Tyypillinen vain CD-ROMille tehty peli on yleensä kaunis katsella ja kuunnella, muttei paljon muuta. Critical Path ei pahemmin normista poikkea, mutta onpa ainakin erittäin kaunis ja kuunneltava.
Kolmas maailmansota tuli ja meni. Vajaat kymmenen prosenttia silloisesta populaatiosta selvisi kuitenkin hengissä, joskin ympäristö on vähän elinkelvotonta. Ydiniskuilta säästyneillä syrjäisillä alueilla on kuitenkin yhä elämän mahdollisuuksia, ja henkiinjääneet ovatkin alkaneet hakeutua näille alueille.
Myös sotimiseen kasvanut Kat tovereineen on päättänyt kokeilla onneaan. Lastattuaan kopterinsa joukko suunnistaa lähimpään turvapaikkaan, mutta matkalla toiseen koptereista iskee tekninen häiriö. Valinnan varaa ei ole: risa kopteri laskeutuu läheisellä saarella sijaitsevan rakennuksen katolle, ja Kat aikoo lähteä noutamaan varaosia. Ilman varoitusta saarelta kuitenkin ammutaan ilmatorjuntaohjus ja ehjä kopteri putoaa rymisten saarelle. Toinen kopterin lentäjistä, niin kutsuttu "pelaaja", onnistuu karkaamaan esiin syöksyviltä mutanteilta ja pääsee turvaan läheiseen kontrollikeskukseen. Myös Kat onnistuu säilymään ehjänä, mutta hänen ainoa toivonsa pelastumisesta on löytää tiensä tehtaan katolle jääneelle kopterille. Ja vastuu tästä on...
Sormenpäiden varassa
Critical Pathissa pelaaja tekee samaa niin ruudun ulko- kuin sisäpuolellakin, eli kyttää monitoria ja painaa nappuloita. Seikkailusta huolehtii Kat.
Keskuksestaan pelaaja voi seurata Katin liikkeitä tämän mukanaan kantaman kamera- ja kommunikointisysteemin kautta ja niiden välityksellä antaa Katille ohjeita auttaakseen hänet vaarallisten paikkojen ja tilanteiden ohi. Reitti kopterille kulkee läpi rakennuksen, joka on täynnä ansoja ja paikan valtiaan, hullun kenraali Minhin avustajia. Pahemmanlaatuisesta vainoharhaisuudesta kärsivä Minh on täyttänyt asuntonsa erilaisilla kontrollihuoneesta laukaistavilla aseilla.
Kommunikointi on melko rajattua: pelaaja voi vastailla muutamiin Katin kysymyksiin, tarpeen tullen varoittaa häntä nurkan takana odottavasta vaarasta ja tarvittaessa sankarittarelle voi myös antaa suunnistusohjeita pöydällä olevan nuoliviirin avulla. Tärkein komentohuoneen osa on ehdottomasti Minhin virittämien ansojen laukaisin. Pöydälle unohtuneesta päiväkirjasta löytyvien koodien avulla pelaaja voi laukaista kulloinkin tarvittavan ansan niin, että Kat pysyy hengissä, muut eivät. Kolmannen komentomahdollisuuden tarjoavat huoneen seinän täyttävät napit, joilla on mahdollista kontrolloida tehtaan eri toimintoja.
Pelin interaktiivinen puoli on kaikesta huolimatta jäänyt harmittavan vähäiseksi. Koska kaikki Katin toiminta on etukäteen videoitua, pelipuoli jää oikeiden namiskojen painamiseen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Katilla on yhdeksän elämää (heh), ja aina pelaajan tehdessä väärän ratkaisun yksi niistä katoaa kuin kyyneleet sateeseen. Pelinä Critical Path tuokin mieleen Dragon's Lairin jatko-osineen, sillä oikea ajoitus ja nappien keksiminen on koko pelin perusta. Onneksi tekemistä on sentään Laireja enemmän, ja pienellä hyväntahtoisuudella peliä voisi kutsua jopa interaktiiviseksi elokuvaksi.
Täysi paletti käytössä
Critical Pathin myyntivalttina toimii sen melko ennennäkemätön grafiikka. Koska peli toimii pelkästään Windowsin kautta, on siihen ollut helppo asentaa tuet ziljoonalle näyttömoodille. Parhaimmalta peli näyttää truecolor-näytönohjaimilla, joilla still-kuvat näkyvät 24-bittisinä ja 16,7 miljoonalla värillä.
Yleisesti peli toimii lähes kaikilla Windows-tarkkuuksilla ja värimäärillä. Varsinainen toimintaikkuna eli video tulee ruutuun aina saman kokoisena, eivätkä värimäärien vaihtelut vaikuta sen ulkoasuun. Kovalta näyttävät värimäärät asettavat myös käytettävälle koneelle kovat vaatimukset. Jos haluaa nähdä stillit koko komeudessaan, täytyy koneessa olla vähintään kahdeksan megaa muistia ja tietenkin truecolor-ohjain. Neljän megan koneissa stillien värimäärä täytyy pudottaa 16 väriin, mutta sellaisinakin ne ovat katseltavia tarkkuutensa ansiosta.
Itse toiminnan sisältävä video on sekin toteutettu tyylikkäästi. Koko pelin ajan pelaaja saa seurata elokuvaa Katin otteista ja edesottamuksista. Peli on kuvattu mielenkiintoisissa paikoissa, ja tarvittaessa taustat on piirretty trikinomaisesti videokuvaan sekoittaen. Kokonaisuutena grafiikka toimii hienosti, sillä kuvan liikkuminen on todella jouheaa ja kaunista.
Äänipuoli toimii erittäin elokuvamaisesti, sillä kaikki videoon kuuluvat äänet ovat mukana. Kaunista taustamusiikkia kuuluu juuri sopivasti. Elokuvallisesta toteutuksestaan Critical Path ainakin vetää täydet pinnat.
Lyhyestä peli kaunis
Elokuvallisesti peli on todella hieno, mutta valitettavasti itse pelaaminen jää liian vähälle huomiolle. Vaikka pelipuoli koostuukin oikeiden namiskojen painelemisesta, ei peli silti ole turhauttavan vaikea, vaan niin sanotut ongelmat ovat mielenkiintoisia ja ehkä hieman helppojakin. Vaikeampana pelistä tosin olisi saattanut tulla ärsyttävä kertaamalla voittoon-kidutus a la Dragon's Lair. Nyt seikkailusta ainakin nauttii koko pelisession ajan, mutta mukavuudella ja pelin komella ulkomuodolla on hintansa. Juuri kun peliin on todella päässyt sisälle ja tapahtumat alkavat kehittyä, tuleekin vastaan rakennuksen katto ja pelin loppu.
Pitkä Critical Path ei siis ole: itse pelasin sen läpi alle neljässä tunnissa. Lyhyydestään huolimatta Critical Path on viihdyttävä paketti, jonka parissa viihtyy vielä pari seuraavaakin päivää.
Toivottavasti CD-ROM kuitenkin pian astuu ulos "katsele_kuuntele_satunnaisesti jopa pelaa" -formaatistaan, mutta sitä odottaessa voi pelailla Critical Pathia ja yrittää selvittää, mitä nappia pitää milläkin kertaa painaa. Ja kyllä sillä naapurin nappulankin hiljaiseksi vetää.
60
