Tätä kirjoittaessa Final Fantasy-sarjan ensimmäinen massivimoninpeli XI on ehtinyt roikkua langoilla jo 15 vuotta. Se on pitkä aika mille tahansa verkkopelille, mutta Final Fantasy XI on kestänyt aikaa yllättävän hyvin. Pelin parissa viihtyy yhä niin monta kuluttajaa, että Square Enix on katsonut parhaaksi kerätä tähän päivään asti yhtä suuret kuukausittaiset käyttömaksut, kuin teoksen alkutaipaleella. Eikä toisaalta ihme, vuosien varrella Final Fantasy XI on saanut yhteensä viisi täysimittaista laajennusta, kolme pikkulaajennusta ja vinon pinon taisteluareenoita. Viimeisimmän sisällön peli sai vuonna 2015, kun Square Enix julkaisi Rhapsodies of Vana'dielin, juonellisen päätösosan, joka yhtiön sanojen mukaan nivoo yhteen nippuun kaiken, mitä pelin taipaleella on saatu aikaiseksi.
Viimeistään tässä kohtaa allekirjoittanut tunsi piston sydämessään. Final Fantasy on ollut kaikkien aikojen lempipelisarjani jo yli 20 vuotta, mutta sen verkkopeliedustajat ovat häpeäkseni jääneet suurimmaksi osaksi hyllyyn pölyttymään. Final Fantasy XIV Realm Rebornin ilmestyttyä kahlasin sen Main Scenarion lopputeksteihin asti PS3:lla, mutta alkuperäinen massiivimoninpeli, FFXI jäi pintaraapaisuksi. Tein yhteensä kolme urheaa yritystä sukeltaa Vana'dielin ihmeelliseen maailmaan, mutta yleensä aina aika, energia, raha tai muuten vain kiinnostus lopahtivat ja kynnys palaamiseen nousi aina vain korkeammaksi ja korkeammaksi. Uutiset PS2:n ja Xbox 360:n Final Fantasy XI-servereiden sulkemisesta maaliskuussa 2016 olivat viimeinen niitti. Minun oli päästävä takaisin pelaamaan Final Fantasy XI:tä ennen kuin olisi liian myöhäistä ja mieluiten vielä tallentaa kokemus jälkipolville.
Projektin aloittaminen kesti yli vuoden päivät. Aluksikin Let's Play kanavallani olen pelannut pääasiassa lapsuuteni ja nuoruuteni pelejä, sekä teoksia, jotka tunnen keskivertoa paremmin. Sen vuoksi Final Fantasy XI:n maailmaan hyppääminen olisi ollut, jos ei nyt täysin blind pelailu, niin ainakin haparointia tulisi olemaan huomattavasti tavallista enemmän. Sen lisäksi pelin ollessa verkkoroolipeli, sisältö, että siihen käytetty aika tulisi olemaan niin valtavaa, että videoiden säännöllinen julkaisu, saatika sitten todennäköisyys sarjan loppuun saattamisesta vaikutti täysin mahdottomalta. Kun kuitenkin hyväksyin vajavaisuuteni ja tosiasiat videoiden teknisessä puolessa, alkoi ajatus kypsyä kohti vääjäämätöntä toteuttamisajankohtaa. Joka tosin siirtyi taas pitkälle eteenpäin perheenlisäyksen johdosta.
En tiedä onko aika pelailulle vieläkään oikea, mutta kuten kaikissa elämän suurissa päätöksissä, jos parasta hetkeä jää vartomaan, sitä ei välttämättä tule koskaan. Tämän vuoksi aion nyt, hyvässä ja pahassa, tehdä kulttuuriteon ja aloittaa suomikommentaarilla varustetun pelailun Final Fantasy XI:stä. Sarjan pituudesta ja julkaisutiheydestä ei ole minkäänlaista käsitystä, mutta teen parhaani ja yritän saada aikaan mahdollisimman laadukasta jälkeä. Toivottavasti mahdollisimman moni kiinnostunut lähtee matkalle mukaan ja antaa neuvoja, ehdotuksia ja kannustusta kommenteissa! Taataan tulevillekin sukupolville mahdollisuus vierailla Vana'dielin maailmassa, jos ei sitte muuten, kuin videoiden kautta!
