Level up!

 

Olemme tänä vuonna pelanneet molemmat innokkaasti Ikemen Sengokua ja vertailleet kokemuksiamme eri miesten reiteillä. Tällä kertaa päätimme aloittaa molemmat saman miehen reitin yhtä aikaa, koska olimme uteliaita hänen suhteensa.

Tässä postauksessa käymmä läpi reitin tunnelmia päiväkirjamerkintämäisinä fiilis- ja ajatuspäivityksinä. Koska pelissä reitit jakautuvat aina lopussa romanttiselle ja dramaattiselle reitille, päätimme suunnata molemmat eri suuntiin, jotta saamme kerralla kokonaiskuvan tapahtumista.

Tervetuloa seuraamaan vuoristorataa Mitsuhide Akechin reitille.

 

 

 

 

Okei, tapasin pelissä ensimmäistä kertaa Ranmarun. Ja ei, ei yhtään minun tyyppiä. 

 

Ööh... siis joo, pelastin vinkuvan Ranmarun ja Hideyoshi kumartelee? Tämä reitti alkaa totisesti omituisesti.

 

Mitsuhide on myös heti käpälöimässä... ja jotenkin sen touhussa on uhkaava sävy, josta en erityisemmin pidä. Vai pidänkö? En tiedä. Toisaalta se myös suojeli taistelussa. Äh.

Emmi: Motivaatio reittiä kohtaan on vähän hukassa, koska olisin Kennyon epilogin jälkeen halunnut aloittaa sittenkin Sasuken reitin. Mutta kyllä kai nyt yhden kuukauden Mitsuhiden seurassa selviää.

Ehtikin jo tulla ikävä söpöä, kannustavaa Ranmarua. Pistän sen taskuun ja pelastan tästä pelistä (ja varsinkin Kennyolta). Ei Ranmaru varmastikaan tässä varasta show'ta samalla tavalla kuin Kennyon reitillä, mutta kiva kun on mukana.

Anna: Hmmm, miksi Ranmarun ja Mitsunarin oli pakko rynniä huoneeseen juuri, kun tilanne alkoi näyttää kiinnostavalta... Tosin en edelleenkään tiedä, mitä ajattelisin Mitsuhidestä. Suoraa toimintaa, mutta en voi mitään sille, että jokin siinä myös karmii.

Emmi: Onneksi Ranmaru ja Mitsunari ryntäsivät huoneeseen, mikään reitti ei ole hyvä ilman näitä söpöliinejä. ;D Nojoo, ehkä Ranmaru välillä tunkee ovesta luvatta, mutta itse en vain voi olla vihainen sille.

Anna: Taas iholla ja kyselemässä sopimattomia, mutta enemmän huolestuttaa kyllä Masamunen puheet tällä hetkellä. Ei sinänsä ole yllättävää, että Mitsuhiden homma on kiduttaa ihmisiä, mutta en voi sanoa, että se ajatus miellyttäisi millään tasolla.

 

Emmi: Hevonen.

 

Anna: *katsoo Emmin kommenttia* Oliko tässä luvussa hevonenkin?!

 

Emmi: No ei ollut, hevonen olikin luvussa kaksi.

 

Anna: Miksen muista koko hevosta? xD 

 

Anna: Apua, hui! Kabedon Mitsuhideltä ei ollut yhtään kiva vaan ainoastaan karmiva. Pelottava suorastaan. Mitsuhide herättää juuri nyt ihan vääränlaisia tunteita. En pidä tästä yhtään. Ja onko Mitsuhide oikeasti murhaamassa Nobunagan? Historiallisesti se olisi uskottavaa, ja onhan tässä pelissä ennenkin nyökkäilty historialle, joten en pidä murhayritystä täysin mahdottomana, mutta toisaalta nyt ollaan Mitsuhiden reitillä ja tuollainen olisi erittäin turn off.

 

Enkä edes sano mitään Mitsuhiden tavasta kiristää päähahmoa...

 

Anna: Sitten näköjään kerrotaan kaikki Mitsuhidelle. Tosin ei tässä paljon vaihtoehtoja jäänyt. Ja nyt vain särkyy sydän, kun Masamune kyselee päähahmon suhteesta Mitsuhideen. Haluaisin vain takaisin yksisilmäisen lohikäärmeeni hoiviin...

