Homo superior pitää huolen siitä, että nanotekniikka ei ole ihmiskunnan tulevaisuuden suurin mullistus.

Elämme ihmeiden aikoja: hyviä lisenssipelejä pursuaa joka tuutista. Nykyään ei voi luottaa edes sarjislisenssin varmistavan pelin surkeutta. Suhtauduin epäilevästi ennakkokehujen saattelemaan X-Men Legends -toimintaroolipeliin.

Miten mutanttien vaihtelevat supervoimat toimivat ja ovatko ne tasapainoisia? Tarvitaanko taisteluissa X-miehille ominaista tiimityöskentelyä? X-Men-fanien onneksi hahmojen erikoispiirteitä ei ohiteta ja harkituista joukkuekuvioista on selvää etua.

Paras siinä mitä tekee

X-miesten tehtäviin lähtee neljä mutanttia viidentoista ehdokkaan joukosta. Mukana ovat kaikki kestosuosikit, kuten adamantiumkynsiä heilutteleva Wolverine, säätä hallitseva Storm ja telekinesian osaava Jean Grey. Sankarit jakautuvat karkeasti ottaen lähitaistelijoihin ja kauempaa supervoimillaan iskeviin mutantteihin.

Mutanttien neljä ominaisuusakselia vaikuttavat lyöntitehoon, osumien sietokykyyn, kestopisteisiin ja supervoimiin. Kaikki tarvitsevat kaikkea, mutta käsirysyspesialistit kaipaavat navakoita perusiskuja enemmän kuin tehokkaita erikoisniittejä. Supervoimat kuluttavat rajallista mutanttienergiaa, joten liikaa kyvyillä leikittelevät sankarit joutuvat turvautumaan hätätilassa nyrkkeihin.

Roolipelitaustasta huolimatta lukuisat kahakat ovat vauhdikasta ja aggressiivista toimintaa. Vihollisia hakataan, potkitaan, heitetään ja leivotaan supervoimilla. Kiivaiden nujakoiden tunnelma on mahtava: vastustajat paiskautuvat toisiaan päin, rekvisiittaa särkyy tonnikaupalla ja seinät musertuvat soraksi.

Ilmojen halki kiitävät bensakanisterit ja kaasupullot kylvävät tuhoa joka tappelussa. Muskelimasat viskovat moottorikelkkoja kivenheiton päähän, ja tavaran sijoilleen särkeminen onnistuu heikommiltakin sälleiltä. Taistelun kakofonia ja kaaos nousevat parhaimmillaan hykerryttäväksi.

Keikan kliimaksissa rökitetään Mystikko, Sapelihammas tai joku muu nimekäs mutanttiroisto, mutta yleensä vastassa on vihamielisiä ihmisiä tai pahojen mutanttien veljeskunnan nimettömämpiä kätyreitä. Vihollisten hakkaa päälle -älykkyys ei päätä huimaa, mutta laatu korvataan määrällä ja hyökkäysten ilkeydellä. Mutkia matkaan aiheutetaan mättämistä tai erilaisia supervoimia sietävillä hemmoilla. Vastustajat ovat harvoin täysin immuuneja, mutta nopeissa tilanteissa vääräntyyppisiin iskuihin keskittyminen on usein kohtalokasta.

Tehtäviin osallistuu pelaajamäärästä riippumatta neljä mutanttia, joten vapaat sankarit jäävät passiivisen tekoälyn ohjattaviksi. Tekoälylaiskiaiset eivät ole lähimainkaan oikean pelaajan veroisia iskukoneita, vaikka tekoälyn aggressiotaso olisi tapissa. Porukka innostuu kunnon mätöstä vain silloin, kun pelaaja komentaa iskukeskityksen yhteen viholliseen. Osittain ontuvan tekoälyn takia X-Men: Legends näyttää parhaat puolensa vain 3-4 hengen kimppapelinä.

Särmät sileäksi

Kenttien rakenne on mukavan avoin ja eksyminen eliminoidaan avuliaalla kartalla. Kehän kiertäminen johtuu enemmän toistuvista miljöistä ja kameran keikahduksista kuin laajoista kentistä. Särkyvät sisätilat ovat mainioita, mutta ulkomaastossa etenemistä rajoitetaan näkymättömillä voimakentillä. Supervoimiin liittyvät pulmapaikat eivät juuri päätä vaivaa, sillä ne paljastetaan selkeillä symboleilla.

Mutanttivoimissa on muutamia kenttien rakenteen ja taistelutasapainon kannalta välttämättömiä puutteita. Wolverinen haavat eivät kuroudu umpeen automaattisesti, ja poikkeuksellisen vahvojen körmyjen voimia on vaimennettu. Rajallinen lentotaito on selkein ero sarjisten maailmaan, sillä sankarit kiitävät ilmassa vain muutamia sekunteja kerrallaan.

Seikkailun lisäksi Vaarahuoneessa läpäistään treenausohjelmia ja matsataan kavereita vastaan vaihtelevilla säännöillä. Kimppapeleissä mutanttisankarien väliset nujakat kaipaavat vähintään kolmea osanottajaa, sillä kahden kamppailijan matseissa vahvempi mutantti voittaa aina ja taktikointi jää minimiin.

X-Men Legendsin taistelu- ja kykysysteemi ovat sopivan monimutkaisia. Yksinäiset eivät kyllästy heti ja satunnaiset pelikaverit pääsevät riittävän rivakasti kärryille. X-miesten legendoista irtoaa kimppakivaa viikkokausiksi. Xbox-versio päihittää PS2-painoksen laajakuvatuen ja ripeämpien latausaikojen mitalla.

Xbox: 88 + Pelit suosittelee

PS2: 87 + Pelit suosittelee

* * * * *

Sarja- ja- ja elokuvaa

X-Men Legendsin universumi, mutantit ja Marvel-käsikirjoittajien suunnittelema juoni eivät perustu mihinkään tiettyyn X-Men-sarjakuvainkarnaatioon. Lähimmät vaikutteet ovat klassista sarjaa ajankohtaisempi Ultimate X-Men -sarjakuva (julkaistu Suomessa Megan sivuilla) ja X-Men-elokuvat. Nätisti piirretyt sankarit lainataan sarjakuvista ja Xavierin mutanttikoulun salaiset kellarikerrokset napataan leffasta.