Osa 1:
joka menee ihan vain hahmon luomiseen ja aloitusalueella pööpöilemiseen. Ja kyllähän sitä tuli otettua ravulta kaivoksessa vielä pataankin. Kyllä tämä ehkä tästä paremmaksi menee, tiedä kehtaako näitä tulevaisuudessa julkaistakaan :D
Osa 2:
jossa läpäisemme ensimmäisen Missionin, vierailemme Cidin luona Metalworksissa ja saamme joukkueeseen Trustin nimeltä Naji. Mies ottaakin sitten huolella osumaa meikäläisen puolesta ja kärsiikin surkean kuoleman Amber Quadavin käsissä. Onneksi Trustin saa kutsuttua aika pian takaisin. Lopuksi harhaudumme Konsctat Highlandsin hiljaisille, mutta seesteisille niityille. Ajattelin tässä vaiheessa grindata off-screenissa muutaman tason Trustini suosiollisella avustuksella, joten saa nähdä koska pelailun seuraava osa tulee.
Osa 3:
joka keskittyy pääasiassa parempien varusteiden haalimiseen (Brass-setti FTW). Samalla huomaamme, kuinka vähän varusteita huutokaupassa nykyään on tarjolla, ainakin Ragnarok-serverillä. Crystalit menivät kuitenkin hyvin kaupaksi, joten tulevaisuudessa voimme ehkä odottaa tasaisia tuloja? Videon loppupuoliskolla käymme Dangruf Vadin kuumilla lähteillä kuolemassa toistuvasti. Onneksi lopulta oikea geisiri löytyy ja pääsemme esittelemään työmme tulokset Cidille. Seuraavassa osassa lähdetäänkin sitten vieraille vesille, tavoitteena on päästä käväisemään San d'Oriassa tai Windurstissa uusien Trust NPC-hahmojen perässä.
Osa 4:
jossa aloitamme oman Pacific Crest Trail-vaelluksen San d'Orian kuningaskuntaan läpi Konsctat Higlindsin, Valkurm Dunesin, La Thainen ja lopulta West Ronfauren. Ihan täysin ilman eksymistä ei reissu onnistunut, mutta suuremmitta kommelluksitta kuitenkin. Videon alussa päästään jopa kokeilemaan chocobolla ratsastamista, joskin ilo on lyhytaikainen. Josko seuraavalla kerralla sitten Windurstiin?
Osa 5:
jota olen työstänyt viikon päivät siitä syystä, että toisen Trust NPC:n, haltijakansan suursoturi Excenmillen, värvättyäni treenasin hahmojani Valkurm Dunesilla yli 20 tasoiseksi. Lisäksi mukaan mahtui ison päivityspaketin lataaminen ja harmittava All Worlds Maintenance juuri sinä aikana, kun nauhoittaminen parhaiten olisi allekirjoittaneelle sopinut. Tämän vuoksi mukana pitkällistä monologia nettimoninpelien varjopuolista laivamatkalla Selbinan ja Mhauran välillä.
Nyt kun päästiin nettimoninpelien ongelmista puhumaan, niin eräs toinen harmaita hiuksia aiheuttanut asia on FFXI-veteraaneille itsestään selvä Support Job Quest, jonka aikana hommataan mahdollisuus pelata kahta hahmoluokkaa samanaikaisesti. Tehtävän suorittaakseen on pelaajan haalittava 3 rare droppia kolmelta eri hirviöltä. Kaksi niistä on verrattain helppo saada, mutta kolmas, Magiced Skull, tipahtaa Valkurmissa ainoastaan Ghouleilta, jotka spawnaavat randomisti kuolleiden Goblineiden tilalle ja ainoastaan yöaikaan. Ennen, kun dyynit olivat täynnä tasoja haalivia pelaajia, tipahteli peikkojakin eri malliin, josta taas seurasi luurankoja. Itse kohtasin pitkällisen grindausoperaationi aikana yhteensä viisi Ghoulia, joista kukaan ei tietenkään tiputtanut 22% drop ratella varustettua Skullia. Mutta koska tasot alkavat olla jo verrattain hyviä ja seuraavassa osassa mukaamme astuu vielä kolmas Trust NPC, voimmekin harkita kallon hommaamista Buburimu Peninsulasta, tai Gusgen Minesista.
Osa 6:
jossa remmiin astuu Windurstin pyhän Heaven's Towerin sihteeri Kupipi. Tämä vaahtosammuttimen kokoinen valkoinen maagi tulee tarpeeseen, koska hän pystyy ryhmän parantamisen lisäksi halvaannuttamaan ja hidastamaan vihollisia.
