Räiskintäpelin perusidea Zonesta on lainattu Strugatsky-veljesten scifiklassikko Stalker: Huviretki tienpientareelle -kirjasta ja aavekaupungin tunnelma Tarkovskyn Stalker-elokuvasta. Luvassa on juoniväritteinen räiskintäseikkailu elävässä maailmassa.

Uraani halkeaa

2006 räjähdys vavisuttaa sulaneen reaktorin jäänteitä Ukrainan Tsernobylissä eikä kukaan tiedä syytä uuteen onnettomuuteen. Seikkailun alkaessa 2012 kaksinkertainen ydinonnettomuusalue on täysin suljettu, sillä Zoneksi kutsuttua aavekaupunkia riivaavat erikoiset luonnonilmiöt. Voimalan ympäristössä on vastatuuleen liikkuvia säteilypilviä ja painovoimakenttä tuntuu vääristyneen, sillä gravitaatiokenttään astumalla saattaa hetkessä musertua oman massansa alle painovoiman moninkertaistuessa.

Zonella elävistä mutanttihirviöistä ja aluetta vartioivasta armeijasta huolimatta alueen varassa elää satapäinen stalkereiksi kutsutut onnenonkijajoukko. Stalkerit tutkivat vaarallista aluetta, koska tiedemiehet maksavat omaisuuksia gravitaatiokenttien vääntämistä muttereista alueen bakteerikasvustosta puhumattakaan.

Perusidea on varsin mielenkiintoinen. Pelaaja toimii yhtenä stalkereista yrittäen selvitä hengissä Zonen vaaroissa, kerätä tavaraa myytäväksi ja ostaa parempia varusteita aseista suojapukuihin. Ajoneuvot ja aseistus ovat taattua neuvostolaatua, sillä vaaralliselle alueelle harva haluaa viedä mitään toimivaa tuhottavaksi. Mitä syvemmälle Zoneen pystyy tunkeutumaan, sitä arvokkaampaa saalista löytää ja pystyy ehkä lopulta selvittämään mitä alueella oikein tapahtui.

Vaikka kyseessä on räiskintä, pelaajan ei odoteta ampuvan kaikkea oravaa suurempaa, vaan hän voi keskustella ja käydä kauppaa. Muilta liikkujilta kuulee hyödyllisiä huhuja tai saa toimeksiantoja. Osa tehtävistä vie Suurta Tarinaa eteenpäin ja osa on mukana vain siksi, että pelaajalla riittäisi puuhaa. Jos onnistuu pysymään hengissä riittävän pitkään, jotkut stalker-ryhmät voivat ottaa pelaajan jopa riveihinsä.

Roolipelielementeistä huolimatta hahmolla ei ole lainkaan kehitettäviä ominaisuuksia, vaan edistys tapahtuu pelaajan oppiessa liikkumaan Zonella. Esimerkiksi gravitaatiokentät tunnistaa siitä, kuinka kasvit kasvavat aivan maata viistäen. Vaikka hahmo ei kerää varsinaisia kokemustasoja, stalkerit kutsuvat toisiaan eri arvonimillä taitojen mukaan. Arvonimet vaikuttavat käytökseen ja harva ampuu Zonen maineikkainta tappajaa.

Maksa tai henki lähtee

Stalkerin on huolehdittava varusteidensa toiminnasta. Systeemi on varsin yksinkertainen, sillä koneet toimivat kunnes kestopisteet loppuvat. Suojapuvut paikataan samalla korjaussetillä riippumatta siitä, onko säteilypuku ammuttu reikäiseksi vai onko sen syövyttänyt happo, eikä autoon tarvitse löytää juuri oikeaa varaosaa, jos kaara hyytyy matkalle.

Myös sankaria on huollettava, sillä unenpuutteeseen voi pyörtyä ja nälkään kuolla. Zonen asukit linnuista rottiin ovat enemmän tai vähemmän radioaktiivisia, joten pelkkää riistaa syömällä kärsii nopeasti säteilymyrkytyksestä. Ongelma on kierrettävissä lääkityksellä tai syömällä vain alueen ulkopuolelta tuotuja ruoka-annoksia. Säteilyvauriot liukenevat kropasta myös ryystämällä vodkaa, mutta riskit lienevät kaikkien tiedossa.

Täydellistä vapautta pelissä ei suinkaan ole. Juonen avainhenkilöitä ei voi tappaa, jotta tarinassa ei ajauduta umpikujaan. Singoista ja sotilasräjähteistä huolimatta talot eivät hajoa eivätkä puut pala. Ovet sentään räjähtävät, mutta vain silloin kun juonelle sopii. Suurin ongelma hiipimisestä haaveileville lienee, että hahmot eivät osaa lainkaan ryömiä, vain kyykkykävellä.

Tekijät vakuuttavat pääpainon olevan yksinpelissä, mutta tavoitteena on myös 32 pelaajan moninpeli. Vaikka mukana ovat perinteiset lipunryöstöt ja muut klassiset nettipelimuodot, ennakkoon kiinnostavin on varsinaisen seikkailun pelaaminen yhteistyössä muiden kanssa tai muita pelaajia vastaan.

Hauskana piirteenä tekoäly-stalkerit voivat saavuttaa juonen päätavoitteen ennen pelaajaa, jolloin seikkailun loppuratkaisu ei riipukaan puhtaasti ihmissankarista. Tekijät lupaavat tarinassa olevan kahdeksan vaihtoehtoista loppua.

Stalker on yksi kunnianhimoisimmista räiskintäpeleistä pitkään aikaan. Projektin onnistumista voi arvioida syksyllä, kun THQ julkaisee Stalker: Shadow of Chernobylin PC:lle. Xbox-käännöstä harkitaan vielä, mutta muille konsoleille Stalkeria ei kaavailla.