Joihinkin asioihin voi vielä luottaa: Olympialaisia ja muita suuria urheilujuhlia edeltää aina U.S. Goldin kisapaketti. Laatu on vaihdellut, tuliko tällä kertaa kultamitalin arvoinen suoritus vai luokaton rävellys?
Tuttuja ja turvallisia latuja ainakin kuljetaan. Kysymyksessä on nimittäin takavuosien tyyliin kokoelma lajeja minipeleinä.
Perinteisellä tyylillä
Urheilulajit on jaettu viiteen ryhmään. Erillisiä lajeja on enemmän, mutta ennen kisoja täytyy jokaisesta ryhmästä valita yksi laji. Kisat voidaan käydä läpi myös vapaasti kaikkia lajeja sekoittaen tai pelkästään yksittäistä lajia harjoitellen. Pelaajia voi olla yhdestä neljään ja tietokone on mukana kilpailuttamassa. Olin muuten melkein varma, että taas Suomi on jätetty pois kisoista, mutta olihan siellä siniristilippukin valittavana.
Alppihiihdoista mukana on pujottelut, super-G ja syöksylasku. Kuvakulma on suoraan laskettelijan takaa. Erittäin simppelisti toteutettu ohjaus, eivätkä radat ainakaan mutkaisia ole.
Suomalaisten lempilaji, mäkihyppy, on mukana sekä isona että pienenä mäkenä. Hyppyä katsotaan yläviistosta, ja idea on pitää sukset mahdollisimman suorassa hyppyrille laskettaessa. Ilmalennon aikana asento on pidettävä suorasuuntaisena sekä lopuksi tulla alas oikealla hetkellä. Tässä on jo hieman ajatustakin mukana.
Kelkkailemaan pääsee joko ohjaskelkalla tai useamman istuttavalla rattikelkalla. Alussa vetkutetaan ilotikulla mahdollisimman kova vauhdinotto ja itse laskussa siirrytään katsomaan ränniä kelkkailijan kuvakulmasta. Oikein siistiä vektorigrafiikkaa, tosin rännissä ei ole muuta tekemistä kuin kääntää tikkua kelkan ohjaajan osoittamaan suuntaan.
Pikaluistelua katsotaan hallin katosta. Matkoja on useampi ja kaikissa homma sujuu rytmikkäästi tikkua vatkaamalla ja pitämällä huoli siitä, etteivät mutkat mene pitkiksi. Luistelu on ainoa laji, jossa kaksi pelaajaa voi ottaa mittaa toisistaan samanaikaisesti.
Ampumahiihto on kirjaimellisesti täytelaji. Kaikkien muiden lajien välissä hiihdetään lyhyt osuus ja ammutaan sarja. Itse hiihto käy jälleen tikkua vispaamalla ja ammunnan hankaluutta on kuvattu turhauttavasti tärisevällä tähtäimellä. Laji toimii sikäli, että kisapaineita voi joka välissä purkaa kurittamalla ilotikkua. Minua moinen vetkutus tympi pahemman kerran.
Urheilutietoa ja matkailuvideoita
CD-ROM-versio Lillehammerista on itse asiassa yllättävän tuhti paketti. Paketin sisältä löytyy kaksi CD-levyä, joista itse peli vie vain murto-osan ja on täsmälleen sama kuin levykkeillä toimitettava versio. Bonuksena mukana on tietokanta, jolla esitellään talvikisojen lajeja, Norjan historiaa, kisapaikkoja sekä parhaita paloja menneistä talviolympialaisista.
Tietopakettia on ryyditetty runsaalla kuvituksella, puhutuilla selostuksilla sekä videopätkillä. Mikään urheilutietäjän lähdeteos tämä ei ole, mutta tavalliselle penkkiurheilijalle mukana on paljon mielenkiintoista asiaa viihdyttävästi esitettynä.
Nopean CD-ROM-aseman omistajat pääsevät nauttimaan tuplasti tarkemmasta grafiikasta, sillä mukana on erilliset versiot sekä tavalliselle että tuplanopeuksiselle CD-ROM-asemalle.
Riittääkö potkua?
Tekijät ovat todella panostaneet pelin ulkoasuun. Joka välissä komistaa ruutua tyylikkäitä valokuvia oikeista kisoista, eikä itse pelikään ole hullumman näköinen. Positiivisena yllätyksenä peli on todellinen kielinero. Eurooppalaisten valtakielien lisäksi peli osaa norjaa, ruotsia ja muita harvinaisempia kieliä. Penkkiurheilua päälajinaan harrastaville erillinen tietopaketti varmasti lisää myös kokonaisuuden arvoa.
Varsinainen toiminta on kuitenkin kummallisen aneemista: jokainen laji käydään läpi hieman puolihuolimattoman oloisesti. Vaihtelevammat lajit ja monipuolisuus etenkin ohjaukseen tekisivät terää. Yksinpelinä näitä kekrejä ei paria kertaa enempää jaksa, sopivalla porukalla peli muutuu paljon lystikkäämmäksi kun kavereiden päihittäminen on pääasia. Siihen tällaiset pelit kai on tarkoitettukin.
73