Täyden Trust NPC-poppoon haalimisen jälkeen alkaakin armoton grindaus jäljellä olevan Support Job rare dropin perään. Paikkana toimii tällä kertaa Buburimu Peninsula, jossa niin ikään täytyy tappaa x Goblinia, jotta yölliseen aikaan ujot Ghoulit suvaitsisivat astua näkösälle. Ja tällä kertaa kävi munkki droppien kanssa, sillä jo kuudes (eli kaikenkaikkiaan yhdestoista, jos Valkurmin Ghoulitkin lasketaan) Ghoul tiputti Magicked Skullin. Vaikka sainkin kärsiä tämän tavaran kanssa verrattain vähän, kyseenalaistan pelin tärkeiden elementtien lukitsemisen rare droppien taakse. Support Job on kuitenkin FFXI:n maailmassa ehkä kaikista itsestäänselvin asia, jos pyrit olemaan uskottava verkkoroolipelaaja. Voin vain kuvitella, minkälaista pelin ensimmäisillä pelaajilla oli näiden kaikkien salaisuuksien selvittämisessä O_o
Support Job ominaisuutta rikkaampana palaamme Bastokiin ja alamme treenaamaan Monk-hahmoluokkaa vähintäänkin puoleen Warrior-pääjobimme tasoista. Suoritus on yllättävän helppo kolmen Trust NPC:n kanssa ja pian olemmekin valmiina vihdoin ja viimein aloittamaan Bastokin Mission 1-3:n jonka otimme vastaan pelisarjan neljännen osan aluksi. Power levuttamisen jälkeen tehtävä tulee todennäköisesti olemaan melkoista läpihuutoa, mutta päästäänpä etenemään päätarinaakin kaiken maailman sivupolkujen jälkeen :D
Osa 7:
jossa saavutamme Mission Rank kakkosen ja lähdemme suoritamaan edustustehtäviä san d'Oriaan ja Windurstiin.
Mission 1-3: Feticism vie suurimman osan ajasta, kun ensin juoksemme Palborough Minesiin nirhaamaan Quadaveja isolla kädellä ja Mission 2-1: Crystal Line tarjoaa lisää edestakaisin juoksemista. Lopulta Mission 2-3: The Emissary vie meidät neuvottelemaan ylpeiden haltijoiden kanssa lähiseudun örkkilevottomuuksista. Eli seuraavan osan alun vietämme tämän petokansan kotileirissä tarkoituksenamme hoitaa joukkion alipäällikkö päiviltä!
Mukavaa välillä suorittaa ihan päätarinaan ja sen tehtäviin liittyviä juttuja, kun edelliset kolme osaa ollaan pääasiassa vain haalittu liittolaisia, parempia varusteita ja sitä Support Jobia.
Osa 8:
jossa The Emissary-tehtävä jatkuu Ghelsba Outpostin örkinkatkuisissa tunnelmissa, josta siirrymme Warchief Wadgitin kuoleman jälkeen Windurstiin. Täältä taas kerrotaan jonkin hirviömäisen monsterin nousseen maan alta Yagudojen pyhällä maalla Giddeuksessa. Koska Windurstin liittovaltio on tehnyt ystävyys- ja avunantosopimuksen Yagudojen teokratian kanssa, joutuu myös Bastokilainen sankarimme mukaan hirviöntapporeissulle, jotta taas oman valtakunna välit olisivat hyvät Windurstiin päin. Politiikkaa politiikkaa!
Osa 9:
jossa valitettavasti kommentaariraita korruptoitui hieman matkan varrella, jonka vuoksi jutteluni pätkii välillä + jouduin aloittamaan päävastustaistelun kerran kokonaan alusta. Pahoitteluni!
Itse videossa tosiaan pääsemme mittelemään voimiamme Searcher-pahista ja tämän Black Dragonia vastaan. Viimeisellä henkäyksellään vihu paljastaa valmistelleensa kulisseissa Shadow Lordin paluuta jo hyvän aikaa. Tästäkös Bastokissa huolestutaan ja lähdetäänkin heti seuraavan tehtävän myötä raidaamaan Passhow Marshlandsin Quadavlinnaketta. Tätä ennen käväisemme hakemassa tier kakkosen Trust NPC-hahmoja sekä Bastokista, että San d'Oriasta. Samurai Ayame ja paladini Curilla liittyvät pidemmittä puheitta riveihimme.
Ennen seuraavaa osaa pyrin grindaamaan hahmoni 30 tasolle, jotta tehtävät eivät kävisi liian raskaiksi suorittaa. Ja toivottavasti silloin säästymme nauhoitusteknisiltä ongelmilta!
Osa 10:
jossa nauhoitustekniset ongelmat hieman jatkuvat, mutta suurimman osan ajasta ollaan kuitenkin synkassa. Tasojen grindaaminen offscreenissä pääsi hieman ryöstäytymään käsistä ja hahmoni on videon alussa 32 tason Warrior/16 tason Monk. Näillä avuilla (ja Studded setin suosiollisella suojauksella) Beadeaux ja sen Copper Quadavit on suhteellisen helppoa hoitaa. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita nopeasti, koska tehtävään liittyviä kuparikilpikonnia spawnaantuu suolle harmittavan harvoin.
