Business Tycoonissa pääsee johtamaan suurta monikansallista auto-, ilmailu- tai tietokonealan yritystä, päämääränä ei sen vähempää kuin maailmanlaajuinen monopoliasema. Voiko näin tylsästä aiheesta tehdä mielenkiintoista peliä?
Liike-elämää matkivia pelejä on käytännössä kahdenlaisia. On yrmeän vakavamielisiä "business-simulaattoreita", joissa toteutuksen värikkäin osuus rajoittuu pylväsdiagrammeihin ja pörssikäyriin, ja jotka kamppailevat yleisessä hauskuudessaan tasaväkisesti vatsatähystyksen ja auton alle jäämisen kanssa. Toisessa ääripäässä ovat sitten nämä mukavat Railroad Tycoonien tyyliset rakentelupelit, joissa talouspuoli toimii lähinnä rajoittimena holtittomalle rakennusvimmalle.
Business Tycoonin kauniina tavoitteena on asettua molempien pelityyppien välimaastoon tarjoamalla sopivassa suhteessa leppoisaa rakentelua ja vakavampaa taloussimulaatiota.
Köyhä, köyhempi, Yhdysvallat
Business Tycoonissa pelaajan yritys voi keskittyä vain yhteen teollisuudenalaan (autot, tietokoneet tai lentokoneet). Teollisuudenalan valinnalla on kuitenkin vähemmän merkitystä kuin voisi luulla, sillä pelaajan yritys kilpailee aina vain ja ainoastaan oman alansa yrityksiä vastaan, eikä alaa pysty missään vaiheessa vaihtamaan.
Sen sijaan yrityksen erityisosaamisen valinnalla on jo suurempi vaikutus pelaajan menestykseen. Yritys voi päteä joko markkinoinnissa (enemmän mainoskampanjoita), insinööritaidossa (nopeampi tuotekehitys) tai tuottavuudessa (tuotteet valmistuvat nopeammin).
Peli ei tarjoa minkäänlaisia valmisskenaarioita, joten maailmanvalloitus käynnistyy aina tilanteesta, jossa pelaajan yritys on pelkkä autotalliin perustettu muutaman työntekijän nyrkkipaja. Valmisskenaarioiden puuttumistakin enemmän häiritsee kuitenkin se, että Business Tycoonin maailman taloustilanne määräytyy joka kerralla täysin satunnaisesti. Niinpä esimerkiksi Yhdysvallat saattaa olla taloudeltaan täysi kehitysmaa, samalla kun yritykset kilpailevat verisesti Afrikan ja Antarktiksen supertalouksien markkinoista.
Parempi mainoskampanja pivossa kuin 10 myyntiedustajaa oksalla
Business Tycoonin maailmankartta on jaettu valtioiden sijasta suuripiirteisesti sektoreihin, kuin Riskissä ikään. Sektorit ovat kooltaan luokkaa Skandinavia ja itäinen Kiina. Sektoreista saa esiin jos jonkinmoista käyrää ja käppyrää, jotka paljastavat muun muassa alueiden työvoimakustannukset (oleellista, jos on perustamassa sektoriin tehdasta), markkinamieltymykset ("skandinaavit tykkäävät, että autot ovat luotettavia") sekä yleisen varallisuuden. Ehkä oleellisin sektoreista saatava tieto on kuitenkin markkinaosuus, eli käytännössä se, onko pelaajan yritys alueen markkinajohtaja vai ei.
Jos vastaus on ei, asia korjaantuu lähettämällä paikalle myyntiedustajia. Myyntiä voi myös edistää mainoskampanjoin, jotka voivat joko kehua omaa tuotetta tai vaihtoehtoisesti panetella kilpailijoita. Kun määräävä markkina-asema on saavutettu, myyntiedustajat ja mainoskampanjat voi keskittää toisaalle elleivät kilpailijat sitten yritä napata markkinasiivuaan takaisin omilla markkinointitempuillaan.
Lisäväriä tuovat pelaajille vuosittain jaettavat "toimintakortit", joilla yritys voi yrittää kampittaa kilpailijoittensa toimia ja pönkittää omaa menestystään. Toimintakorttien vaikutukset vaihtelevat viattomista apurahapekkaroinneista aina likaisiin temppuihin, kuten lakkojen järjestämiseen kilpailijoiden tehtaissa.
Ryhdytään keskiaikaiseksi
Jos Business Tycoonissa jokin tökkii, se on käyttöliittymä, joka on kauniisti sanottuna täysin perseestä. Miksi ihmeessä peli ei käytä ikkunoita, ja miksi pirussa kaikki mahdollinen tieto on pitänyt jakaa kymmeneen eri ruutuun?
Asiaa ei lainkaan helpota, että pelaaja ei voi automatisoida ainuttakaan osa-aluetta yrityksensä toiminnasta. Ja kun peli lisäksi toimii vielä reaaliaikaisesti, on yritystä käytännössä mahdotonta johtaa tehokkaasti pelkkä tilastotietojen vilkaisu kun saattaa kuluttaa viikkotolkulla peliaikaa, minä aikana yritys toimii täysin sokeasti. Jo yksistään tuotteiden hinnanmäärittelyyn kuluu aivan uskomattomasti aikaa, kysynnän ja tarjonnan jatkuvan heittelyn pakottaessa pelaajan jatkuvasti tekemään tarkistuksia hintoihin.
Toteutus on muutenkin aika keskiaikaista: menugrafiikka on epäkäytännöllisen suurta ja resoluutio on sidottu nykymittapuun mukaan alhaiseen 800x600-tilaan. Tosin jos jokin Business Tycoonin toteutuksessa ansaitsee kiitosta, niin se on muokattavuus. Peliin voi nimittäin helposti luoda ASCII-pohjaisia data-tiedostoja muokkaamalla uusia teollisuudenaloja, omine toimintakortteineen ja teknologiapuineen.
Silkkana talouspelinä Business Tycoon on kuitenkin sangen onnistunut. Se on pelattavuudeltaan riittävän yksinkertainen, että tyhmempikin oppii sitä pelaamaan, silti mallintaen sangen uskottavasti markkinoiden käyttäytymistä. Jos aihe vain kiinnostaa, ja sekava toteutus ei häiritse, niin Business Tycoonista voi saada hyvinkin paljon iloa irti.
79
