Xbox One – Altavastaaja

Kun ensiesittelystä E3-messuilla tuli katastrofi, Xbox One julistettiin jo etukäteen häviäjäksi kamppailussa seuraavan konsolisukupolven herruudesta. Se teki siitä välittömästi äärimmäisen mielenkiintoisen: mitä niin huonoa siinä muka on?

Pessimistisimpien huhujen, siis huhujen, mukaan Xbox One saapuu Suomeen vasta tämän vuoden jälkipuolella. Mutta tärkeämmillä markkina-alueilla se tuli myyntiin jo viime vuoden marraskuussa, joten pitihän se tilata ja tarkistaa, mitä pahaa ja pelimedioita järkyttänyttä Microsoft on mennyt tekemään.

Briteistä ostamani Xbone ei välttämättä vastaa alkuunkaan sitä, mikä ennen pitkää saapuu Suomeen. Monet palveluista eivät vielä toimi, tai ne toimivat huonosti,  tai ne toimivat täysin eri tavalla. Tai sitten toimivat kunnolla. Vielä ei voi tietää. No, jotain osviittaa brittiboxi kuitenkin antaa, ainakin sen miten hyvin julkaisupelit toimivat.

Ei olla jenkeissä

Edellisen kierroksen roolit ovat vaihtuneet. PS3 jäi taustalaulajaksi, mutta loisti mainiona mediakoneena, kun taas Xbox 360 paistatteli ykkösvalintana varsinkin multiformaattipeleissä. Yleensä pelit toimivat sillä paremmin ja olivat näyttävämpiä.

Nyt tilanne on se, että PS4 on suunnattu yllättävänkin puhtaasti pelikoneeksi. Vaikka rauta on paperilla lähes samaa pc-tavaraa kuin Xbox Onessa, on PS4 silti selvällä kaulalla tehokkaampi. Liian suurta mekkalaa siitä ei kannata pitää, sillä pienet erot tehoissa tasoittuvat sitä mukaa kun devaajat oppivat kunnolla puukottamaan rautaa.

Xbox One on sellainen olohuoneen yleiskone, jollaisesta Microsoft on haaveillut jo ensimmäisestä Xboxista lähtien. Se on suunniteltu ottamaan haltuun olohuoneen muut viihdelaitteet, mutta toistaiseksi se tekee sen vain jenkeissä. Siellä televisiostandardi on sellainen, että sekä pelit että videosisältö toimivat molemmat samalla 60 hertsin taajuudella, ja Xbox One osaa jopa näyttää digiboksin ohjelmaoppaan.

Meillä Euroopassa tilanne on toinen. Pelit toimivat täälläkin 60 hertsillä, mutta video- ja tv-tuotanto tehdään 50 hertsillä. Se tarkoittaa vaikeuksia Xbox Onen tavalle ottaa kuvaa sisään hdmi-sisääntulon kautta ja näyttää vaikkapa televisiolähetystä pelin rinnalla omassa ikkunassaan. Microsoft ei ole vielä saanut ratkaistua, miten molemmat saadaan täällä sujuvasti toimimaan samaan aikaan. Microsoftin edustajan mukaan asia on ykkösprioriteetilla ja ratkaistaan siihen mennessä, kun Xbone on täällä myynnissä. Se ei hirveästi lämmitä esimerkiksi brittejä ja saksalaisia, jotka ovat ostaneet vehkeen jo nyt.

Toistaiseksi muun viihteen ohjaamisen Xbox Onen kautta voi unohtaa, jolloin siitä tulee, ainakin toistaiseksi, lähes pelkästään pelikone PlayStation nelosen tavoin. Blu-ray - ja dvd-leffojen toisto toki onnistuu ja yllättäen Xbone suoriutuu niistä paremmin kuin PS4: leffat käynnistyvät nopeammin ja dvd-leffat skaalautuvat teräväpiirtoon siistimmin.

Mediatoistimina sekä Xbone että PS4 ovat onnettomia. Kumpikaan ei huoli sen enempää kuvia, videota kuin musiikkiakaan usb-liitännän kautta. Xbonella on sentään mahdollisuus tuoda kuvia ja videoita sisään Skydrive-pilvipalvelun kautta, mutta musiikkia ei. Kuvat saa Skydriven kautta näkyviin kohtalaisen sujuvasti,  mutta vähänkään isompien videoiden katselu menee tuskailuksi.

Appsien avaaminen rinnakkaisiin ikkunoihin on vähän kaksipiippuinen juttu. Peliseuraa odotellessa tai serverille liittymistä odotellessa on tietysti ihan näppärää käyttää selainta tai selata kaverilistaa pelikuvan rinnalla, mutta katseleeko joku Netflixiä pelin rinnalla?