Puolen tunnin tykittämisen jälkeen Quadavit on kaadettu ja voidaankin siirtyä Mission level 3:n viimeiseen tehtävään, joka vie meidät vihdoinkin matkalle kohti suurta Jeunon herttuakuntaa. Kuten kaikki matkat Final Fantasy XI:ssä apostolinkyydillä, myös tämä reissu on pitkä ja kivinen, mutta ainakin matkan varrella saa kuunnella Rolanberry Fieldsin rauhoittavaa musiikkia...
Osa 11:
jossa pidetään pieni tauko mättämisestä ja astutaan majesteettiseen Jeunon herttuakuntaan. Ja mikäs olisikaan hienompi tapa, kuin katsoa alkuun kymmenen minuuttia Crystalline Prophecy Add-Onin aloitusvideota :D Näytöksen jälkeen pööpöilemme siellä täällä ympyräkaupungissa päätyen lopulta hommaamaan Chocobo-ajokortin kesyttämällä pelokkaan keltaisen linnun (ja päästämällä toisen karkumatkalle).
Itse Mission 3-3 jatkuu jälleen kerran suurlähetystössä vierailemalla. Sitten tie viekin Qufim Islandin kylmiin mutta hyytäviin ympyröihin. Keskellä saarta kohoaa pahaenteinen Delkfutt's Tower, jonka syövereistä sankarimme on löydettävä Bastokin Jeunon suurlähettiläs. Tehtävä ei tule olemaan helppo, joten jätämmekin sen seuraavaan osaan!
Osa 12:
jossa pääsemme jälleen kerran aluksi seuraamaan lisäosan alkuanimaatiota. Tällä kertaa vuorossa on Chains of Promathia, jonka ykkösnäytöksessä mystinen poika saapuu Delkfuttin Tornin portaalista ja Bahamut, lohikäärmeiden kuningas, latelee tuomionpäivän ennustuksia. Lisäksi versiopäivityksen mukana joukkioon liittyy myös Bastokin presidentti Karstin tyttären, Cornelian, Trust NPC. Häntä emme kuitenkaan käytä.
Animaatioiden päätyttyä alkaakin sitten pitkä ja kivinen kapuaminen Delkfuttin Tornin kymmenenteen kerrokseen, jossa vastaan asettuu Porphyrion-jättiläinen. Hirmu pitää hallussaan avainta, jolla on mahdollisuus avata kompleksin kellarikerros, jonne tehtävä sankarimme johdattaa.
Kaikki ei tietenkään mene ihan putkeen vaan videolle pääsi tallentumaan yksi rumimmista löylytyksistä, mitä koko pelihistorian aikana olen saanut x) Mutta se vain kasvattaa luonnetta!
Osa 13:
jossa ei ole edellisen osan väkivaltaisuudesta merkkiäkään. Sen sijaan käymme keräämässä työmme hedelmät Bastokin Jeunon suurlähetystöstä Mission Rank 4:n muodossa. Ja saammekin ottaa seuraavan toimeksiannon vastaan saman tien.
Jeunon arkkiherttua Kam'lanaut on saanut tiedustelukanaviensa kautta vihiä, että Vana'dielin kolme suurta petokansaa, quadavit, örkit ja yagudot ovat herättämässä Shadow Lordia henkiin tarunhohtoisten Magicite-kivien avulla. Jokaisella heimolla on yksi juveli, joka pitäisi seikkailijamme suosiollisella avustuksella saada turvallisempiin käsiin. Tästä alkaakin sitten monimutkainen juonikuvio, joka edellyttää salaperäisen Tenshodo-järjestöön tutustumista jokaisen petokansan päämajan avainesineiden haalimiseksi. Tässä videossa mukaan tarttuvat Silver Bell, Crest of Davoi ja Yagudo Torch.
Mukana on myös hyvin ajankohtaisia teemoja, kun Jeunon herttuakunta haluaa ajaa kesyt valtakunnassa asuvat petokansan jäsenet muille maille levottomien kanssaheimolaisten salakähmäisten suunnitelmien takia. Seuraakin monenlaista sanailua suvakkien ja rajakkien välillä. Myös Jeunon oma seikkailijoista koostuva Odinin pojat-katupartio mainitaan.
Seuraavalla kerralla sitten lähdemmekin pänttäämään näitä maahantunkeutujia ihan heidän omille mailleen, kun ensimmäistä magicitea havitellaan örkkien päämajasta, Davoista.
