Age of Empires – Tomppeleita ja temppeleitä

Babylonia 5 oli viimeinen, paras toivomme rauhasta. Se epäonnistui. Mutta sumeerisotien vuonna siitä tuli jotain parempaa: paras toivomme voitosta. Aika on 10 000 eKr, ja peli on Age of Empires.

Ages of Empiressä on varsin hyvä idea: miksi tehdä naxuttelustrategioita fantasia- tai scifihahmoista, kun ihmiskunnan omakin historia on käytössä? Niinpä örkkien asemasta ruudulla vilistävät ihmiskunnan aamunkoiton valtakulttuurit, babylonialaiset, egyptiläiset, japanilaiset ja muut historiantunneilta tutut ja rakkaat kadonneet kulttuurit.

Age of Empires on yhdistelmä Warcraft 2:sta ja Civilization 2:sta... hetkinen! Unohdetaan se Civilization. Ensisilmäyksellä Age of Empires tuntuu hyvin Warcraft 2 -kloonilta. Ja vaikka silmäilisi silmämunansa verille, se tuntuu edelleenkin Warcraft 2 -kloonilta, joskin ilman magiaa. Ja tietysti raskaasti kehitettynä.

Minä olen keisari

Yksittäis- ja satunnaisskenaarioiden lisäksi valittavana on neljä kampanjaa: opetuskampanja egyptiläisenä sekä kunnon meininkiä kreikkalaisena, babylonialaisena tahi japanilaisena. Valittu sivilisaatio vaikuttaa siihen, mitä yksiköitä voi rakentaa, ja mitä bonuksia/miinuksia sivilisaatiolla muutenkin on. Kampanjat alkavat karkeasti ottaen kivikaudesta, ja tehtävä tehtävältä voi käyttää edistyneempää tekniikkaa. Kirjo kulkee kivikaudesta työkaluaikaan, pronssikauteen ja päättyy rautakauteen.

Age of Empires on tuota&tuhoa-luokan kevyt strategiapeli tuttuun tyylin. Maastoa peittää musta huntu, rakennuksia pykätään, resursseja kerätään, ja sotilasyksiköitä rakennetaan. Vastustajien eliminoimisen lisäksi skenaarion voi voittaa hallitsemalla siitä löytyviä artifakteja tai raunioita riittävän kauan, tai rakentamalla Ihmeen. Kun Ihme on valmis, sen rakentaja voittaa, jolleivat muut saa 2000 vuodessa (se on lyhyt aika) sitä tuhottua.

Visuaalisesti Age of Empires lienee nätein strategiapeli kautta aikojen. Virheettömästi animoidut pikkumiehet ja eläimet puuhailevat omiaan hienossa maastossa, ja muuten mainioissa ääniefekteissä vain oudot käskynkuittaukset tökkivät.

Tapaa alamaiset

Vastuu valtakunnan laajenemisesta lepää kyläläisten harteilla. Tämä sorrettu proletariaatti kerää rakentamiseen, yksiköihin ja kehitystyöhön tarvittavia raaka-aineita. Niitä on nyt neljä: ruoka, puu, kivi ja kulta. Ruokaa saa metsästämällä, kalastamalla ja maanviljelyllä, puita kaadetaan, kiveä ja kultaa louhitaan. Kaikki resurssit ovat rajallisia, ja loppuvat, jos peli venyy ja venyy. Kyläläiset myös rakentavat ja korjaavat rakennuksia.

Yksiköiden lisäksi täytyy tietysti rakentaa kunnioitettava määrä rakennuksia. Osa tarjoaa mahdollisuuden tutkia esimerkiksi pyörää, kirjoitustaitoa, parempia haarniskoita ja semmoista, osaa yksinkertaisesti tarvitaan, jotta tiettyjä sotilasyksiköitä voi rakentaa. Ja asuintaloja täytyy rakentaa, jotta yleensä voi uusia alamaisia kasvattaa.

Sotilaita on joka lähtöön. He ilmiselvästi vihaavat kyläläisiä, sillä vihulaisten tullessa ja murhatessa siviilejä sotilaat seisoskelevat ihan rauhassa. Karkeasti ottaen militääri jakautuu jalkaväkeen (kivikirveistä hopliitteihin ja legioonalaisiin), jousimiehiin (jalkaisin tai hevosin), ratsuväkeen (elefantit ja vaunut mukaanlukien) sekä piirityskoneisiin (ballista ja katapultti). Nämä vihaavat ilmiselvästi omia joukkoja, ja ampuvat muka "vahingossa" omia hämmästyttävällä tarkkuudella.

Yllättäen ilmavoimia ei ole lainkaan! Mihin ihmeeseen ovat jääneet muinaisen Kreikan dokumentoidut Daedalus Sunskimmer- luokan ilma-alukset? No, jollei ilmatila ole kansoitettu, ainakin vedessä kuhisee. Aaltoja kyntävät kalastus-, kuljetus-, kauppa- ja sota-alukset. Kauppa-alukset kuljettavat ylimääräisiä resursseja ja saavat niistä kultaa, olettaen että aluksen saa hengissä toisen sivilisaation telakalle.

Mielenkiintoisin yksikkö on pappi. Itsestäänselvän parantamisen lisäksi se osaa käännyttää vihollisen joukkoja ja rakennuksia. "Osta yhdeksän käskyä, saat kymmenennen kaupanpäälle."

Yhdellä sivilisaatiolla voi olla yhteensä vain 50 yksikköä. Tavallaan se on hyväkin, sillä naxuttelupeleihin olennaisesti kuuluva "kerää giljoonapäinen armeija ja hyökkää" ei nyt oikein toimi.

