Electronic Artsin F1 2001 korjasi edellisen kauden pelimoottoriongelmat ja on monien mielestä se formuloiden ykkönen. Kun Geoff Crammondin GP4-tiimi vielä kaasuttelee uutta pelimoottoriaan, radalla ovat jo Artsin uudet vuosipäivitykset.
Paalupaikalla kärkkyy Xbox. Toisessa rivissä niskaan hönkivät PC ja PlayStation 2, mutta GameCube joutuu starttaamaan varikolta. Onko lähtöjärjestyksellä väliä vai ratkeaako voittaja Electronic Artsin tallimääräyksellä?
Kun formulasirkuksessa pelleily senkun lisääntyy, pitää reilu kilpailu tehdä itse. Xboxin F1 2002 on päivitys Yhdysvalloissa ilmestyneestä F1 2001:stä, terästettynä vuoden 2002 radoilla, talleilla ja kuljettajilla.
Suoraviivaisessa pikapelissä on aluksi valittavana vain kolme areenaa: Silverstone, Hockenheim ja Monza. Loput aukeavat pistesijoja napsimalla, esimerkiksi pääsylippu Monte Carloon maksaa 100 pistettä. Talleissa ei ole rajoituksia, joten suosikkinsa haalareihin pääsee heti.
Mikäli mielii osallistua täysimittaiseen Grand Prixiin lämmittelyineen ja aika-ajoineen, on pakko näyttää ajotaitonsa challengessa. Myös valtaosa asetuksista on lukittu. Esimerkiksi käsivaihteita ei voi käyttää ennen kuin on suorittanut haasteen, jossa ajetaan manuaalivaihteilla.
Onnistunut suoritus palkitaan pokaalilla. Pronssi irtoaa helposti, usein ensimmäisellä yrityksellä, mutta kulta on kovan työn takana. Kun haasteita on suorittanut riittävästi, pääsee ajamaan mestaruudesta ja muita vänkiä kisoja. Yksi hauskimmista on tiimikisa, jossa uunotettavana on oma tiimikaveri.
Padi vai ratti?
Monaco-testistä F1 2002 selviää puhtain paperein. Ruudunpäivitys pysyi hyvänä jopa lähdössä, missä parikymmentä autoa poltti kumia asfalttiin savun täyttäessä lähtösuoran. Kerrassaan upea fiilis. Xboxin muhkeaa ohjainta puristaessa vauhdintunne sai kädet tärisemään padin kanssa kilpaa.
Vaikka ohjaimen liipasimilla kaasun annostelu on helppoa ja täsmällistä, tosimies ei kelpuuta muita pelivälineitä kuin ratin. Valitettavasti lainassa ollut Thrustmasterin Modena 360 on surkea rimpula parhaisiin PC-ratteihin verrattuna. Tärinöillä maustettu ohjaus oli tarkka, mutta voimanpalautusefektien puuttuminen teki ajamisesta tunnotonta. Parempaa rattia odotellessa vaihdoin takaisin padiin.
Hävityn kisan jälkeen on turha vedota auton huonoon balanssiin. Säädöt tehdään itse, mutta jos hommasta ei ole kokemusta, on parempi jättää nippelit oletusasetuksiinsa. Repertuaari ajoapuja ja helpotuksia takaavat, että hiilikuitulehmä pysyy vaikka seitsemänvuotiaan lapasessa.
F1 2002 on nätti. Formulaohjukset ja radat ovat hienompia kuin koskaan. Ruudunpäivitys on tasaisen sujuvaa, mikä välittää vauhdin tehokkaasti katsomoon. Uskottavuutta lisää vaihteleva sää, joten vesikuuro saattaa yllättää kesken kisan. Sateen lakattua rata kuivuu pikku hiljaa, kuten pitääkin.
Interaktiivista varikkotyöskentelyä
Musiikki on sivuroolissa. Ajon aikana kansa hurraa ja moottorit ärjyvät aitoon formulatyyliin. Suomenkielistä höpinää ei kuulla, mikä ei ole iso vahinko. Selostaja replikoi radan tärkeimmät tapahtumat, mutta varsinaisesta kommentoinnista ei voi puhua.
Nykyformuloiden tyyliin tiukin taistelu käydään varikolla. F1 2002:ssa se tarkoittaa, että ennalta määrättyä nappia pitää painaa oikea-aikaisesti. Viisivaiheinen tapahtumasarja alkaa jarrutuksella ja päättyy kaasun polkaisuun. Systeemi on mielenkiintoisempi kuin täysin automaattinen palvelu.
Realismiruuvia saa säätää niin tiukaksi kuin ilkeää. Simulaatiomoodissa sain hien pintaan pelkästään vaihteita näpelöimällä. Takaraivossa jyskytti tietoisuus renkaiden kulumisesta ja bensan loppumisesta. FIA:n rangaistusten pelossa en uskaltanut edes oikaista, vaikka yllättävä sadekuuro sotki ennalta tehdyn varikkotaktiikan, kele.
Huipputasolla F1 2002:n pelaaminen on yhtä hauskaa kuin juoksentelu suolla kumisaappaat jalassa, vastaavasti kaikki avusteet päällä huristelu on tylsää. Oma peli-ilo löytyi ääripäiden väliltä, jolloin keinopilotit antavat rehdin vastuksen. Piristävästi tekoälylle sattuu virheitä ja moottoririkkoja. Oikein sydäntä lämmitti, kun näin Schumacherin punaisen Ferrarin liekehtivän radan penkalla. Heilautin iloisesti kättäni ohituksen merkiksi.
Tiimityöskentelyä
Hauskinta kisailu on lihaolentojen kesken. Ruudun saa jaettua neljään osaan, mikä vaatii jo melko ison television, jotta tapahtumista saa selvää. Jos pelaajia on enemmän kuin ohjaimia, löytyy apu tag teamista. Siinä kunkin joukkueen jäsen ajaa yhden kierroksen ja maalilinjalla vaihdetaan kuljettajaa. Kilpailuviettiä tyydyttää myös advantage, jossa voittaja on se, joka johtaa kilpailua pisimpään. Last man standing on simppeli pudotuspeli, jossa joka kierroksella putoaa joukon viimeinen.
F1 2002:n suurin vika on hengettömyys, joka vaivaa lähes kaikkia formulapelejä. Kunnollinen uramoodi, jossa voisi ajaa omana itsenään rahan kiilto silmissä olisi ollut poikaa. Lisäksi pelistä puuttuu paljon pieniä yksityiskohtia, kuten turva-auto ja telemetriatietojen hyväksikäyttö auton säätämisessä.
Jos formulat ovat se juttu, niin F1 2002 tarjoaa hyvät puitteet Schumacherin ja kumppaneiden rökittämiseen. Runsaiden säätöjen ansiosta se soveltuu aloittelijasta mestariin. En ihmettelisi, vaikka Mika Häkkinen harjoittelisi salaa Xboxilla seuraavaa kautta varten.
Pelimuodot
Yksinpelit: quick race, challenge mode, single Grand Prix, custom championship, full championship, team-mate challenge, domination
Moninpelit: split screen, time challenge, tag team, advantage, last man standing
85