Sen sijaan sain feikkiavioliiton Mitsuhiden kanssa ja nyt lähdetään reissaamaan jonnekin huitsintuuttiin, jotta saadaan kukistettua kapina.

 

Emmi: Ranmaru ei tosiaan taida tulla Mitsuhiden kanssa toimeen... Päähahmon ja Mitsuhiden feikkiavioliitosta olin jo spoilaantunut, mutta en tiennyt sen syytä. Reitin tarina vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mutta jotenkin ei nyt jaksa keskittyä (johtuu varmaan peliin liittymättömistä tekijöistä).

Ottaa sydämestä tämä, miten päähahmo murtui Yoshiakin puheista. Vihaan sitä miestä vielä enemmän. Mitsuhidelle sen sijaan lisäpisteitä lohduttamisesta. En osannut odottaa tuollaista reaktiota. Kyllä, kosta kitsunen vaimon puolesta sille ääliölle!

 

Emmi: Miten tärkeä hahmo Yoshiaki oikein on, kun siitä on oikein kuva? Ihan kamala tyyppi se on joka tapauksessa, hyi! Ei tässä kohtaa voi kuin yhtyä Annan kommenttiin.

 

 

Ja mikä ratsastusmatka takaisin Azuchiin. Huh. Melkoisen romanttisia tunnelmia. Puolittain haluaisin uskoa, vaikka päähahmo nimenomaan pyysi Mitsuhideä valehtelemaan...

Kauhea cliffhanger myös lopussa? Mitsuhide pidätettiin Nobunagan murhan suunnittelemisen vuoksi! Ei saamari...

Emmi: Pöh, olisin halunnut nähdä teatteriesitystä enemmän! Mutta jee, päähahmo tapasi taas poikakaverit, aka Sasuken ja Yukimuran. Sasuke on niin hauska! (Toim. huomautus: Ei tiennyt Emmi vielä tässä kohtaa, että reilu kuukausi myöhemmin koneella on 3000 kuvakaappausta Sasuken reitiltä.) 

Suhde etenee kyllä nopeammin kuin aikaisemmilla pelaamillani reiteillä (Mitsunari, joka ei vain tajua ja hitaasti lämpenevä Kennyo).

 

Anna: Nopeammin? Hauska, miten erilaisia reitit voi olla. Nobunagan kohdalla kuumuusnupit oli käännetty kaakkoon jo pari lukua sitten ja Masamunekin oli hyvässä vauhdissa tässä kohtaa. Mitsuhide lämmittelee huomattavasti hitaammin... (Note to self: Mitsunari ja Kennyo ei ole minua varten.)

 

Uh oh, Motonari. Koska Motonarin reitti, koska? Ja mitä suloinen Yoshitomo tekee Yoshiakin luona?

Mitsuhide karkasi vankilasta ja tuli antamaan päähahmolle jäähyväislahjan. Suloista, mutta en edelleenkään oikein tiedä, mitä ajattelisin miehestä. Niin paljon ristiriitaisia tunteita.

Emmi: Paljastettiin tässä sittenkin Ranmarun yhteys Kennyoon (mutta edelleen se poika pitäisi saada ymmärtämään, ettei kannata uhrata omaa elämää mokoman munkin vuoksi).

 

Ja siis onko Yoshimoto jotenkin Yoshiakin kanssa kimpassa?

 

Anna: Sitten lähdetään pääkaupunkiin, jonne Nobunaga on kutsuttu. Kyseessä on ilmeisesti Yoshiakin ansa, jonka tavoitteena on saada Nobunaga hengiltä. Päähahmo otetaan mukaan, koska Nobunagan mielestä hän on parempi turva kuin mikään armeija. Miksi tämä huolestuttaa nyt aika paljon?

Mitsuhide taas on Yoshiakin rinnalla. Törmättiin Kiotossa, ja Mitsuhide vaati päähahmoa lähtemään pois välittömästi. Aavistelen pahaa, aavistelen pahaa.

