F1 2000 (PC) – Paratiisissa Mersu ei pauku

Electronic Arts on NHL-sarjallaan todistanut, että joka kausi tuoretta tavaraa halajavien urheiluhullujen lypsämisen ohessa voi tehdä myös ihan passeleita pelejä. Jenkkivetoisella firmalla meni jonkun aikaa tajutessaan, että maailman toiseksi tuijotetuinta urheilutapahtumaa kannattaisi ehkä takoa samaan muottiin.

EA Sportsin filosofia urheilupelistä, joka päivittyy joka vuosi ennen kauden alkua, toimii ehkä hyvin lätkässä. Harvemmin kuitenkaan Teemuun ja Sakuun asennetaan uutta testaamatonta kauramoottoria joka vuosi. Eikä ykkösissä voi koskaan tietää jos vaikka viime vuoden selkeä voittajasuosikki paukkuu seuraavana radalle keskimäärin kahden ajetun kierroksen jälkeen. Tai jos eilisen auttamaton hännänhuippu paukuttaakin yllättäen keskikastiin suoraan baarista. Jos ja jos.

Tässä onkin F1 2000:n tyylisten konesimulaatioiden auttamaton kompastuskivi. On paha väittää julkaisevansa vakavaa simulaatiota näin konepainotteisesta urheilusta, jos mallinnettavien koneiden ominaisuudet ja voimasuhteet jäävät vain arvailun ja kautta edeltäneen hypen varaan. Niinpä meille jää väkisinkin käteen vain tuoreilla mainoksilla ja tiimitilastoilla päivitetty fantasia.

Mutta eipä tuo mitään. Mikään formula 1 -simulaattori ei ole tähän mennessä edes yrittänyt olla ajan tasalla, joten olisi epäreilua mollata F1 2000:ta ennustusten epäonnistumisesta. Jos pelin simulaatiopuoli ja etenkin dynaaminen ajomallinnus ovat terveellä pohjalla, Netissä kuhisevat innokkaat tee-se-itse-miehet taatusti pitävät huolen siitä, että jokainen voi heti joka GP:n jälkeen imuroida päivitetyt tilastoarvot Ilmorin luotettavuudesta teknisiin konfiguraatiotiedostoihin ja Häkkisen uudesta kampauksesta 3D-skineihin.

Joten nollataanpa hetkeksi kokonaan ajankohtaisuuden ja realismin yhtaikaisen tavoittelun paradoksi ja keskitytään olennaiseen. Kyllä Mika voittaa jos ei muuten niin pelissä. Hanaa!

Auto balanssissa

Formula 1 -luokan auto on sellainen monsteri, että vähänkään realistinen tietokonesimulaatio lähtee oitis keulimaan käsistä kun G-voimien suomaa palautetta tai kumien lipsumista ei varsinaisesti tunne. Tätä varten simuissa onkin yleensä tuhoton joukko erilaisia ajoapuja, ja helpoimmilla asetuksilla pelissä ei tarvitse pitää muuta kuin talla pohjassa ja kääntää rattia vähän sinne päin. F1 2000 ei ole poikkeus, ja lukuisilla eri avuilla on helppo hienosäätää peli vaikka sellaiseksi, että 8-vuotias autopelejä tuntematon koulutyttö ajaa kylmiltään helposti voittoon.

Toisessa ääripäässä virtuaalikuskilla riittääkin tekemistä, sillä täysillä realismiasetuksilla F1 2000 on sen verran reippaasti mallinnettu, että kestää kokonaisia iltoja aina yhden radan oikeiden ajolinjojen ja jarrutusten opettelemisessa, vaihteiden vispaamisesta puhumattakaan. Ajotuntuma on pahimmillaankin kuitenkin selvästi levollisempi kuin esimerkiksi Monaco GP:ssä. Perusfiilis on kuitenkin hyvä. Tuntuma rataan pysyy hanskassa ja auton käyttäytymisessä on selvää dynaamisuuden makua.

Ja on syytäkin, sillä ainakin EA ilmoittaa että downforcet, renkaiden pito ja koneen väännöt eri kierroksilla sun muut kunnon fysiikkamallinnuksen kannalta elintärkeät pikkuasiat on otettu huomioon jopa renkaiden lämpötilaa myöten. Suureksi iloksi sen myös huomaa, vaikka ajaminen tuntuukin hieman liian helpolta kun sen kerran oppii. Ratojen pito kun on luokkaa kärpäspaperi.

Downforcen onnistuneen mallinnuksen huomaa etenkin jarrutuksissa, jotka toimivat "väärinpäin" kuten ykkösissä pitääkin. Jarrutuksen alussa lyödään pedaali lattiaan ja päästetään sitä vähitellen ylöspäin nopeuden pienentyessä ja pidon haihtuessa.

22 Schumacheria

Sinänsä auton käyttäytyminen on toteutettu erittäin hyvin, mutta ihan samaa ei voikaan sanoa muusta maailmasta. Vauriomallinnus on jäänyt selvästi puolitiehen, ja kolmeahunttia betoniseinään tietää taas kerran vain irronnutta etuspoileria ja vääntyneitä ripustuksia. On totta, että ykkösten letaaliudesta johtuen mälleillä hekumointia pidetään harrastajapiireissä moukkamaisena toisin kuin rapakon takana, mutta joku raja se on realismin kaunistelullakin. Ylikestävät autot tietävät myös täysin epäformulamaisia ohitustaisteluja, joissa paras keino on tönäistä kaveri pois tieltä.

