Flight Simulatorin ensimmäisissä versioissa oli mukana ensimmäisen maailmansodan ilmataistelupeli, joka sitten hävisi. Vielä vuosi sitten Microsoftin lentosimulaattorien tuottajat myhäilivät hiljakseen kysymyksille siitä, milloin aseet palautetaan. Palautuspäivä on nyt.
Combat Flight Simulatorin ydin on identtinen Flight Simulator 98:n kanssa, joten maastografiikkaa ja jopa koneita voi siirtää simulaattoreiden välillä. Lentomallinnus on uskottava, eikä maastografiikka ole läheskään niin epätarkkaa kuin Flight Simulator 98:ssa.
Paranneltu Flight Simulator
Flight Simulatorin poikana Combat Flight Simulator on markkinoiden realistisin toisen maailmansodan lentosimu, ja isän lentomallia on joissain asioissa parannettu. Koska taistelukoneet lentävät enemmän äärimmäisissä lentoasennoissa, on Combatissa parempi sakkaus- ja syöksykierremallinnus. Syöksykierteet tuntuvat suht' realistisilta, mitä nyt oikenevat vähän turhan kiltisti.
Viholliskoneiden keinoäly toimii kohtalaisen hyvin ja antaa korkeammilla vaikeusasteilla mainion vastuksen. Omat siipimiehet antavat kyllä itse komentoja, mutta heille niitä ei voi antaa. Niinpä ainoa ryhmätaktiikka on seurata muuta laivuetta, vaikka omasta mielestä paras hyökkäystaktiikka olisikin toinen.
Pahana mokana CFS:ssä voi lentää vain kahdeksaa konetyyppiä, niistäkin osa variantteja. Jenkkikoneista pelaajan valittavissa ovat ainoastaan P-47D Thunderbolt ja P-51D Mustang. Missä ovat muut kuuluisuudet, kuten P-38 Lightning? Loput koneet ovat toisen maailmansodan simujen vakiotavaraa. Brittikoneista mukana ovat Hurricane I ja Spitfiret I sekä IX, saksalaisista Focke-Wulf 190A-8 ja 109-mersuvariantit E sekä G. Tietokoneen ohjaamassa kalustossa on reilut kymmenkunta pommaria ja kuljetuskonetta lisää.
Lisää tehtäviä, Donnerwetter!
Combat Flight Simulatorin kaksi kampanjaa sijoittuvat sodan alun taisteluun Englannista ja myöhäisempään manner-Euroopan ilmasotaan. Ne voi pelata joko Luftwaffen riveissä tai liittouneina, toisen brittinä, jälkimmäisen jenkkinä. Dynaamista kampanjaa ei ole: pikarähinää lukuunottamatta tehtävät tulevat suoraan purkista, eli ovat käsikirjoitettuja. Purkkitehtävien etuna ne on suunniteltu satunnaisia tehtäviä paremmin. Parisenkymmentä tehtävää per kampanja on kuitenkin turhan vähän.
Tehtävät sisältävät pääasiassa pommittajien tuhoamista ja puolustusta. Vaihteluakin tarjotaan, kuten brittihävittäjän suojaaminen vihollisen Stukilta ja siinä välissä kahden saksalaisen sukellusveneen upottaminen. Vaihtelun ansiosta mielenkiinto pysyy paremmin yllä kuin esimerkiksi European Air Warin kloonitehtävissä.
Kärkikastin grafiikka
Ulkoisesti Combat Flight Simulator on mainion näköinen. Koneiden ohjaamo toimii viimeistä piirtoa myöden oikein ja sisätilojen grafiikka on poikkeuksellisen hyvää. Koneet ovat yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Maastografiikka on matalalta mukiinmenevää, mutta normaalissa lentokorkeudessa lähes henkeäsalpaavan hyvän näköistä. Lopputulos on todella onnistunut ja mikä tärkeintä, runsaat yksityiskohdat eivät juuri tunnu vaikuttavan ruudun päivitysnopeuteen. Flight Simulator 98:ia vaivannut sumeus on saatu lähes kokonaan poistettua.
Täysillä yksityiskohdilla peli vaatii järeää näytönohjainta ja suoritinta, yksityiskohdista tinkimällä saa toimivan lopputuloksen kevyemmälläkin koneella. Oma koneeni pyöritti 800x600-pisteen tarkkuutta kaikilla yksityiskohdilla, tosin pommikonemuodostelmat aiheuttivat ruudunpäivityksen ajoittaista takkuamista. Korkean resoluution ansiosta viholliset näkyvät kauempaa ja niiden lentoasennon huomaa heti. Näin taktisen taistelusuunnitelman voi tehdä ennen kuin vihollinen on kirjaimellisesti silmillä. 1024x768-tarkkuus jäi toisen Voodoo 2 -kortin puutteen vuoksi kokeilematta.