Osa 14:
jossa näyttämöinä toimivat örkkiyhdyskunta Davoissa ja vanha tuttu quadavien Beadeaux. Kummastakin haalimme murusen massiivisista Magicite-kivistä katsellen samalla hieman takaumia menneistä tapahtumista. Lisäksi saamme jälleen kerran harmittavasti turpaan, vaikka tasotkin ovat jo Warrior 40/Monk 20.
Yksi videon onnellisimpia tapahtumia on vihdoin viimein sopivan Great Axen löytäminen, jolla pystymme edes vähän kilpailemaan lämän jakamisessa Trust NPC-hahmojen kanssa. Valitettavasti en ymmärrä kehittää kirveenkäyttötaitojani ja seurauksena terä viuhuu suurimman osan ajasta aivan johonkin muualle, kuin maaliinsa.
Seuraavassa osassa kaikki aika tulee menemään Yagudojen Castle Oztrojassa, joka itsessään ei ole pitkä kuin nälkävuosi, mutta sen kapeat käytävät ovat ihan TÄYNNÄ noita kirottuja lintuhybridejä!
Osa 15:
jonka nauhoittamista hieman kadun tällä hetkellä, koska kommentaari kuulostaa lenssun takia ikuisesti AIVAN KARMEALTA. Mutta halusin pelata FFXI:a ja huomenna on suuri World Maintenance, joten tiedä sitten koska tämän olisi saanut nauhoitettua :) Tehty mikä tehty, MMORPG:ssä ei pysty lataamaan aikaisempaa tallennusta :D
Joka tapauksessa, matkaamme läpi Sauromugue Chapaignen ja Meriphataud Mountainsin kuivien kallioiden Yagudojen hieman termiittipesää muistuttavan Castle Oztrojan juurelle. Tästä alkaa n. tunnin pituinen raidi lintuhybridien tyyssijaan, jossa koetaan paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös hienoja hetkiä kirveen kanssa. Loppuvideossa Greataxe Weapon Skillimme yltää nimittäin jo 85:een!
Magicite-missiosta jää vielä karvan verran suorittamatta, jäämme nimittäin ihan taikakiven läheisyyteen sitä kuitenkin poimimatta. Tästä on seuraavalla kerralla hyvä jatkaa toivottavasti hieman vähemmän käheällä äänellä :o
Osa 16:
jossa saadaan Mission 4-1 vihdoinkin päätökseen. Kolmannen Magiciten keräämisen yhteydessä nähdään jälleen takaumia, pahaenteisiä projektioita pahalaisista ja saadaan lopulta ilma-aluspassi, jolla voisi nyky FFXI:ssä yhtä hyvin heittää vesilintua, koska pikamatkustus Home Pointien ja Survival Guide-kirjojen välillä on olemassa :D Muutenkin ei voi kuin sääliä pelin parissa 15 vuotta sitten aloittaneita, jotka joutuivat kulkemaan käytännössä joka paikkaan apostolinkyydillä ennen chocobo passia, jonka senkin saa vasta verrattain korkealla tasolla.
Samaan aikaan, kun juoksimme taikakivien perässä, Vana'dielin kolmeen suureen valtakuntaan, Bastokiin, San d'Oriaan ja Windurstiin on soluttauduttu ja kähvelletty avaimia Shadow Lordin sinettiin. Tämän tiimoilta saammekin seuraavan tehtävän.
Mission 5-1 veisi miedät jälleen karuun pohjolaan, mutta sinne en suurin surminkaan uskaltaudu ennen jälleen kerran kovaa tasojen nostamista. Harmi vain, FFXI:n tasokatto on level 50:ssä ja siitä noustakseen on joka viiden tason välillä tehtävä väsyttävä side quest. Joten tulevat osat saattavat hyvinkin mennä niitä grindaillessa. Varsin innovatiivinen tapa pitkittää pelaajan viettämää aikaa seikkailun parissa x)
Osa 17:
joka menee kokonaisuudessaan rajojen rikkomiseen, kun pyrimme suorittamaan ensimmäisen Limit Break questin nostaaksemme FFXI:n alkuperäisen tasokaton 55:een. Kuten aikaisemmassa postauksessakin mainitsin, tämä on innovatiivinen tapa pitkittää pelaajan viettämää aikaa pelin parissa, mutta konseptia on kuitenkin vuosien varrella järkevöitetty.
