Juhlapuhe

Muistatteko vielä vuoden 1992? Silloin pelimiehet makuukammareissaan pelasivat Amigalla, ja edistyksellisimmät PC:llä, mutta jo silloin oltiin huolissaan siitä, että pelaajien kunto rapistuu. Niinpä sitten vietettiin laatuaikaa koko perheen kesken vesipuistoissa ja puuhamaissa.

Vuonna 1992 presidenttinä oli Mauno Koivisto. Popeda otti kantaa suomalaisten naisten asepalvelukseen Kersantti Karoliinalla ja Nirvana kävi Ruisrockissa vetämässä Smells Like Teen Spiritin. Muuten kuunneltiin Anna Hanskin vaikerrusta siitä, mikset sä soita. Euroviisuissa Suomea edusti kaikkien muistama Yamma yamma by Pave Maijanen ja tuloksena tuttu Suomi: 0 pistettä.

Vuonna 1992 videonauhuri oli yli puolessa kodeista ja CD ohitti juuri vinyylien myynnin. Ei ollut DVD:tä, MP3:a eikä www:tä. Graafinen selain Mosaic julkaistiin vasta seuraavana vuonna, Netscape Navigator ja Internet Explorer tulivat pari vuotta myöhemmin.

Telkkarissa aloitti Kauniit ja Rohkeat, iltojen iloina olivat Kummelit, Hyvät herrat, Hynttyyt yhteen ja Iltalypsy. Suurimman osan kansasta oli katsottava, mitä kahdelta kanavalta tuli, koska MTV3 aloitti valtakunnallisesti vasta seuraavana vuonna. Joillakin onnekkailla oli sentään satelliitti- tai kaapelikanavia.

Kesän kuumin skuuppi oli Ruokolahden leijona, jota ei vieläkään ole saatu kiinni. Syyskuussa laskettiin markka kellumaan, minkä suureksi ilokseni kuulin messuilla Lontoossa. Visa oli juuri laulanut matkakassan tyhjäksi ja tappiota tuli 13 prosenttia.

Urheilupuolella Teemu Selänne aloitti NHL:ssä, Toni Nieminen toi 16-vuotiaana kaksi kultaa Albertvillen olympialaisista, 14-vuotias Janne Ahonen pelkäsi Urheiluruudun haastattelijasetää. Matti Nykänen erosi toisesta vaimostaan.

Silloin matkapuhelin oli vain jupeilla. Suosituimmassa legendassa pukumies puhui bisnestä suureen ääneen kännykkäänsä keskellä ostoskeskusta, ja juuri silloin se soi. GSM-verkkoja alettiin rakentaa 90-luvun alussa.

Tämähän on kuin muinaishistoriaa. Suurimmatkaan visionäärit eivät osanneet maalailla, että 15 vuoden kuluttua PC on Suomessakin lähes joka kodissa, konsoli joka toisessa, internetiä on pakko käyttää, kännykkä on jo kakaroilla ja kaikki nuoret haluavat julkkiksiksi.

Paljon on muuttunut, mutta Pelit-lehti on edelleen täällä. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että olemme vanhin edelleen ilmestyvä pelilehti ja että meillä on peräti 164 000 lukijaa. Olemme siis osanneet tehdä jotakin oikein.

Suuri kiitos näistä 15 vuodesta kuuluu yhteistyökumppaneillemme ja ilmoittajillemme. Mutta ehdottomasti suurin kiitos menee lukijoille: ilman teitä tämä ei olisi mahdollista.

Syvä kiitos ja kumarrus koko toimituksen puolesta.

Tuija

P.S. Pidin tämän puheen 15-vuotisgaalassamme maaliskuun alussa. Se kuitenkin kertoo niin paljon siitä, kuinka maailma on muuttunut, että halusin käyttää sen myös pääkirjoituksenani.