Level up!

Xenoblade Chronicles 2 on ollut tärkeä osa pelivuottani. Olen kirjoittanut pelistä eri näkökulmista ja yhtenä tärkeänä elementtinä on ollut päähahmojen läpikäyminen hahmopohdintojen muodossa. Jäljellä on vielä Tora ja hänen mekaaniset bleidinsä.

Otathan huomioon, että postaus sisältää jonkin verran spoilereita pelistä. Luet sitä siis omalla vastuullasi.

Aiemmissa hahmopohdinnoissa olen käsitellyt Rexiä ja aegis-siskoksia, Niaa ja Dromarchia, Mòragia ja Brighidiä sekä Zekeä ja Pandoriaa. Noiden postausten lukeminen auttaa ehkä saamaan kokonaiskäsityksen siitä, millaisena koen Xenoblade Chronicles 2:n hahmokaartin.

Kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut, Xenoblade Chronicles 2:n hahmogalleria koostuu kahdenlaisista hahmoista: draivereista ja bleideistä. Draiverit ovat henkilöitä, jotka ovat onnistuneet herättämään eräänlaisista ydinkristalleista rinnalleen bleidin. Kaikilta tämä ei kuitenkaan onnistu vaan yrittäessä voi käydä köpelöstikin.

Bleidit puolestaan jakautuvat tavallisiin ja uniikkeihin bleideihin. Tavalliset eivät ole erityisen kiinnostavia, mutta uniikeilla on kaikilla oma persoona ja myös oma sivutehtävä, jonka kautta kyseisestä hahmosta saa tietää lisää. Bleidit ovat sidoksissa heidät herättäneeseen draiveriin ja palaavat takaisin ydinkristalliinsa, kun draiveri kuolee. Kun heidät seuraavan kerran herätetään, he eivät muista menneisyyttään vaan aloittavat uuden elämän.

Tora on kuitenkin poikkeus päähahmojen joukossa monellakin tavalla. Ensinnäkään hän ei ole ihminen (tai edes ihmismäinen, kuten muut ei-ihmishahmot) vaan nopon. Noponeista olen puhunut enemmän omassa postauksessaan, joka kannattanee myös lukaista. Noponeita esiintyy kaikissa Xenoblade-sarjan peleissä ja heidät voi mieltää pelisarjan maskottihahmoiksi pyöreän, karvaisen ja suloisen olemuksen perusteella. Heitä ei tämän vuoksi kuitenkaan pidä väheksyä, sillä he ovat Xenoblade 2:n maailman, Alrestin, suurin yksittäinen asukasryhmä. Heillä on siis karvaiset näppinsä pelissä vähän joka asiassa.

Toran poikkeuksellisuus päähenkilöiden joukossa ei kuitenkaan rajoitu hänen rotuunsa. Siinä missä muut päähenkilöt jakautuvat draivereihin ja bleideihin, Tora ei ole aluksi kumpaakaan. Hän ei kykene herättämään bleidejä ydinkristalleista, mutta haaveilee silti urasta draiverina. Tähän päämäärään hän pyrkii rakentamalla mekaanista bleidiään, Poppia. Työn aloittivat jo hänen isoisänsä ja isänsä, jotka ovat kuitenkin poistuneet Toran elämästä ikävien tapahtumien seurauksena. Poppin rakentaminen on siis Toralle sekä oman haaveen toteuttamista että sukupolvien välisen yhteyden säilyttämistä.

Tora on perusluonteeltaan ystävällinen höpöttäjä, joka katsoo esimerkiksi pelin päähahmoa Rexiä selvästi ylöspäin. Englannin kielellä hän kutsuu Rexiä Rex-Rexiksi, mikä tuntuu vähän hassulta. Japaniksi hän sen sijaan käyttää sanaa "aniki", joka tarkoittaa isoveljeä. Mielestäni kyseinen sana kuvaakin paremmin Toran suhdetta Rexiin. Rex on isoveli, jota Tora ihailee ja jonka kaltaiseksi hän haluaa joskus tulla.

