Red Dead Redemption: Munaton sankari seikkailee

Vuoteen 2010 mennessä Rockstar Gamesin eri kehitystudiot tunnettiin pääasiassa valtaisaan suosioon kohonneesta Grand Theft Auto sarjasta. 2004 yhtiö kokeili siipiään villin lännen genressä Red Dead Revolverissa, mutta vasta kuusi vuotta myöhemmin maailma sai GTA budjetilla työstetyn täysimittaisen cowboypläjäyksen. Red Dead Redemptionin julkaisua odotettiin kiihkeästi ja monet olivat julkaisun mielestä vilpittömästi sitä mieltä, että kyseessä oli paras ja ehkä jopa ainoa peli, joka sai vangittua oikeanlaisen spagettiwesternin fiiliksen. 

Peli kertoo entisen henkipaton, John Marstonin, tarinan. Virkavalta on pakottanut karjatilaa ylläpitämään vetäytyneen miehen metsästämään vanhan possensa jäseniä vaimon ja pojan hengen uhalla. Ensimmäinen kohde on Bill Williamson, joka pitää majaansa syrjäisessä Fort Mercerin linnoituksessa. Marston joutuu tekemään yhteistyötä paikellisen sheriffin, haudanryöstäjän ja käärmeöljyjä myyvän kauppiaan kanssa päästäkseen mieheen käsiksi ja tästä touhu menee aina vain hankalammaksi. Seuraavaksi sekaannutaan Meksikon vallankumoukseen ja jäljitetään itse pääpahalaista, Dutch van der Lindeä, pohjoisen lumihuippuisille vuorille. Tässä ovat pelin päätarinan suuret linjat, mitä siinä välillä tapahtuu on ihan täysin pelaajasta itsestään kiinni. Marston voi auttaa pulassa olevia sivullisia, napata etsintäkuulutettuja voroja, kesyttää hevosia, pelata pokeria, osallistua laukkakisoihin tai ihan vain keräillä lääkeyrttejä, metsästää tai hioa ampujan taitojaan. Välillä voi jäädä ihastelemaan komeaa lännenmaisemaa.

John Marston jakoi päähahmona mielipiteitä pelin ilmestymisen aikoihin ja varsinkin Pelit-yhteisössä "munattomasta sankarista" on kehittynyt suorastaan oma meeminsä. Mies kun tuntui suostuvan jokaiseen eteen tulevaan vedätykseen ja hakureissuun, eikä tarjonnut asioiden paljastuttua asianomaisille lyijyä kuin aniharvoin. Osalle tämä ei sopinut villin lännen raakaan maailmaan ja Marstonista käytettiin jopa nimitystä "lännen kiltein mies."  Marston kärsii West Dickensin höpötyksiä, jaksaa katsella Irishin kännipäistä toilailua, liittoutuu Meksikossa umpikorruptoituneen valtion armeijan kanssa ja kuuntelee kokkeliriippuvaisen MacDougalin maanisia tiedejuttuja. Toki käyttäytymiseen saattaa olla myös syynsä. John on koko pelin ajan lain kouran tiukassa talutusnuorassa eikä hänenlaiselleen miehelle löydy auttajia joka saluunasta. Lisäksi myös perheen vaakalaudalla oleva kohtalo saa puremaan hammasta siinä kohdassa, jossa muuten reikäraua jo laulaisi.

Suurin syy Marstonin yhteistyäkykyisyydelle ja halukkuudelle lienee kuitenkin hänen tunteensa entistä posseaan kohtaan. Narratiivista käy selvästi ilmi, että vanhojen toverien metsästäminen on hänelle erityisen vastenmielinen tehtävä ja vielä todistettuaan näiden villinä riehuvien konnien käsitöitäkin, hän suorittaa tehtävää vain pakon edessä. Erityisen riipaiseva on kohtaaminen sekä vanhan jengin johtajan, että Johnin oppi-isä Dutchin kanssa, jonka puheet korruptoituneesta hallituksesta ja lainvalvonnasta käyvät kipeästi protagonistia kohti. Vaikka tunne välittyy hyvin, on Red Dead Redemption pelaaminen tätä kirjoittaessa vuoden sisään ilmestyneen jatko-osan jälkeen vieläkin riipaisevampaa, sillä RDR2 kertoo juurikin Dutchin jengin edesottamuksista porukan ollessa vielä yhtä suurta perhettä, vaimoja ja lapsia myöten.

Jos jotkut haluavat verestää muistoja alkuperäisen Red Dead Redemptionin osalta, kannattaa ottaa seurantaan allekirjoittaneen Let's Play-sarja, joka käy läpi jokaisen päätarinaan kuuluvan tehtävän. Siinä sivussa metsästetään kaikki villiin länteen piilotetut aarteet. Tervetuloa mukaan munattoman sankarin seikkailuihin!

https://www.youtube.com/watch?v=05Gi0s28orQ&list=PLjE-CTDvHNUk4kVAr9bfJikkXFBGqoBr3&index=2&t=0s