Tätä tietokonekuskit harrastavatkin sitten myötäänsä. Muuten passelin F1 2000:n ainoa varsinainen vika on kertakaikkisen onneton tekoäly. Riippumatta siitä, kuinka fiksuiksi ne vaikeusasetuksissa säätää, konekuskit ovat aina surkeita mutkissa. Ajavat mitä linjoja sattuu, jarruttavat puoli kilometriä liian aikaisin, ja yrittävät ohituksia malliin "suoraan pelaajan läpi". Pahinta on kuitenkin se, että selvästi kesken jäänyttä tekoälyä on paikattu petkuttamalla, eli "älyn" lisääminen kasvattaa näiden sankarien suoranopeuksia!

Toinen selvä keskeneräisyyden tai huolimattomuuden merkki on tiimin mukaan määräytyvien auton ominaisuuksien puuttuminen. Pelaaja ajaa aina samalla autolla, oli se sitten nimeltään Prost tai McLaren. EA:n mukaan tämä on feature eikä bugi, koska olisi kuulemma "tylsää" jos pelaaja voisi valita autokseen ylivoimaisen Ferrarin tai McLarenin (joka ei pelissä juuri pauku, vaikka tekniset yllätysviat onkin periaatteessa mallinnettu). Uskoo ketä huvittaa.

Vihollisautot tulevat yleensä maaliin siinä järjestyksessä kuin keskiverto superkaksarin harrastaja saattaisi olettaa, mutta peliä tehtäessä ei vielä tiedetty miten surkeita Jaguar ja Prost todellisuudessa ovat.

Ei ihan maaliin asti

Myöskään pelin grafiikka ei anna aihetta montun loksahteluun. Se on huomattavasti ankeampaa kuin pari vuotta vanhassa Monaco GP:ssä, ja vaatii todella raskasta rautaa pyöriäkseen kelvollisesti. Testikone tukehtui armotta ellei resoluutiota ja detaljeja tiputtanut suosiolla minimiin, jolloin jälki muistuttaa jo 3D-kiihdyttämätöntä. Onneksi oiva ajotuntuma ei kärsi karusta grafiikasta.

Selkeistä puutteista huolimatta F1 2000 on erittäin lupaava F1-simulaattori. Koska perusasiat ovat kohdallaan fysiikkamallinnuksessa, ei kestä kauankaan kun autosimuharrastajat alkavat levitellä netissä omia pikku viilauksiaan. Itse asiassa viina- ja tupakkamainoksilla ryyditettyjä autografiikoita alkoi tipahdella jo pelin ilmestymisviikolla. Kuten myös auton säätötiedostoja, mitkä ovatkin tarpeen, sillä sangen kattavat säätömahdollisuudet on selitetty melko köykäisessä ohjekirjassa vain suuntaa-antavasti, ja kun telemetriatietojakaan ei saa, on huippuviritysten etsiminen kullekin radalle satakunnan eri nippelin kanssa melkoista tuskaa.

Viikko ilmestymisen jälkeen tätä kirjoittaessani joku nippelifriikki on jo julkistanut tekoälypatsin, jonka pitäisi kuulemma vähentää konekuskien törttöilyä huomattavasti, mutta sitä en ehtinyt kokeilemaan. Selvää on, että jos ei EA keskeneräisyyksiään korjaa, sen tekevät harrastajat. Suomalaiset kärkijoukossa.

Papukaijamerkin F1 2000 ansaitsee myös ensimmäistä kertaa modernissa F1-simulaattorissa nähdystä lämmittelykierroksesta. Ehkä sadekelin kisat, turva-autot ja todella toimivat lippusäännöt saadaan taatusti tuloillaan olevaan F1 2001:een.

Viimeisenä vinkkinä: suomalaista versiota ei kannata asentaa ellei ole pakko. Vaikka varikkoradion spiikannut suomalainen onkin ihan ok, pätkistä kootut äänitteet on leikattu huonosti verrattuna englantilaiseen.

Muita vaihtoehtoja

Vakavasti pörinälaatikot ottavalle pelimiehelle ei F1 2000:n lisäksi monta vaihtoehtoa ole. Samoilla on pärjätty jo vuosikaudet, kiitos omia päivityksiä nävertävien asianharrastajien.

F1 Grand Prix 2

Microprose

Tämä veteraani on edelleen vannoutuneiden simufriikkien suosikkilistan ykkönen. Jopa siinä määrin, etteivät uskollisimmat fanit suostu edes keskustelemaan muusta kuin vuoden lopulla tuloillaan olevasta maestro Geoff Crammondin F1GP kolmosesta.

Aikanaan GP2 sai polvilleen tuhdeimmatkin muskelikoneet, ja vasta viime vuosina sen grafiikkaa on pystytty pyörittämään kaikilla herkuilla. Kun autojen fysiikkamallinnus, tekoäly ja kaikki muukin on simussa edelleen kokonaisuutena paremmin kohdallaan kuin missään uudemmassa, ei kestosuosio ole mikään ihme. Mutta siinä on 90-luvun alun autot ja säännöt – ellei päivitä niitä netistä.

Monaco GP Racing Simulation 2

Ubisoft

Ubisoft menetti FIA-lisenssin ja siitä hassu nimi. Ennen F1 2000:tta uusin ja edelleen kaunein F1-simulaattori, joka on helposti päivitettävissä ajankohtaiseksi ja "oikeilla" autoilla.

Ajotuntuma on hieman liian levoton yleiseen makuun, mutta Monacon valtteina ovat ripeästi pyörivät herkkugrafiikat, erittäin yksityiskohtaiset telemetriatiedot, erilaiset autot ja mahdollisuus sadekelin kisoihin. Tekoäly tuppaa törmäilemään myös Monacossa, mutta ei läheskään yhtä holtittomasti kuin F1 2000:ssa.

82