Soitellen sotaan
Tehtävät ovat haastavia ja vaikeita. Jo käskynjaolla ilmoitetaan onnistumiseen vaadittavat tavoitteet, joka vie tietysti jännitystä itse tehtävästä, koska nyt tietää mitä vihollisia on odotettavissa. European Air Warin veroisiin muodostelmiin ei venytä, mutta on pommittajia kerrallaan liikkeellä vähintään kymmenkunta. Koska omiin miehiin ei saa radioyhteyttä, vaivaa peliä ikävä yksinäisyyden tunne. Siipimiehet tekevät osansa kohtalaisen moitteettomasti, mutta välillä haluaisi antaa muutaman lisäohjeenkin.
Combat Flight Simulatorissa on standardiksi noussut katseenohjaus numeronäppäimistöllä ja toimiva padlock. Oman koneen korkeudesta tai nopeudesta ei tietoja tipu, joten sakkaaminen uhkaa pidemmän kieputuksen jälkeen. Vihollisen suhde omaan koneeseen näkyy selkeästi, sillä padlockissa näkyy kuomun ja muut oman koneen rakenteet.
Lisää helpotusta saa kääntämällä päälle eräänlaisen tutkanäytön, joka näyttää vihollisten ja omien koneiden sijainnin. Lisäksi kartion muotoinen "nuoli" kertoo mistä suunnasta padlockiin lukittu vihollinen löytyy. Vihollisten tunnistusta helpottaa WarBirds-tyylinen teksti, jossa koneiden yläpuolella näkyy mikä konetyyppi on kyseessä. Huijausta tai ei, se helpottaa mukavasti vihollisten erottelua etäämmältä.
Uusi pykälä realismiin
Combat Flight Simulator tarjoaa realismia koko rahan edestä. Täysillä realismiasetuksilla pilotti hoitaa paitsi koneen trimmauksen, myös polttoaineen rikastuksen ja potkurin kierrosluvun säädöt. Jos luvut eivät ole kohdallaan, on moottorin teho huonompi, tai se saattaa jopa laueta käsiin.
Tarkkuus näkyy vauriomallinnuksessakin. Koneessa on kymmeniä yksittäin hajoavia komponentteja, joiden vaikutus lentomalliin myös tuntuu yksitellen. Esimerkiksi sauvasta ohjainpintoihin kulkevat kaapelitkin saattavat katketa tarkkaan osuneesta ammuksesta. Koneen moottori tuntuu tosin kestävän kuritusta vähän liioitellusti.
Ikävä kyllä, koneen käsiin hajoamisen voi paluulennolla kiertää helposti. Taistelun jälkeen paluun, jopa laskeutumisen, voi hoitaa yhtä nappia painamalla. Ei ole järkeä yrittää pakkolaskua ilman laskutelinettä, jos napinpainalluksella koneen saa turvallisesti alas.
Viholliskoneiden vauriomallinnuksesta on paha mennä sanomaan mitään, mutta osumat noteerataan realistisen näköisesti irti lentävänä roinana, pieninä räjähdyksinä ja savuavina moottoreina. Vihollisen räjähtäessä siipi saattaa pyöriä valtoimenaan kohti maata, aivan kuin historiallisissa dokumenttifilmeissä. Omaan koneeseen irti lentävät osat eivät ilmeisesti voi osua.
Peli toimii mainiosti force feedback -tikun kanssa. Viis konekivääreiden ja pyörien töyssyjen tuntumisesta tikussa, tärkeämpää, että pelaaja saa selkeän tuntuman ohjainpintoihin vaikuttavista voimista. Kun lentonopeus kasvaa, pistää ohjain kasvavalla voimalla hanttiin, sakkaustilassa ohjain taas on täysin löysä.
Hieno, mutta lyhyt kokonaisuus
Combatia voi moninpelata Internet Gaming Zonen kautta. Ohjekirjan mukaan moninpeli on kuitenkin rajattu kahdeksaan pelaajaan, joten massiivisiin ilmataisteluihin oikeiden ihmisten välillä tämä peli ei yllä.
Combat Flight Simulatorin kotisivuilta saa tehtäeditorin. Se valitettavasti vaatii Excel 97 -taulukkolaskennan, joten testaamatta jäi.
Microsoft on ilmeisesti saanut riittävästi kritiikkiä online-ohjekirjoista ja myöhemmin julkaistavista strategiaoppaista, sillä Combat Flight Simulatorin mukana tulee ihan kunnollinen ohjekirja. Strategiaopas on kuitenkin vielä tulossa, mutta nyt peliin edes pääsee kunnolla sisään ilman lisämaksuja.
European Air Warin Combat Flight Simulator voittaa, vaikkakin niukasti. Combatissa on selkeämpi, toimivampi grafiikka ja tehtävät ovat mielenkiintoisempia. Pahimmat heikkoudet ovat sen sijaan purkitettujen tehtävien ja lennettävien koneiden vähäinen määrä.
87