Ruoka on Toralle tärkeää, kuten aika monille muillekin noponeille, ja siitä hän jaksaa puhua. Hänellä on myös taipumusta valitella nälkää tai väsymystä, kun pelaaja matkaa pitkin maita ja mantuja. Näin siis ainakin japaninkielisen ääninäyttelyn kohdalla. En osaa sanoa, heitteleekö hän samanlaisia kommentteja myös englanniksi, sillä näitä lyhyitä huomautuksia ei ole tekstitetty lainkaan.

Vaikka äkkiseltään Tora vaikuttaa harmittomalta keksijän koheltajalta, on hänessä piirre, joka ei välttämättä kaikkia pelaajia miellytä. Hänen suhtautumisensa naisiin on jokseenkin esineellistävä. Hänellä on niin sanotusti silmää naiskauneudelle eikä hän ole erityisen hyvä salaamaan ajatuksiaan.

Sinällään se, että Tora tykkää naisista avoimesti ei ole ongelmallista. Hän kuitenkin haluaa pukea suunnittelemansa Poppi-bleidin muun muassa sisäkköasuun, ja Popin päivitetyt muodot ovat paitsi voimakkaampia versioita alkuperäisestä myös seksikkäämpiä. Poppiin on lisäksi mitä ilmeisemmin ohjelmoitu erilaisia toimintoja, joiden on tarkoitus lähinnä vastata isännän mieltymyksiin. Tora syyttää kaikista näistä isoisäänsä muttei varsinaisesti vaikuta siltä, että ominaisuudet häntä itseään haittaisivat.

Muun muassa Brighid ja Mythra ilmaisevat varsin suorasanaisesti mielipiteensä Toran toimista, eikä esimerkiksi Pyrakaan suhtaudu niihin ilolla. Toran toilaukset saavat siis osakseen kritiikkiä, mutta ne toisaalta myös esitetään hassuttelevassa sävyssä, mikä on tyypillistä japanilaiselle viihteelle. Länsimaalaisen pelaajan silmiin tilanteet voivat kuitenkin näyttäytyä ärsyttävinä tai hämmentävinä, mikäli ei ole tottunut siihen, miten seksikkyys ja kepeä erotiikka ovat esimerkiksi animessa läsnä.

Jos Tora erottuu muista draivereista, erottuu myös Poppi muista bleideistä. Hän on mekaaninen bleidi, jolla ei ole omaa ydinkristalliaan. Tämä erilaisuus on myös asia, jota hän pelin tarinan aikana pohdiskelee. Pelissä tavataan myös toisia samalla tavalla valmistettuja bleidejä, jotka kuitenkin toimivat antagonistien puolella, mikä aiheuttaa Poppille niin ikään päänvaivaa.

Peli esittelee ensimmäisenä Poppin niin sanotun aloitusmuodon, Poppi α:n. Hän on hieman lapsekas ja iloluontoinen mutta myös suorapuheinen. Toraa tämä suorapuheisuus ei aina miellytä, osittain siksi, että Poppi paljastaa vahingossa muille henkilöhahmoille Toran aikeita ja ajatuksia muun muassa juuri Poppin pukeutumisen suhteen.

Tarinan edetessä Tora pystyy kehittämään Poppia ja avaamaan hänen toisen muotonsa, Poppi QT:n. On huomattava, että Poppi α ja Poppi QT eivät sinällään ole erillisiä hahmoja, vaan Poppi pystyy vaihtelemaan näiden muotojen välillä. Suurimman osan tarinaa hän esiintyy α-muodossaan siitä huolimatta, että QT-muoto on avattu pääjuonen yhteydessä. Jälkimmäisessä muodossa Poppin ääni on hieman vanhempi ja hän vaikuttaa muutenkin käytökseltään hitusen varttuneemmalta.

Poppille on mahdollista avata sivutehtävän kautta vielä kolmas muoto, Poppi QTπ. Tämän muodon avaaminen on siis pelaajalle vapaaehtoista, mutta sanoisin sen olevan kuitenkin suositeltavaa sekä tarinallisesti että taisteluteknisesti. Poppi QTπ on selvästi kahta muuta Poppi-muotoa vanhempi ja se näkyy sekä hänen ääninäyttelyssään (ainakin japaniksi) että hänen olemuksessaan. Toralla ja Poppi QTπ:lla on pelin loppupuolella yhteinen kohtaus, joka paljastaa jälleen jotain Toran mieltymyksistä ja omituisista lisätoiminnoista, joita hän (tai hänen isoisänsä ja isänsä) ovat mekaanisiin bleideihin halunneet.