Emmi: Ihmeen uskolliselta Mitsuhide vaikuttaa Yoshiakille. Ihan hyvät oli myös bileet, vaikka Motonari ei ollutkaan tyytyväinen. Ohjelmassa oli Mitsuhiden tanssia ja vaikka mitä.

 

Anna: Uh huh, mikä säätö Nobunagan, Yoshiakin ja Mitsuhiden kesken. Hetken pelkäsin oikeasti, että tässä käy pahasti, mutta olisihan se pitänyt tietää, että ei tässä pelissä. Mitsuhide on edelleen Nobunagan puolella ja Yoshiaki sai miekasta, jes! Tosin pääsi silti pakoon, mokoma.

Ja jännitys jatkui Mitsuhiden ja Yoshitomon yhteenotolla. Onneksi päähahmo meni väliin ja esti miehiä tappamasta toisiaan. Tosin Mitsuhide ei taida olla kauhean tyytyväinen tästä käänteestä.

Sitten ihanaa söpöstelyä Honno-jissa ennen kuin reitti jakaantuu romanttiseksi ja dramaattiseksi...

Emmi: Harvoin toivon, että jollekin hahmolle käy kalpaten, mutta Yoshiakia en varmasti jäisi kaipaamaan. Harmi vain tosiaan, että tyyppi pääsi pakoon. Aiemmilla reiteillä ei ole tullut vastaan sivuhahmoa, jolla olisi oma potretti, joten voisi olettaa hahmon olevan jatkossakin oleellinen. Toivottavasti häntä ei kuitenkaan tarvitse katsella Mitsuhiden reitin ulkopuolella.

 

 

Tarkoitus oli mennä etsimään Yoshiakia, mutta Mitsuhide ja päähahmo päättivät mennä festivaaleille syömään karkkia. Ehtii sitä tärkeät hommat hoitaa myöhemminkin. Myös Motonari liittyi joukkoon, joten kilpakosijoiden määrä vain kasvaa. 

 

Tällä reitillä kyllä riittää miehiä. Päähahmo sai lyhyen kahdenkeskisen hetken Motonarin kanssa, mistä Mitsuhide tuli melkoisen mustasukkaiseksi. Puhe oli myös mukaan tulevasta kolmannesta hahmosta, jonka henkilöllisyys pysyi salassa luvun loppuun asti. 

Hauskinta oli, kun päähahmo ja Mitsuhide puhuivat joukkiostaan kuin roolipelitiimistä. :D Päähahmo olisi kovasti toivonut kolmanneksi matkalaiseksi vähän vähemmän uhkaavalta tuntuvaa hahmoa, mutta joutui tällä kertaa tyytymään edellisen reitin "ihastuttavaan" heilaan Kennyoon.

Liian pieni majatalohuone näin isoille egoille! Eihän siitä muuta seurannut, kuin tappelu Mitsuhiden, Motonarin ja Kennyon välillä, mutta onneksi päähahmo sanoi ukoille suorat sanat.

Koko reitin paras kohtaus oli, kun Kennyo viittasi Ranmaruun poikanaan. Tähän asti olin ajatellut, ettei Kennyo osaa arvostaa Ranmarua, joka on valmis uhraamaan oman elämänsä isähahmonsa puolesta. Itkuhan Kennyon kommentista melkein pääsi ja tykkään hahmosta ehkä aavistuksen enemmän kuin aiemmin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Paha sai palkkansa, pelastuspartion jäsenet lähtivät kukin omille teilleen ja päähahmo sai Mitsuhidensä. Ja pelaaja palkittiin hämmentävän söpöllä cg:llä ollakseen Mitsuhide (sehän voitti jopa Mitsunarin romanttisen reitin kuvan), mutta en kyllä silti ota taustakuvaksi.

Lisää Ranmarua. <3 En tiedä, miten onnistuin Kennyon reitillä tykästymään tuohon vähän liiankin ripustautuvaan ninjapoikaan, mutta niin vain kävi. Ranmarun reittiä odotellessa. Kuulemma hän esiintyy myös Sasuken reitillä, joka on minulla seuraavana suunnitelmissa. 

 

Epilogissa käytiin lyhyesti läpi kaikki hahmot, joilla oli vähän suurempi rooli reitillä ja kai siinä jotain päähahmon ja Mitsuhiden kuherteluakin oli.