Viidensadan gigatavun tallennustila kiintolevyllä voi tuntua runsaalta, mutta se voi loppua yllättävän nopeasti kesken, kun pelit on pakko asentaa pakosti blu-ray-levyltä kiintolevylle. Käyttöliittymässä ei ole mitään keinoa tarkistaa paljonko on levytilaa vapaana, tai ylipäätään hallinnoida tallennustilaa mitenkään.

Kaikki toimii Kinectillä

Nelkkupleikan tapaan Xbonessa pelaamisen tallennus videoiksi ja niiden jakaminen on isossa roolissa, sentään siihen ei ole omaa nappia ohjaimessa. Mutta videoita syntyy automaattisesti saavutusten myötä. Videot voi jakaa ja editoida sitä varten tehdyllä editointisoftalla. Omalta kohdaltani tämä jäi tyystin paitsioon, koska en keksi mitään järkevää syytä, miksi lähettäisin pelivideoita nettiin. Pelaamisen katsominen on niin pirun tylsää, etten halua kiusata muita sellaisella jota en jaksa itse katsoa.

Xbox 360:n ohjainta on aika monesti väitetty kaikkien aikojen parhaaksi. Suitsutus on tainnut kiiriä Redmontiin saakka, sillä ohjainta on uudistettu vain näennäisesti. Yläliipaisimia on tuotu enemmän koholle ja liipaisimet voivat nyt täristä, mikä tuo ajamiseen Forzassa hyvää näppituntumaa, kun sormissa tuntee koska pito on katoamassa. Analogiset tatit ovat ikävästi aiempaa löysempiä, ja muutenkin ohjain antaa hieman lepsumman sekä halvemman vaikutelman kuin aiemmat.

Koska Kinectiä aika yleisesti vihataan, Microsoftin ilmoitus sen pakollisuudesta sai karvat pystyyn. Sittemmin järki on voittanut ja Kinectin voi halutessaan jättää kytkemättä kokonaan, vaikka se jokaisen Xbonen mukana tuleekin.

Uusi Kinect on aiempaa tarkempi eikä vaadi yhtä paljon tilaa toimiakseen. Toistaiseksi sille on äärimmäisen vähän käyttöä. Uuden Kinect Sportsin demon vesiskootterilla ajelussa käy selväksi että Kinect osaa seurata sormien liikkeitä, sillä skootterilla kaasutetaan pistämällä nyrkki kiinni ja hidastetaan avaamalla nyrkkiä.

Isompi juttu Kinectissä voi olla sen käyttö puheentunnistuksessa. Sitä tuli testailtua hieman vastahakoisesti, koska koneelle puhuminen tuntuu älyttömän nololta. Kiitettävän hyvin se puhetta kuitenkin ymmärtää, ja tuntee yllättävän paljon fraaseja. Jotkut toiminnoista, kuten laitteen päälle laittaminen, hoituvat nappia luontevammin, mutta esimerkiksi selaimen ohjaaminen on silkkaa arpomista.

Se hyöty Kinectin kamerasta on, että pelien rekisteröinti ja vaikka live-ajan lunastus hoituu tosi yksinkertaisesti vain näyttämällä 2D-viivakoodia Kinectille. Hitosti näppärämpää kuin tahmaisella virtuaalinäppiksellä naputtelu! Varsinkin kun Xbone ei muuten toistaiseksi huoli ulkoisia näppiksiä tai hiiriä. Toinen ilo Kinectistä on peliprofiilin tunnistus kasvojen perusteella.

Ei enää ilmaisia lounaita

Jos pleikkari unohti menneisyytensä medialaitteena, Xbox on hukannut avaimet pelien digijakelussa. Live Arcade oli yksi ensimmäisiä paikkoja, jonka kautta sai pikkupelejä pikkurahalla, ja järjestään jokaisesta oli aina ilmainen demo. Xbox Onen pelikaupassa ei ole enää erillistä arcade-osastoa, eikä peleistä näyttäisi olevan ilmaisia demoja lainkaan, mikä on iso askel taaksepäin. Microsoft on käytännössä ajanut indie-kehittäjät Sonyn helmoihin, vaikka aikoinaan teki sillä puolella pioneerityötä.

Peli-, musiikki- ja videokaupat ovat näkyvästi esillä Xbonen käyttöliittymässä, mutta shoppailu vaatii toistaiseksi paikallista, eli tässä tapauksessa brittiläistä Live-tiliä ja maksutietojen mukana brittiläisen osoitteen.

