Taas lankeaa kymppitonnin multimediahirviö-Pentti polvilleen, kun parin tonnin padiohjatun Peliaseman erikoinen tankkiräiskintä Assault Rigs ilmestyy sillekin. Vastuussa jälleen Psygnosis.
Tulevaisuuden virtuaalipelimarkkinoiden uusin villitys on Assault Rigs -tankkiturnajaiset. Virtuaalikoppa päähän, pedaalit jalkaan, ohjaimet kouraan ja keinotodellinen tankkitaistelu alkaa.
Yksinpelinä Assault Rigs on ristiriitainen kokemus. Doomahtavilla kolmiulotteisilla areenoilla mellastaminen on ensimmäisten kenttien perusteella tappotylsää: etsi muutama areenalle ripoteltu jalokivi ja seuraavaan kenttään sinkauttava exit ennen ajan loppumista. Toki muutama keinoälyllinen tankki yrittää härnätä pelaajaparkaa, mutta tuimasta taistelusta puhuminen olisi törkeää liioittelua.
Areenalta voi sentään kerätä lukuisia erilaisia aseita ja kykyjä. Mainioin niistä on kauko-ohjattava ohjus. Sen mukana liitävän kameran avulla kulloistakin areenaa voi käydä tarkastelemassa lintuperspektiivistä ennen ohjuksen ohjaamista kohteeseensa. Helpotusta taisteluun tuo myös muuten niin jäykkänä jököttävän tykin automaattisuuntauksen aktivoiva ominaisuus.
Vasta kymmenennen kentän jälkeen Assault Rigs paljastaa todelliset partakarvansa: se ei olekaan toimintaräiskintä vaan 3D-puzzle! Yhä monimutkaisemmiksi äityvät monikerroksiset areenat hisseineen, kuiluineen, hyppyreineen ja työnneltävine palikoineen innostavat hetkeksi innokkaaseen jalokivenmetsästykseen. Missä luuraa se viimeinen korukivi?
PC:llä doomimaista grafiikkaa tarjoavan pelin pitäisi kaiken järjen, kokemuksen ja näkemyksen mukaan olla mitä sujuvin ja loisteliain. Pettymys on kuitenkin melkoinen: taustat ovat valjut ja ruudunpäivitys 486:lla riipivää. Käännös vaikuttaa olevan leipääntyneen ohjelmanikkarin työtä. Yllättäen Pentium 120:lla peli on kuitenkin siloisen sutjakka.
Assault Rigsissä on direktiivien mukaiset moninpeliominaisuudet: sarjakaapelikaksinpelin lisäksi kahdeksan pelaajaa voi verkottua keskenään. Erikoisuutena voi kanssapelaajille lähettää ääniuhkauksia mikrofonin ja äänikortin avustuksella. Viestin voi samanaikaisesti viskata useammallekin vastaanottajalle.
Kaksinpelivaihtoehtoina ovat yksinpelistä tuttu jalokiven metsästys (Gem Wars) ja verkkokavereiden tykittämiseen keskittyvä Big Rumble. Ensin mainitussa innokkain korukiven kerääjä on voittaja. Tankin tusahtaessa virtuaaliromuksi jo kerätyt jalokivet huiskahtavat takaisin alkuperäisille sijoituspaikoilleen uudelleen kerättäväksi. Big Rumblessa voittaja on puolestaan se, joka on tuhonnut eniten kanssapelaajiensa tankkeja.
Assault Rigs saattaisi olla hauska 3D-puzzle ja kohtuullinen verkkoräiskintä, jos sen kentät olisivat mielikuvituksellisempia ja yllätyksellisempiä. Se ei kuitenkaan tempaa mukaansa. Silti sen kimppuun on mukava palata paremman (pelin) puutteessa. Juuri ja juuri.
70