Siinä missä Trust NPC hahmot mahdollistavat FFXI:n soolopelaamisen, Limit Break questien yhteyteen myöhemmin lisätyt avainesineet tekevät proseduurista edes etäisesti järkevän. Eli siis: Jeunon herttuan palatsissa taistelutaitoja opettava vanha spurgu Maat vaatii pelaajaa hommaamaan itselleen kolme esinettä tasokaton nostoa varten. Esineet ovat Bomb coal, Exoray mold ja Ancient papyrus. Tietenkään mies ei kerro, mistä näitä harvinaisuuksia lähdetään metsästämään, mutta onneksi nykyaikana netti on ystävämme. Voin vain kuvitella sitä hämmennystä, mitä tämä tehtävänanto on aikoinaan aiheuttanut (toisaalta se muistuttaa hyvin paljon Support Job questia, joka niin ikään nojasi rare droppeihin).
Kyseessä olevat esineet löytyvät seuraavasti:
Bomb coalin tiputtaa Explosure-pommimonsteri Garlaige Citadelissa 62,9% todennäköisyydellä. Ei paha vai mitä? No, tämä jatkuu vielä.
Exoray moldin tiputtaa Exoray-sienimonsteri Crawler's Nestissä 6,6% todennäköisyydellä.
Tämän lisäksi Lich-luuranko Eldieme Necropoliksessa tiputtaa Ancient papyruksen myöskin 6,6% todennäköisyydellä. Farmausmetodi ei kai kuulosta niin pahalta pelaajille, joilla on paljon grindausaikaa käsissään, mutta valitettavasti sekään ei ole tarpeeksi. Nämä viholaiset ovat nimittäin erittäin korkeatasoisia ja liikkuvat laumoissa. Toisin sanoen pelaaja tarvitsee omistautuneen ryhmän pistämään monstereita poikki ja pinoon äärimmäisen pienillä droppiprosenteilla. Joidenkin (myös allekirjoittaneen) mielestä konsepti on aivan pöyristyttävä ja edustaa kaikkea, mikä FFXI:ssä on pielessä. Eli normaalin pelihahmon kehittämisen laittaminen erittäin hankalien vihollisten rare droppien taakse.
Onneksi pelin tiimoilta on tehty järkeviä muutoksia ja jokaisesta luolastosta on nykyään mahdollista käydä poimimassa kolme avainesineen palasta, joista sitten lopulta muodostuu tarvittava esinekolmikko. Nämäkin ovat toisaalta erittäin hankalasti saatavilla, jos pelaaja ei härskisti käytä hyväkseen Sneak ja Invisibility statusta, joista olen pelailun aikana pysytellyt erossa reiluuden nimissä tähän asti. Mutta koska itse pelin järjestelmä on kaukana reilusta, päätin tehdä poikkeuksen tällä kertaa.
Ensi kerralla sitten taas päätarinaa eteenpäin?
Osa 18:
joka vie meidät Qufim Islandiakin pohjoisemmaksi, Beaucedin Clacieriin. Pitkän, lumentäyttämän kävelymatkan päätteeksi saavumme vihdoin Fei'Yinin linnaan, jonka syövereissä joukkueemme on tarkoitus katsastaa Shadow Lordia pitelevä sinetti. Matka tarkastupaikalle hoituu taas mukavasti Sneak ja Invisible päällä, mutta perillä vastaan asettuu astetta tiukempi monsteri, nimittäin Archlich Taber'quoan.
Tämä epäkuollut musta maagi osaa niinkin mukavia loitsuja, kuin Thundaga, Water II, Drain, Drown, Ice Spikes, Horror Cloud, Blood Saber ja jopa Sleep II, jolla hän voi halutessaa vaivuttaa koko porukan uneen. Tämän lisäksi areenalla on alkaa päälle kaksi luurankomaagia ja mukaan turpakäräjiin liittyy tasaisin väliajoin Ancien Warrior-ritareita. Näiden faktojen valossa kyseessä on tähän asti pelissä vastaan tulleista taisteluista haastavin. Tilanne ei olisi läheskään niin paha ihmisporukan kanssa, jossa esim. maagit ymmärtävät säästellä manapisteitään. Trust NPC:t sen sijaan tuhlaavat niitä mielin määrin ja tässäkin taistelussa pääparantaja on vailla loitsintavoimaa muutamassa sekunnissa. Yritän kompensoida tilannetta vähentämällä minuuttivahinkoa ja tuomalla kentälle Ayamen sijasta paladini Curillan. Kaikesta huolimatta paikat ovat hämmentävän tiukat! Tilannetta ei helpota taistelun tasokatto level 50:ssä, toisin sanoen todennäköisyyksiään ei pystyisi nostamaan edes grindaamalla.