Viihdyin reitin parissa oikein hyvin, mukana oli jännittäviä käänteitä ja tykkäsin varsinkin viimeisten lukujen Mitsuhiden, Motonarin ja Kennyon etsintäpartiosta. En oikeasti olisi uskonut, että näillä tyypeillä olisi niin hauskaa dialogia keskenään.

Mitä Mitsuhideen itseensä tulee niin, no... En oikeastaan tiedä mitä odotin, mutta mitään yllätyksiäkään ei juuri tullut. Aika neutraalit fiilikset, en hypi innosta, mutta en inhoakaan. Ja jos joku on kamala, niin Yoshiaki, siihen heppuun verrattuna ihan jokainen tämän pelin hahmo on ihana. 

 

 

 

 

Tuntuu, että päähahmo on rikki. Yhtäkkiä Mitsuhiden väkivalta toista miestä kohtaan onkin ihan ok eikä mitään kritiikkiä tullut. Sen sijaan päähahmo ymmärsi, että ranteen murtaminen oli hyväksi kyseiselle hahmolle... Tosin olihan siinä tarkoitus kaivaa tietoja Yoshiakin olinpaikasta, joten... Äh.

 

Ja sitten yhtäkkiä kuumat tunnelmat ravintolassa ja vihjailua majatalossa, jonne Sasuke ja Yukimura ilmestyivät keskeyttämään. Mitähän ne rakastavaiset meistä haluaa? 

 

 

Taas vihjaillaan hyvinkin vahvasti ja vielä Sasuken ja Yukimuran edessä. Mitsuhide alkaa osoittaa ehkä hieman liian voimakkaita mustasukkaisuuden merkkejä. 

Okei, korjaan. Mitsuhide on ihan tajuttoman mustasukkainen Yoshitomon takia, eikä se ole yhtään söpöä vaan lähinnä huolestuttavaa.

Ja apua! Yoshiakin (sanoinko jo, että vihaan sitä miestä?) takia päähahmo sai myrkkynuolesta ja on kuolemaisillaan. Kauhea cliffhanger! Viekö Sasuke nyt päähahmon tulevaisuuteen ja Mitsuhide jää yksin menneisyyteen?

 

Apua! En kestä! Itkevä Mitsuhide! Voinko vähän paijata?

 

Päähahmo kieltäytyy lähtemästä tulevaisuuteen pelastettavaksi, joten Mitsuhide yrittää saada vastamyrkyn Yoshiakilta.

 

Hah, ja onnistui siinä (tietenkin)! Yoshiaki kuoli vastamyrkkyyn ja päähahmo pelastettiin (tietenkin). Kaikki hahmot rakastaa päähahmoa (tietenkin) ja luvassa on seuraavaksi hyvää seksiä (tietenkin).

 

Ohhoh... todellakin tuo viimeinen. Kuumat tunnelmat luvun lopussa. Kiusoittelun huipentuma selkeästi.

 

Tämä oli kyllä paras luku koko reitillä. Sulin täydellisesti Mitsuhiden kyynelille. Tuollaisessa murtumisessa on sitä jotain, kun se johtuu päähahmon tilanteesta. Awwws! Niin parasta!

Eikä ne lopun tunnelmat haitanneet lainkaan tuon jälkeen. Hmm... hmmm... hmmmmmm.

 

 

 

Bileet Azuchissa Mitsuhiden kunniaksi. Ystävyys kukoistaa ja kaikki on hyvin. Hyvää ruokaa ja juomaa riittää. Lopuksi vielä vähän kuhertelua terassilla ja vihjaus siitä, että kuumempaakin voisi olla, jos raottaisin lompakkoa ja ostaisin rakkausjuoman, jolla saisin nostettua rakkauspisteet tappiin. 

 

Pakko kuitenkin todeta, että Mitsuhide ei lämmittänyt niin paljon, että sortuisin mikromaksuihin (mutta viimeisen luvun loppukohtaus oli kyllä kuuma). Vaikka Mitsuhide on kauhea kiusoittelija, Masamunen tyyli toimii minulle paremmin. Sellainen 3/5 reitti tämä. En todennäköisesti pelaa romanttista versiota.