Vanhojen Xboxien pelit eivät toimi Xbox Onella, perustelu on tyystin erilainen rauta. Xbox Onen julkaisupelien lista on leveämpi ja vaikuttavampi kuin PS4:llä. Samat vuodenvaihteen hittipelit ilmestyvät sillekin: Assassin’s Creed: Black Flag, Call of Duty: Ghosts, Battlefield 4, FIFA 14, Need for Speed: Rivals ja Lego Marvel Super Heroes.

Paljon mainostettu tehoero PS4:ään nähden näkyy multiformaattipeleissä niin, että esimerkiksi Assassin’s Creed, Battlefield 4 ja uusin Call of Duty toimivat Xbox Onella sisäisesti alemmalla tarkkuudella, mistä kuva skaalataan 1080-tarkkuuteen. Creedin kohdalla sisäinen tarkkuus on 1600x900, Battlefield 4:ssä ja Call of Dutyssa 1280x720. Need for Speed Rivals ja Lego Marvel Super Heroes toimivat sentään sekä PS4:llä että Xbonella 1920x1080p-tarkkuudella. Huomattavaa Battlefield 4:ssä on se, että Xbox Onella ja PS4:llä päästään 64 pelaajan rajaan siinä missä vanhoilla konsoleilla täytyy tyytyä paaaljon vähempään.

Nextgen ei tee sen enempää Xbox One- kuin PlayStation 4-versiona kummoista säväystä, hienompaa jälkeä on nähty PC:llä jo pitkään. Toistaiseksi kumpikaan ei pärjää grafiikassa modernille, pelikuntoiselle PC:lle. Nähtäväksi jää miten paljon tilanne tasoittuu kun uusista konsoleista opitaan repimään paremmin tehoja irti.

Sinulla on oikeus olla yksin

Se, etteivät multiformaattipelit hyödynnä rautaa kunnolla, on ymmärrettävää. Sen sijaan yksinoikeuspelien rooli on olla sisäänheittäjiä, pelejä, jotka pakottavat ostamaan kalliin uuden lelun.

Yksinoikeuspeleissä Xbox One pieksee toistaiseksi PS4:n, tosin ei mitenkään tyrmäävästi. Ryse: Son of Rome, Forza Motorsport 5, Dead Rising 5 ja Killer Instinct ovat kaikki upeita pelejä, jollaisista ei sen enempää Xbox 360:lla kuin PS3:lla voisi haaveillakaan. Ei ainakaan jos mittarina on näyttävyys. Sisällön suhteen asia on toisin. Mitään kovin uutta nämä pelit eivät tarjoa, vaan pikemminkin aavistuksen laihempaa sisältöä kuin pelisarjojen aiemmat osat.

Microsoftin tapa upottaa pelit täyteen mikromaksuja ärsyttää. Forzassa ja Rysessä tyrkytetään vähän väliä mahdollisuutta edetä nopeammin maksamalla lisää. Monet hienoimmista autoista Forzassa näytetään hienosti valikoissa, mutta käyttöön ne saa vasta kaupan kautta. Katsoa saa muttei koskea.

Rasittavaa rahastus on siksi, että tällaista mallia käytetään yleensä ilmaispeleissä. Kun pelistä on maksanut jo 70 euroa, olisi sivistynyttä eristää lisäsisältöä myöhemmin julkaistavaksi lisäosaksi, eikä lätkiä houkuttimiksi pitkin juuri ostettua peliä. Oikeutukseksi tälle tarjotaan, että muuten pelien perushintaa pitää nostaa vastaamaan nousseita kustannuksia, mutta joku roti pitää olla rahastuksessakin.

Xbox Onen kanssa ei ole toistaiseksi mitään syytä hätäillä. Pelit kyllä toimivat, mutta osa palveluista ei, ja pelien ostaminen suomalaisilla live-tunnareilla on hankalaa. Hyvää pelattavaakin on vielä niin vähän, ettei viiden sadan euron hassaaminen pääsystä edelläpelaajien joukkoon tunnu fiksulta.

 

 

Prosessori: AMD 8-ytimen 1,75 GHz prosessori

Muisti: 8 Gt DDR3, josta 5 Gt pelien käytössä

Näytönohjain: 853 MHz AMD Radeon GCN, suurin tarkkuus 1920x1080p

Media: blu-ray

Tallennus: 500 Gt kiintolevy

Ääni: 7.1 monikanava

Ohjaimet: Padiohjain ja Kinect tulevat mukana

Liitännät: HDMI 1.4 sisään ja ulos, RJ-45 ethernet, Wifi, USB 3.0, S/PDIF, IR