Poppin mielenkiintoinen nimi

Xenoblade Chronicles 2:n länsimaalaiseen versioon on tehty lokalisointia reilulla kädellä ja erityisesti se näkyy siinä, että hahmojen ja paikkojen nimiä on vaihdeltu. En ole lokalisointia käsitellyt pelin postauksissa kovinkaan paljon, mutta Poppin kohdalla tuntui siltä, ettei aiheesta voi jättää puhumatta.

Pidän enemmän Poppien alkuperäisistä japaninkielisistä nimistä, mutta mielestäni hänen kohdallaan lokalisointi on ainakin jossain määrin onnistunut. Alkuperäisten nimien merkitys ei avaudu, jos ei tunne japanin kieltä ja siihen päälle vielä koulumaailmaa jonkin verran. Lähtökohtaisesti ei voi olettaa, että jokainen peliin tarttuva on tällaisista asioista perillä, joten lokalisointi on jo sinällään perusteltua.

Poppin japaninkielinen nimi on Hana, joka puolestaan tarkoittaa suomeksi kukkaa. Englanninkielisen nimen olettaisin olevan väännös sanasta "poppy", joka on suomeksi unikko eli tietynlainen kukkanen. Nimi on siis käännetty riittävän suoraan, jotta se vastaa alkuperäistä merkitystään.

Oleellisia nimissä ovat myös Poppin eri muodot. Ensimmäinen muoto on englanniksi Poppi α, kuten tässä postauksessa on jo aiemmin käynyt ilmi. Hänen japaninkielinen nimensä on Hana JS eli Hana Jetto Spaaku Moodo (Jet Spark Mode). JS on kuitenkin japanin kielessä myös lyhenne, joka tarkoittaa naispuolista alakoululaista: joshi (nainen) shougakusei (alakoululainen). Tämä on siis selkeä viittaus siihen, että kyseessä on henkiseltä iältään varsin nuori hahmo. Lokalisoidun version α taas on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen kirjain, mikä viittaa siihen, että kyseessä on Poppin aloitusmuoto. Ikään nimi ei varsinaisesti ota kantaa, mutta kuten sanottua version ulkonäöstä ja ääninäyttelystä pelaaja voi kuitenkin jotain päätellä.

Poppin toinen muoto on englanniksi Poppi QT eli Quixotic Tutelar. Japaniksi nimi sen sijaan on Hana JK eli Hana Jasutisu Naito Moodo (Justice Knight Mode). Tähänkin muotoon pätee sama logiikka kuin edelliseen eli JK viittaa jälleen japanilaiseen koulujärjestelmään. Se on lyhenne sanasta joshikousei eli lukiolaistyttö. Nimi vahvistaa sen, että Poppin toinen muoto on vanhempi kuin edellinen. Tämän puolesta toki puhuu myös hänen ulkonäkönsä ja käytöksensä.

Englanninkielinen Quixotic Tutelar -nimi on kaiketi tarkoitus kuulostaa tieteelliseltä. Sen sijaan lyhennet QT voidaan lukea "cutie" eli söpö suomeksi. Poppi siis muuttuu alkuperäismuotoaan söpömmäksi, kun hän siirtyy QT-muotoonsa. Lokalisointi-idea on hauska, vaikka itse tosiaan tykkään japanilaisesta syvemmästä merkityksestä enemmän.

Poppin viimeisen muodon nimi on englanniksi Poppi QTπ eli Quantum Technochampion π. Tieteellisellä linjalla siis jatketaan. Japaniksi nimi jatkaa myös samalla linjalla kuin kaksi edellistä: Hana JD eli Hana Jajjimento Dei Moodo (Judgement Day Mode). Ehkä jo arvasitkin, mutta JD lyhenne löytyy jälleen myös japanilaisesta koulujärjestelmästä ja tarkoittaa yliopistossa opiskelevaa naista: joshi daikakusei. Viimeinen muoto on siis vanhin ja voi olla henkisen ikänsä perusteella jo aikuinenkin.

Poppi QTπ on luettavissa "Poppi Cutiepie" eli lokalisoidussa versiossa on hän Poppin söpöin muoto. Tämä ei kuitenkaan nimenä viittaa millään tavalla aikuistumiseen, mutta toki iän lisääntyminen on hahmon ulkonäöstä havaittavissa.