Ylivoimapeliä

Strategiapelisuosikkilistoilla usein jopa ykkösenä roikkunut Warcraft 2 on mielestäni käsittämättömän yliarvostettu. Itseään toistavat tehtävät yhdistettynä tyhmään tekoälyyn kuitenkin tuntuu olevan suosittua.

Age of Empires emuloi pelinäkin Warcraft 2:sta. Tehtävät ovat oikein masokistisia pikku puzzlevirityksiä, varsinkin ne, joissa rajoitetuilla joukolla yritetään esimerkiksi saattaa artifakti kentän toiselle puolelle temppeliin tai salamurhata vastustajan pomo. Tällaiset tehtävät olivat typeriä jo ensimmäisessä Warcraftissa.

Nuo unohtaen tyypillinen Age of Empires -skenaario menee näin: maksimaalisella resurssihallinnalla yritetään saada aikaiseksi armeija, joka pystyy torjumaan tietokoneen massiivisen rynnäkön. Jos se onnistuu, saavutetaan pikkuhiljaa kauhun tasapaino, ja sitten alkaa siivous, jonka lopputulos on selvä, mutta johon pääseminen kestää kauan. Kun pääsin siivousvaiheeseen, kutsuin huijauskoodilla apuun herra Photon Manin, joka edes vähän lyhensi väistämätöntä. Olisi kiva, kun joskus tietokone tajuaisi luovuttaa, kun on tappiolla.

Alkuasetelmatkin voivat olla sellaisia, että pelaaja aloittaa pohjalta yhdeltä kyläläisellä. Tietokoneella taas on valmis maksimitasolle kehitetty kulttuuri isoine armeijoineen, jotka vain istuvat persiillään odottamassa, milloin ne pääsevät rökittämään pelaaja. Hetki koittaa, kun yksinäinen viholliskyläläinen toiselta puolelta maailmaa kekkaloi keskellä omaa kylää. Vähän sen jälkeen tulevat nuo äskeiset laumat. Pirun vakooja. Ja taas menee skenaario uusiksi.

Voisin vannoa, että Age of Empiressä on kaksi eri tekoälyrutiinia, joista toista käyttää tietokone ja toista pelaajan yksiköt. Siinä missä omat yksiköt seisovat tumput suorina, kun kahden pikselin päässä teurastetaan maajusseja, siinä tietokoneyksiköt osaavat kaikkia hienoja temppuja: jousimiehet ampuvat ja peräytyvät, ampuvat ja peräytyvät. Ne jopa osaavat valikoida tärkeimmät maalit, ja omat debiilijoukot senkun seisovat. Ei ole harvinaista, että tietokone on "vahingossa" unohtanut soittaa hyökkäys-äänimerkkiä, ja kun pelaaja palaa eturintamalta, kaupunki on puolittain päreinä, kaikki kyläläiset kuolleet, mutta vartijaksi jätetyt joukot pelaavat viiden kortin sököä ja nauttivat spektaakkelista.

Tappiot myös tuntuvat, koska kyläläiset roudaavat resursseja hitaasti, mutta yksiköt maksavat paljon ja kuolevat nopeasti. Sotimisessa ärsyttävä lisäbonus on onneton reitinhakualgoritmi. Pahalaiset pilkkovat kallista katapulttia, mutta apujoukko sahaa edestakaisin ja väistelee näkymättömiä esteitä. Aaargh!

Nys,nys,nysvätään

Kun Total Annihilation ja Dark Reign tekevät parhaansa vähentääkseen naxutusta ja mikronysväystä, Age of Empires taas on oikea hiirennaxuttajan märkä uni. Pelaajan yksiköt ovat todella tyhmiä, ja vaativat jatkuvaa huolenpitoa. Isääää! Farmi on viljelty lopppuuun! Rakenna uuuusi! Isää! Mikronysväystä tarvitaan jatkuvasti. Rakennusjonoja ei ole, käskyjä ei voi ketjuttaa, ja waypointit ovat tuntematon käsite. Ainakin käyttöliittymä on niin helppo, ettei ohjekirjaa tarvitse lainkaan. Kun kursori on jonkin kohdalla, peli kertoo mitä sille voi tehdä ja miten.

Age of Empires jakaa nettiotannan perusteella pelaajat kahtia. Toisten mielestä (noin 2/3) se on vikoineenkin vallan ällistyttävän, käsittämättömän hyvä ja pelattava strategiapeli, toisten mielestä epäonnistunut Warcraft 2 -variaatio täynnä typeriä mokia. Varsinkin Warcraft 2 -pelaajien kannattaa vaikka erinomaisen demon pohjalta selvittää, kumpaan kastiin Age of Empires kuuluu.

Monipelinä Ages on kuulemma parhaimmillaan, mutta en ehtinyt sitä testata. Ei suoraan sanoen huvittanut yhtään. Yhdestä rompusta riittää monipeliä enintään kolmelle pelaajalle, sitten pitää jonkun muunkin jo ostaa peli.

Jos tuntuu siltä, että vihasin Age of Empiresiä sydämeni pohjasta, se on väärä käsitys. Imperiumien Aika on pohjimmiltaan erinomainen peli, ja kyllä sitä pelaa ilokseenkin. Sääli, että peli-ilo vähän väliä hukutetaan yksikköjen heikon tekoälyn ja reitinhaun, hitaan resurssien keräämisen, typerien kikkakenttien ja aivan liiallisen, työlään mikronysväämisen alle.

Peliin ollaan väsäämässä palautteen mukaan patsia. Teoriassa ei vaadittaisi suuria muutoksia, jotta Age of Empires saataisiin Total Annihilationin sujuvuuteen. Nyt on odotetuista toimintanaxutteluista näkemättä enää Starcraft.

77