Level up!

Tällä viikolla Level up!:ssa onkin hieman poikkeuksellista sisältöä. Blogissa ei ole aiemmin ollut vieraskynäpostauksia, mutta erilaisia juttujahan pitää totta kai kokeilla. Tällä kertaa näppäimistön takana siis hääriikin Emmi. Aiheena ovat silti tutusti ja turvallisesti japanilaiset roolipelit.

- Anna K.

Atelier-sarjan peleissä pääpaino on taistelun sijaan alkemiassa ja niiden tarinat ovat maanläheisempiä kuin jrpg:issä yleensä, mikä tuo mukavaa vaihtelua ainaiseen maailmanpelastamiseen. Peleissä esitellään myös liuta hauskoja hahmoja, ja tämän juttusarjan kannalta kiinnostavaa on, että pelien päähahmot ovat useimmiten tyttöjä. Tietämykseni sarjasta rajoittuu tosin vain PS3:lle, Vitalle ja PS4:lle julkaistuihin peleihin, joista olen itse pelannut Arland-trilogian (joka käsittää pelit Atelier Rorona, Atelier Totori ja Atelier Meruru). Tässä postauksessa keskitynkin tarkastelemaan lyhyesti trilogian kolmea päähahmoa, Roronaa, Totoria ja Merurua.

Rorolina Frixell, tuttavallisemmin Rorona, on Arland-trilogian ensimmäisen osan päähenkilö. Hän opiskelee alkemiaa Arlandin mahtavimman alkemistin, Astridin, ohjauksessa ja työskentelee samalla tämän työpajalla. Astrid ei kuitenkaan ole erityisen hyvä opettaja saati ahkera työntekijä, minkä vuoksi hänen liikkeensä on sulkemisen partaalla. Hän jättää työpajansa oppilaansa hoidettavaksi, ja Roronan tehtäväksi jää liiketoiminnan pelastaminen. Pelin aikana Rorona kehittyy paremmaksi alkemistiksi ja auttaa taidoillaan kaupungin asukkaita monenlaisissa ongelmissa.

Luonteeltaan Rorona on hyväntahtoinen, mutta hieman kömpelö, eikä kaikki aina suju aivan suunnitelmien mukaan. Intoa hänellä kuitenkin riittää, eikä hän anna vastoinkäymisten lannistaa itseään.

Totooria ”Totori” Helmold on Roronan ensimmäinen oppilas ja trilogian toisen osan sankaritar. Pelin alussa Totori on vasta opettelemassa alkemian alkeita. Hänen äitinsä oli kuuluisa seikkailija, joka katosi ennen pelin alkua, mutta Totori uskoo hänen olevan vielä elossa. Pelin tarina keskittyykin Totorin yritykseen löytää kadonnut äitinsä. Saavuttaakseen tavoitteensa hän ryhtyy itse seikkailijaksi ja käyttää alkemiaa apuna etsinnöissään.

Atelier Totori oli ensimmäinen peli, jonka trilogiasta pelasin, joten muistikuvani ovat hieman hatarat. Totori on jäänyt minulle mieleen herttaisena ja suloisena hahmona, ehkä vähän ujonakin. Kuten Rorona, myös Totori on hiukan kömpelö, eikä alkemia suju häneltä alussa aivan toivotusti. Hänen rauhallisen luonteensa perusteella voisi kuvitella, ettei seikkailijan ammatti sovellu hänelle, mutta alkemiataitojen kehittyessä hänestä tulee myös erittäin pätevä seikkailija.

15-vuotias Merurulince tai Meruru on Arlsin kuningaskunnan prinsessa, joka haaveilee alkemistin urasta. Hänen isänsä ei ole kovin tyytyväinen tyttärensä suunnitelmiin, mutta lopulta Meruru saa luvan opiskella alkemiaa Totorin opastuksella. Ehtona kuitenkin on, että Meruru käyttää taitojaan kuningaskunnan hyväksi. Pelissä hänellä on kolme vuotta aikaa kehittää pientä kuningaskuntaa ennen kuin sen on liityttävä osaksi Arlandin tasavaltaa.

Meruru on iloinen ja energinen prinsessa, joka haluaisi tylsän ja suljetun hovielämän sijaan seikkailla ja nähdä maailmaa. Pelin aikana hän oppii ottamaan enemmän vastuuta prinsessana ja osoittaa myös taitonsa alkemistina.

Kuten edellisessä postauksen Estelle, myös Arland-trilogian tytöt ovat mielestäni piristäviä useimpien jrpg-hahmojen joukossa, sillä he edustavat hahmotyyppejä, joita harvemmin nähdään pelien päähahmoina. Heidän tyttömäisiä piirteitään ei ole lainkaan häivytetty, mutta heitä ei voi missään nimessä sanoa heikoiksi. Kaikki heistä kehittyvät tarinansa aikana ja ovat aktiivisia toimijoita, jotka pärjäävät omillaan. Pidän jokaisesta trilogian päähahmosta, mutta suosikkini on ehkä eloisa Meruru, tosin siihen voi vaikuttaa se, että olen pelannut Atelier Merurun useampaan kertaan yrittäessäni metsästää trophyja.

Trilogiamuodossa on parasta tuttujen hahmojen uudelleenesiintymiset ja pidemmän aikavälin käsittely. Hahmoihin muodostuu aivan erilainen suhde kuin yksittäisessä pelissä ja viittaukset edellisiin osiin ovat aina hauskoja. 

Päähahmojen ulkopuolelta haluan nostaa erityisesti esiin Estyn, joka esiintyy Atelier Roronassa sivuhahmona 26-vuotiaana ja myöhemmin Merurussa pelattavana hahmona 40-vuotiaana (olkoonkin, että vanhenemista ei heti huomaisi pelkän ulkonäön perusteella). Samaa olisin toivonut myös Roronan osalta, mutta valitettavasti Atelier Merurussa Astrid on juottanut Roronalle nuorennusjuomaa. Olisi ollut mukavaa tavata trilogian viimeisessä pelissä vanhempi ja kokeneempi Rorona, mutta sen sijaan pelaajalle esitellään 8-vuotias lapsi.

Trilogian naiskuvasta voi halutessaan löytää muitakin vähemmän mairittelevia seikkoja, mutta halusin keskittyä lähinnä positiivisiin asioihin. Jos söpöily ja arkipäiväiset puuhat eivät aiheuta allergiaoireita, voi pelisarjaa suositella hieman erilaisena kokemuksena muiden jrpg:iden joukossa.

Kuka näistä kolmesta on oma suosikkisi? Vai löytyykö paras tyttö kenties jostain toisesta Atelier-pelistä?