Englannin historian viimeisen I divisioonan voittajalla ei mene hyvin. Joukkue putosi Euroopan mestareiden cupista, eikä menestystä herunut kotimaankaan kannujahdeissa. Kaiken lisäksi valioliigassakin majaillaan puolenvälin paikkeilla, joten aika ei ehkä ole suotuisin CDS:n julkaisemalle Leeds-pelille.
Arsenal, Liverpool ja Manchester Utd. ovat saaneet omat arcadepalloilu-nimikkopelinsä, mutta Football Director -peleistään tunnettu Tony Huggard on vääntänyt Leedsin uskollisesti managerisimulaatioksi. Peli alkaa neljännestä divisioonasta, josta ei ole muuta tietä kuin ylöspäin aina Englannin mestaruuteen saakka ja sitä myöten Euroopan kentille.
Leedsin luotsaamiseen on käytössä kaikki ne vanhat ja tutut toiminnot, joihin valmennussimulaatiot ovat ikiaikoja perustuneet. Joukkueen kasvattamiseksi mestaruuskelpoiseksi on alkupääomaa, joka luonnollisesti karttuu menestymisen myötä. Rahan puutteessa pankista ja johtoportaalta voi ottaa lainaa, mutta sekin on maksettava takaisin. Mitä paremmin Leeds menestyy, sitä enemmän lipputuloja kertyy kotiotteluista ja sitä enemmän rahaa jää joukkueen kehittämiseen.
Hyvää jalkapalloa esittävän joukkueen kasaaminen on tärkeää etenemisen kannalta. Perustiimi paranee jatkuvasti onnistuneilla harjoituksilla, jotka jakautuvat maalivahdin, puolustuksen, keskikentän ja hyökkäyspään treenaamiseen. Varojen puitteissa voi pestata vakoilijoita vahtaamaan sopivia pelaajia muista joukkueista tai palkata nuorisoseuralle valmentajan, jolloin omat reservit tuottavat potentiaalisia palloilijoita, jotka myöhemmin nostetaan ykkösjoukkueeseen. Myös fysioterapeutit ovat tarpeellisia.
Strachan keskittää Chapmanille...MAALI!
Kaiken statistiikan jälkeen siirrytään ottelua edeltäviin tunnelmiin. Kun vastustajan heikkoudet ja vahvuudet ovat tiedossa, laaditaan sopiva strategia puolustuksen, keskikentän ja hyökkäyksen pelimuotoa muuttamalla. Vaihtoehtoja ovat kuhunkin osa-alueeseen taitopeli, lyhyt syöttely tai "pitkää palloa ja perään" -taktiikka. Sitten peukalot pystyyn ja seuraamaan ottelun kohokohtia, jotka kirjataan Amigan perusfontilla mustalle taustalle. Vihreällä merkkigrafiikkakaistaleella vuorottelee pelitapahtumien kulku kolmen sanan avulla. Tässä vaiheessa pelistrategiaa ei voi muuttaa tai juoksuttaa kentälle vaihtopelaajia, mikä olisi kyllä tarpeellista.
Ottelun jälkeen tulostuvat kierroksen muiden otteluiden tulokset, omat tulot ja stadionin ylläpidosta koituvat menot. Pelaajasopimukset vaativat viikottain osansa menoista ja ne on uusittava kontrahdin umpeuduttua. Jos menestys on noussut pelaajien kaaliin, voivat palkkasopimukset nousta hurjasti sitten ensimmäisen sitoumuksen, ja jos palkka ei miellytä, hakeutuvat futarit paremmin tarjoaviin seuroihin. Luonnollisesti omia pelaajia voi itse asettaa siirtomarkkinoille.
Näin peli etenee kierros kierrokselta. Leeds United Champions voisi olla mikä tahansa manageripeli, joko kaupallisena julkaistu tai jopa PD-peli. Se ei tarjoa mitään uutta ja mullistavaa. Vaikka presentaatio on hirveän huono, ei pelinä Leeds ole itse asiassa yhtään huonompi kuin esimerkiksi U.S. Goldin The Manager, karumpi vain. Pikkuhiljaa toivoisi manageripeleihin uusia innovaatioita, syvällisempiä syy- ja seuraussuhteita, yksilöllistä pelaajaharjoittelua ja mahdollisuutta vaikuttaa ottelun kulkuun sen aikana. Tällaisenaan LUC on joukkueensa näköinen peli: suoraviivainen eikä kovin hohdokas.
68
