Heroes of Might & Magic V: Hammers of Fate (PC) – Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!

Kääpiöt kirveineen saapuvat Heroes of Might and Magic V:n maailmaan.

Kohtalon vasarat alkavat takoa siitä, mihin keväällä saagassa jäätiin. Kuningatar Elisabet on julistettu eläväksi pyhimykseksi. Kuningaskunta kituu fanaattisen uskonnollisuuden ikeessä ja repeilee liitoksistaan sisällissodan partaalla. Kapinalliset salakuljettavat oikeana pitämänsä kruununperijän kohti kääpiöiden rajamaita, samaan aikaan yöhaltioiden parissa maan alla vanhat kaunat alkavat elää.

Emopelin tavoin alkaa lisäosa harmillisesti osapuolista tylsimmän eli ihmisten Havenin viisiosaisella kampanjalla. Sen jälkeen onneksi päästään lisäosan uuden osapuolen eli kääpiöiden ja lopulta alakerran suippokorvien pariin. Kampanjassa kannattaa veteraanin suosiolla vääntää vaikeustasoa ylöspäin, normaalitasolla naksutellaan eteenpäin turhan leppoisasti.

Uuden kampanjan viidentoista tehtävän lisäksi pelaajalle tarjotaan muutama iso yksinpeliskenaario ja moninpelikartta, ja isona uudistuksena satunnaiskarttageneraattori. Jälki ei toki ole samaa tasoa kuin käsin rakennetuissa skenaarioissa, mutta onpahan siedettävän tasoisia kenttiä sitä hetkeä varten, kun pelin tarjonta on nähty ja netin alkemistien tuotanto käyty läpi.

Sumuvuorten salaiset aseet

Lisäosan uusi osapuoli, kääpiöiden Fortress, tuo peliin kääpiöiden riimutaikuuden ja seitsemän uutta yksikköä. Linnoituksen joukot ovat aitoa kääpiötyyliä, hitaita mutta kestäviä. Perusmosurit eli defenderit kestävät kovia määriä vahinkoa ja ovat paikallaan etenkin matkan päästä syöksyessään bonuksia saavia ratsujoukkoja vastaan. Pitkän matkan vahingosta vastaavat yksikköjen nopeutta ja aloitekykyä tiputtavat keihäsmiehet ja tulivahingon tuplaavat riimupapit. Kunnolla vahinkoa tekevät lähitaistelun brawlerit, liikaa kasvuhormonia kääpiöoluestaan saaneet thanet ja listan kruununa tulta syöksevät tuli- ja magmalohikäärmeet.

Riimutaikuus on linnoituksen komentajien erikoiskyky, joka täydentää mukavasti komentajan omaa taikomista taistelun aikana, eikä edes vie komentajan vuoroa. Resursseja uhraamalla saa yksiköitään parannettua usein tilanneriippuvaisilla riimuilla, yleensä kerran yhdellä riimulla taistelua kohti, esimerkiksi berserkkiriimulla tappioita ottanut yksikkö lyö jokaista vierusvihollista yhdellä kertaa.

Kääpiöiden lisäksi lisäosa tuo uusia neutraaleja yksiköitä, joita kohtaa kampanjan ja skenaarioiden aikana. Isabelin punaisiin pukeutuva fanaattinen Haven on lähinnä vanhojen yksikköjen pientä päivittämistä niin teholtaan kuin ulkonäöltään, mitenkään dramaattisella tavalla eivät uskonsoturit normaaleista ihmisyksiköistä eroa. Uusista ihmisyksiköistä on jopa pientä harmia ensimmäisen kampanjan aikana, kun rajallisessa määrässä yksikköpaikkoja pitää pyöritellä kahta eri settiä ihmisyksiköitä.

Maittavaa kuin tummin kääpiöolut

Pelillisesti ainoa suurempi lisä ovat edellisestä osasta tutut mikronysväystä vähentävät karavaanit. Niillä lähetetään joukkoja suoraan kohdekaupunkiin ilman että sankari pitelee kädestä kiinni. Niitä ei voi ohjata, vaan ne kulkevat suoraan lähtöpisteestä määränpäähän melko nopeaa tahtia. Vihollinen voi iskeä karavaanin kimppuun kesken matkan.

Moninpeliä varten lisäosa tuo yhtäaikaiset vuorot, lähinnä moninpelien alkua varten. Lisä on tervetullut, koska suurin osan skenaarioista on sellaisia, joissa osapuolet taistelevat aluksi erillään tekoälyä vastaan. Yhtäaikaisuuden voi kytkeä pois päältä, kun pääsee lähikontaktiin muiden pelaajien kanssa.

Alkuperäisen Heroes of Might and Magicin arvostelun kohdalla suurin murheeni oli skenaarioeditorin puute, vaan ei ole enää. Heroes V:n siirryttyä täyteen 3D-toteutukseen ei näyttävien skenaarioiden luominen ole yhtä helppoa kuin vanhoissa 2D-osissa, mutta jos skenaariontekijä jaksaa paneutua pinnanmuotojen ja objektien säätöön, saa editorilla aikaan varsin kivaa jälkeä. Netistä löytyvien skenaarioiden määrä ei vedä vielä vertoja vanhojen osien kolmenumeroisille määrille.

Tämän vuoden PC-peleistä Heroes of Might and Magic V on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle laatuunsa nähden. Ensimmäinen, muttei toivottavasti viimeinen lisäosa jatkaa emopelin pelisarjan perinteille uskollisilla toimivilla linjoilla. Alkuperäisestä pelistä pitäneille Hammers of Fate on pakko-ostos.

85