihaskuntopuserruksia valvotaan vaihtelevilla mittareilla lautaan kohdistuvan voiman ja painopisteen mukaan. Wii Fit hyväksyy jalkakyykyn ääniefektillä, kun painun tahdin mukaan selkä suorana tarpeeksi alas. Sössiminen laskee sadan pisteen maksimiin tähtäävää arvosanaa.

Ennen liikkeen ensimmäistä suorituskertaa mies- tai naispuolinen virtuaalivalmentaja opettaa selkeästi, miten liike tehdään oikein. Valmentaja huhkii samaan aikaan ruudulla, joten liikettä tai asentoa on helppo korjata lennosta. Rytmitystä autetaan valmentajan puheella, ääniefekteillä ja hengityksen tahtia kuvaavalla ympyrällä. Muutaman harjoituskerran jälkeen Wii Fit avaa treeniin lisää toistoja. Sopivalla toistomäärällä hiki lentää ja lihakset huutavat happea.

Wii Fitissä on runsaasti hyviä jalkoja ja lantion seutua kurittavia treenejä. Yläkroppa jää laitteen luonteesta johtuen vähemmälle huomiolle tai valvonnan ulkopuolelle. Se ei liiemmin haittaa, sillä rehellinen punnerrus riittää pitkälle. Tietyissä lihaskunto- ja joogaliikkeissä huijaaminen on helppoa, mutta mitä järkeä siinä on? Huijaat vain itseäsi.

Lämmittelyyn ja kalorien polttamiseen sopivat aerobiset harjoitukset panevat veren kiertämään ja keuhkot töihin. Mii-hahmoja hyödyntävän osa-alueen tärkeimmät harjoitukset ovat hularengas, step-aerobic ja lenkkeily. Häh, miten lenkkeily muka onnistuu? Yllättävän hyvin: tunge Wiimote taskuun, juokse paikallaan ja maisemat vaihtuvat jolkottelun tahtiin telkkarissa. Hupaisa lenkkeily ei kaipaa edes tasapainolautaa.

Aerobiset treenit tarjoavat katsomolle Wii Fitin parasta viihdettä. Armoton lantion vatkaaminen ja Mote taskussa hölkkääminen kirvoittivat takavasemmalta mehevät naurut. Herkkänahkaisten kannattaa säästää hulavanteen pyöritys yksinäisiin hetkiin.

Tasapainopelit ovat vartalon hallinnan terävöittämisen ohella loistavaa bilehuvia. Pelit ovat jopa Wii Sports -lajeja helpompia ymmärtää ja suomalaiseen makuun sopivia: mäkihyppyä, pujottelua suksilla tai lumilaudalla. Äärimmäisen helppotajuisista seiso laudalla -kontrolleista huolimatta pelit ovat yllättävän vivahteikkaita. Vaikka kuka tahansa osaa seisoa laudalla, kuka tahansa ei pysty muuttamaan painopistettään nopeasti ja tarkasti. Mäkihypyssä painutaan ensin vakaaseen etunojaan ja kerätään ladulla vauhtia. Keulalla jalat suoristetaan nopeasti ja ilmassa nojataan tasaisesti eteenpäin. Kerrassaan erinomaista viihdettä illanistujaisiin – yritäpä hypätä pitkälle parin kaljan jälkeen.

No pain, no gain?

Aloitteleva kuntoilija imaistaan mukaan esittelemällä lajeja tipoittain – kaksi kolmannesta lajeista on aluksi lukittuna. Harjoitukset, pelit ja tiukemmat vaikeustasot aukeavat pikkuhiljaa treeniminuuteilla. Jokaiseen peliin ja melkein jokaiseen kuntoliikkeeseen on liitetty top-10-taulukko. Äkkiseltään triviaali ennätysten tavoittelu luo tervehenkisen kilpailutilanteen ja lisää harjoitusmotivaatiota. Jestas sentään sitä mäkihypyn junnausta, kun kauniimpi osapuoli läväytti listan kärkeen yhteistuloksen 318 metriä.

Wii Fit ei periaatteessa kynnä virtuaaliurheilun käymättömiä korpimaita, sillä Sonyn EyeToy: Kinetic (Pelit 12/2005, 87 pistettä) on aktivoinut sohvaperunoita jo pari vuotta. Wii Fit painottaa enemmän normipainon tavoittamista, EyeToy: Kinetic tähtää suoraan fyysisen kunnon kohottamiseen. Nintendon tasapainolauta pystyy seuraamaan kuntoilijan edistymistä merkittävästi Kineticia paremmin painoindeksin kautta. Jumppaajan painon jatkuvasti tunteva ohjelmisto antaa hyviä vinkkejä, jos homma ei etene toivotulla tavalla.

Kineticiä vapaamuotoisempi Wii Fit kiitää kilpailijastaan hauskuuden mitalla ohi. Kun treenaaminen on lystiä, sitä tekee omaksi ilokseen – ihannetilanne mille tahansa kuntoilumuodolle.

Hupailusta huolimatta on syytä muistaa, että mitään ei saa ilmaiseksi, ei varsinkaan hoikkaa kroppaa. Kuntoilu ja etenkin laihduttaminen ovat aina kovaa hommaa. Irvistysten lomassa hymyn huulille nostavan Wii Fitin merkittävimmiksi ansioiksi muodostuvat matala aloituskynnys ja kuntoilun jatkamiseen innostava rakenne. Palaamme Wii Sportsia paremman bilevetonaulan todellisiin kunto- ja painonhallintavaikutuksiin useamman koehenkilön voimalla myöhemmin.

92

Lisää aiheesta