Olen sitä mieltä, että Poppin nimen lokalisointi on toteutettu hauskasti ja onnistuneesti. Sanojen merkitys on muuttunut, mutta pieni kosketuspinta alkuperäiseen on onnistuttu säilyttämään. Henkilökohtaisesti suosin japaninkielistä versiota, mutta lokalisoitu versio käynee silti paremmin järkeen useimmille pelaajille.

Tora ja Poppin suhde  

Aikaisemmin totesin jo, että Tora on lisännyt Poppiin toimintoja, jotka eivät ole taistelullisesti merkityksellisiä. Poppi muun muassa puhuttelee Toraa "masterpon"-nimityksellä ja Tora on suunnitellut hänelle sisäkköasun (sekä ilmeisesti liudan muita asuja, joita ei kuitenkaan suoraan esitellä). Poppilla on myös selkeä persoonallisuus ja oma tietoisuus, mistä voidaan päätellä, ettei hänen ole tarkoitus toimia ainoastaan aseena.
 
Se, että Tora kaipaa bleidiltään myös muunlaista seuraa kuin taistelukumppanuutta, ei ole yllättävää. Xenobladen tarinan avautuessa käy yhä selvemmäksi, että monilla draivereilla ja bleideillä on varsin läheinen ja intiimi suhde toisiinsa. Tora siis periaatteessa haluaa samanlaisen suhteen omaan bleidiinsä kuin joillekin draivereille ja bleideille on syntynyt luontaisesti. 

Draiverit ovat kuitenkin jonkinlaisessa auktoriteettiasemassa bleideihinsä nähden, ja Toran kohdalla tämä korostuu, koska hän on kirjaimellisesti luonut Poppin. Lisäksi Poppi α vaikuttaa ainakin osin olevan lapsen tasolla henkisesti, mikä vain korostaa Toran auktoriteettiasemaa. Voikin siis olla hyvä, että pelin muut hahmot kyseenalaistavat Toran mieltymyksiä ja haaveita. Ja vaikka Toran ajatukset joskus toteutuisivat, olisi suotavaa, että Poppi olisi QTπ-muodossaan sekä tietysti itse vapaaehtoisesti halukas lämmittelemään suhdetta syvemmällä tasolla kuin draiverin ja bleidin välisenä yhteistyönä. Voi kuitenkin olla mahdollista, että viittauksista huolimatta Tora kuitenkin mieluiten pitää suhteensa Poppiin nykyisellään.

Omat ajatukseni Torasta ja Poppista

Sekä Tora että Poppi ovat mielenkiintoisia hahmoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden pohdiskella monia asioita, kuten nyt vaikka japaninkielisiä viittauksia tai draiverien ja bleidien välistä suhdetta. Pidän Torasta myös muuten. Hän tarjoaa pelin aikana useita hauskoja hetkiä ja hänen toilailujaan ja sanailujaan on ehdottoman hauska seurata.

Toisinaan Tora on silti ällö pervo, jota tekisi mieli läpsäistä poskelle. Niin on kuitenkin tarkoitus olla. Hän edustaa japanilaisessa viihteessä esiintyvää hahmotyyppiä, joka toistuu teoksesta toiseen. Kyseessä on miespuolinen hahmo, joka on eräänlainen koominen kevennys pervoine juttuineen. Toisessa tilanteessa hän voi kuitenkin olla myös täysin vakavasti otettava henkilö. Tora on hyvä taistelija ja tärkeä osa pelaajan tiimiä, vaikka hänellä on myös omat ällöpervohetkensä ja koomisen kevennyksen rooli.

Poppi taas on suloisen herttainen nuori nainen, jonka paikoin tuskaisia pohdintoja omasta minuudestaan on jopa kivuliasta seurata. Häntä tekee mieli vähän paijata ja lohduttaa. Pienillä hartioilla on suuri taakka, josta Tora ei taida edes kunnolla tietää. Minulle Poppin jälkimmäiset muodot jäivät jokseenkin etäisiksi. Tiedostan niiden olevan olemassa, mutta silti ensimmäinen mielikuvani Poppista on aina Poppi α.

Seuraa myös somessa!