Mission 5-1:n suorittamisen jälkeen tasokattoisia taisteluita ei FFXI:n päätarinassa enää ole. Mission 5-2:ssa olevaa pääbossia vastaan uskaltaudun kuitenkin varmaan vasta tehtyäni Limit Break questeja melko liberaalisti, sillä kuten sanottu, Trust NPC-joukkue on kaikkea muuta kuin luotettava.
Osa 19:
jossa aloitamme vanilla Final Fantasy XI:n viimeisen tehtävän Mission 5-2: Xarcabard, The Land of Truths. Tätä tehtävää emme tokikaan vielä hetkeen saa päätökseen, koska tehtävän pääbossi on sen verran tiukka. Sen sijaan lähdemme suorittamaan Limit Break 2 questia, jotta saisimme tasokattomme aina 60:een asti.
Tehtävä on tavallaan aikaisempaa rajojen rikkomista helpompi, sillä tällä kertaa avainesineet, frigicitet, löytyvät samalta kartalta, juurikin Xarcabardista. Niitä vartioivat Boreal Tiger, Boreal Coeurl ja Boreal Hound ovatkin sitten jotain ihan muuta. Kyseessä on kolme erittäin korkeatasoista Notorious Monsteria, jotka voisi voittaa ehkä hädin tuskin kuuden hengen level 55 joukkueella. Trust NPC joukkomme ei ole lähelläkään tarpeeksi tehokas, joten otamme suosiosta pataan ja teleporttaamme kuoleman jälkeen takaisin pelipaikoille.
Loppuajasta jatkamme Rhapsodies of Vana'dieliin sisältyvää tehtävää Rhapsody in White-avainesineen saamiseksi, joka soisi meille neljännen Trust NPC hahmon kerralla pelikentälle. Tämä ominaisuus on lukittu YLLÄTYS, YLLÄTYS, rare droppien taakse. Eli seuraavan osan alussa meillä on toivottavasti kerääntynyt mukaan 3 bee pollenia...
Osa 20:
jossa onni potkaisee varmaan ensimmäistä kertaa koko pelailun aikana ja saamme Bee Pollenit kerättyä neljältä ensimmäiseltä mehiläiseltä La Thaine Highlandsissa. Uskomatonta! Tehtävä jatkuukin sitten Norgissa, merirosvopäällikkö Gilgameshin piilopaikassa. Saamme hieman vihiä Rhapsodies of Vana'dielin tarinasta, mutta jätämme sen omaan arvoonsa yllättävän nopeasti saatuamme avainesineen, jota tehtävän tiimoilta lähdettiin hakemaan: Rhapsody in White!
Tämän mystisen esineen avulla pystymme jatkossa kutsumaan paikalle yhteensä 4 Trust NPC-hahmoa, joten taistelut helpottavat huomattavasti. Ja tämän ominaisuuden olisi ollut mahdollista saada jo ensimmäisellä vierailukerralla Selbinassa! (eli siis tämän pelailun osan 5-6 korvilla)
Toinen asia, jonka laiminlyönnistä tekisi mieli potkaista itseään persauksille, on Records of Eminence, jonkinlainen saavutuskeskeinen ylimääräisen kokemuksen ja resurssien lähde, jonka niin ikään olisi voinut aloittaa vaikka ensimmäisen osan paikkeilla. Eminencen kipinävaluutalla saa ostettua verrattain helposti aseita, suojuksia ja Trust NPC Ciphereita vaikka muille jakaa. Ja me kun kituutimme kaiken aikaa huutokauppatalon antimien varassa!!
Loppuvideosta lähdemme treenaussession jälkeen kohti vanilla FFXI:n viimeistä luolastoa, Castle Zvahlia. En tiedä, onko pelin päävastusta mahdollista päihittää Level 60 Warrior/Level 30 Monk ja 4:n Trust NPC:n voimin, mutta aion ainakin yrittää! Wish me luck!
Osa 21:
jossa asetumme Castle Zvahl Keepin valtaistuinsalissa itseään Shadow Lordia vastaan. Taistelusta tulee jo ennen alkamistaan katkeransuloinen, sillä selviää, että haudasta noussut petokansojen yhdistäjä ei ole kukaan muu, kuin Magicite-tehtävänkin aikana takaumissa nähty Mythril Musketeersin vanha kapteeni Raogrimm, joka sai surmansa aikoinaan Xarcabard-retkikunnassa selkäänpuukotuksen seurauksena. Tapauksen jälkeen tämä ylpeä Galka antautui raivolleen ja sai ilmeisesti apua joiltakin pimeiltä voimilta, joilla palasi manan majoilta. Sen jälkeen alkoikin Kristallisota, jonka tarkoituksena oli puhdistaa maailma pahoista ja keinottelevista olennoista. Tarkoitukseensa hän valjasti petokansojen edustajat ja historia on toistamassa itseään.
