Uusi Colin McRae Rally on entistä rennompi, sulavampi ja monipuolisempi. Kohderyhmänä ovat rämäpääkuskit, joilla kaasupoljin on naulattu lattiaan ja jarrut jäivät varikolle.

Colin McRae Rally 2005:n selkein uudistus on uramoodi, jossa aloitetaan rupusarjasta ja noustaan pikku hiljaa rallihuipulle. Polku ei ole lineaarinen, vaan kisoja voi valita mielensä mukaan. Harmittavasti kilpailut eroavat lähinnä erikoiskokeiden määrässä ja autovalikoimassa, tosin autovalikoima on kiitettävä. Ajettavana on niin etu-, taka- kuin nelivetoja, klassikoita, maastovehkeitä ja muuta hubaa.

Uralla eteneminen palkitaan uusilla autoilla, radoilla ja tehokkaammilla viritysosilla. Autojen virittely tehdään pienissä alipeleissä: jarrutestissä auto täytyy pysäyttää maalialueelle, moottoritestissä kierrokset pidetään tietyllä tasolla joka vaihteella. Hauskaa puuhastelua kilpailemisen lomassa.

Autojaan pystyy virittelyn lisäksi säätämään suuripiirteisesti. Kun säädöt saa kerran makuunsa sopiviksi, niihin ei tarvitse enää puuttua - oli rata tai auto mikä hyvänsä. Autojen väliset erot voisivat olla selkeämpiä etenkin etu- ja takavetojen välillä. Nyt tuntee kunnolla vain, ajaako vanhalla Minillä vai uutuuttaan hohtavalla nelivetotykillä.

Kokonaisen uran lisäksi yksittäisiä erikoiskokeita ja ralleja voi rykäistä kelloa tai haamuautoa vastaan, mikä on kaikessa perinteisyydessään ihan hauskaa. Nelivetojen MM-sarja noudattaa oikean rallin kaavaa: aluksi lämmitellään ja haetaan säätöjä, sen jälkeen ajetaan erikoiskoe.

Rallisääntöjen mukaisesti autoa pääsee huoltamaan vain parin erikoiskokeen välein. Jos ei ole tömäyttänyt reitin jokaiseen kiveen, tunnin korjausaika riittää kaaran saamiseen liki täyteen iskuun. Pienistä pintanaarmuista ei ole haittaa, mutta lunastuskuntoisen romun ohjaus kärsii selvästi. Kaara viettää toiselle sivulle, nilkuttaa tuskaisesti ja muuta mukavaa. Siinä vaiheessa kisa on menetetty.

Nähty ja tehty

Uutena kisamaana on mukana Saksa, jonka asvalttivaltaiset pikataipaleet ovat sekä hauskoja että vauhdikkaita. Vanhojen kisamaiden radat on kierrätetty edellisistä osista, joten suurimman osan aikaa ne muistaa ulkoa. Ei hyvä.

Teksti:Tiet ovat liian leveitä. Mukana on lentokenttämäisiä ratoja, joissa mahtuisi kisaamaan kolme autoa rinnakkain. Ruotsin talvisilla teillä leveyttä korostavat ratoja reunustavat lumipenkat, jotka pitävät valliin nojaavan auton tiellä puoliväkisin.

Radoista huolimatta ajaminen viihdyttää, sillä vaikeustaso on kohdallaan. Jos kyntää ojia, pistesijoille ei pääse edes helpoimmissa aloittelijakisoissa. Jos saa vauhdin pysymään tasaisen kovana, tulostakin alkaa tulla. Meno on koko ajan haasteellista, muttei milloinkaan turhauttavaa.

Ajettavuus on tuttua Colin McRae -realismia, jossa kaasupoljinta ei pahemmin tarvitse nostaa ja kurveihin tullaan ronskisti kylki edellä. Ajotuntuman suurin puute on autojen liiallinen raskaus. Hurjinkin kolari näyttää vaisulta töksäykseltä puun kylkeen, ja hyppyriin ajaminen toistasataa saattaa jotenkuten nostaa renkaat irti tien pinnasta. Katolleen kellahtaminen vaatii totista yritystä.

Autot ovat yksityiskohtaisen näköisiä ja niihin tarttuu hienosti likaa ja mutaa. Tuulilasiin ropisevat sadepisarat ovat komeita ja haittaavat näkyvyyttä merkittävästi, kuivalla hiekkatiellä lasiin kertyy pölyä. Efektien ansiosta sisäkuvakulma on viidestä vaihtoehdosta tunnelmallisin ja samalla vaikein.

Äänet ovat samanaikaisesti Colinin valtti ja kompastuskivi. Kivien ropina auton pohjassa kuulostaa aidolta, ja sitä tukee vakuuttava moottorin murina ja renkaiden ulvonta. Kolarit kuulostavat vaikuttavimmilta kuin miltä näyttävät, sillä pellin kirskuminen tuo törmäilijöille hymyn huulille.

Äänien murheenkryyni on kartanlukija Nicky Grist, jonka nuotitus ei toimi ollenkaan. Grist lukee nuotteja häiritsevän teennäisesti. Vähän kuin lukisi tympääntyneenä iltasatua lapselle ja yrittäisi kuulostaa innostuneelta. Kaiken huippuna nuotit tulevat niin aikaisessa vaiheessa, että niitä ei muista enää kurviin tultaessa. Parhaiten pärjää pitämällä katseen tiessä ja sivusilmällä vilkuilemalla ruudulla näkyviä nuolia.

Colinia pääsee ajamaan myös netissä, mutta testiversio ei tukenut kuin yhdellä koneella vuorotellen ajoa. Live-moninpelin pitäisi tämän vuoden versiossa olla muutakin kuin pelkkää tulosten vaihtelua.

Colin McRae Rallyn ajaminen on hauskaa ja uramoodin autokeräily innostaa pitkiin pelisessioihin, mutta ikä alkaa Colinilla painaa muutakin kuin kaasupoljinta. Ratojen kierrätys ei veteraaneja ilahduta.