Shadow Lord onnistuu sinetöimään itsensä aikoinaan tappaneen soturi Zeidin, joten hirmun ja maailmanvalloituksen välissä seisoo enää allekirjoittaneen seikkailija ja hänen uskollinen Trust NPC-joukkueensa. Mukaan pääsevät itsestäänselvästi ainoa valkoinen maagi Kupipi, paladinit Excenmille ja Curilla parannusloitsujensa ja kestävyytensä takia ja viimeisenä uusi tuttavuus, musta maagi Adelheid. Taistelu olisi aivan läpihuutojuttu, ellei Shadow Lord ensimmäisen muotonsa aikana vaihtelisi immuniteettia vuorotellen maagisia ja fyysisiä hyökkäyksiä vastaan. Trust NPC:t kun eivät tunnetusti säästele manapisteitään, on stressin paikkana nimenomaan tämä fyysisen immuniteetin aika, jolloin kurmootusta on annettava loitsuilla.
Adelheid hoitaa tehtävänsä kuitenkin mallikkaasti ja pääsemme näkemään Shadow Lordin kakkosmuodon, joka ei onneksi ole kauhean paha. Allekirjoittaneen Warrior/Monk iskee täydellä 3000:lla TP:llä Sturmwind iskun, joka imaisee puolet bossin elinvoimasta. Ja loppu onkin viheltelyä. Shadow Lord luhistuu maahan ja koskettavien kohtausten jälkeen sankarimme palaa juhlittuna takaisin kotikaupunkiinsa Bastokiin.
Kuten videollakin kerron, tämä ns. vanilla FFXI:n viimeinen päävastustaja on vain alkusoitto kaikelle sille sisällölle, jota pelissä on vielä jäljellä vuosien varrella kertynyttä materiaalia. Jonnekin raja on kuitenkin vedettävä ja ainakin tältä erää se on meikäläiselle tässä. Jos alkaisin työstämään lisärien tarinaa, en varmaan saisi projektia ikinä valmiiksi, tai sitten siinä menisi ikä ja terveys. Lisäksi sarjan seuraamisen suosio ei ole ollut suuren suuri, joten voiko tästä päätellä FFXI:n olevan jotenkin epäkiinnostava FF-sarjan peli?
Joka tapauksessa pelailun aikana kovasti viisastuneena ja uutta oppineena voisin antaa ranskalaisilla viivoilla muutaman vinkin sellaiselle, joka haluaa aloittaa pelin ensimmäistä kertaa ja käyttää samanlaista Trust NPC-taktiikkaa:
- Valitse omaksi hahmoluokaksi ehdottomasti sellainen, joka osaa hyökkäysloitsuja. Jotkut pelin bosseista ovat haavoittuvaisia vain loitsuille. Lisäksi Trust NPC ei säästele manapongojaan, mutta sinä voit!
- Aloita Records of Eminence mahdollisimman pian ja lunasta sieltä kaikki aloitus Trust NPC:t
- Lunasta joku EXP-esine nopeasti Conquest Pointseilla ja pidä lisäprosentteja jatkuvasti yllä
- Osta samalla Scroll of Instant Warp ja pidä aina yksi varalla inventaariossa
- Tee Rhapsody in White heti Selbinaan tai Mhauraan päästyäsi
- Käytä Grounds Tomeista löytyviä Circumspectioneja luolastojen aikana jos mahdollista
Näillä avuilla pääsee jo kummasti alkuun. Vaikka kuten monen pelailun loppuessa tunne on haikea, tunnen myös jonkinlaista ylpeyttä siitä, että sain tämän projektin tehtyä, vaikka välillä tekniset-, ajankäytölliset, ja pelilliset ongelmat meinasivat painaa päälle. On hienoa, että Youtubessa on tästä lähtien suomikommentaareilla varustettu pelailu Final Fantasy XI:stä, vaikka se ei tokikaan anna täyttä, tai edes välttämättä todellista kuvaa siitä minkälaista sitä on pelata. Lisäksi on aivan selvää, että peli ei ole käytännössä edes sama peli, kuin ilmestyessään 2002.
Mutta koskaan en sano lopullisesti ei koskaan, eli jatkan tätä projektia ehkä tulevaisuudessa jos oma tai yleisön kiinnostus nousee merkittävästi :) Mutta tällä kertaa täältä tähän, näkemiin ja kuulemiin!
