www.naturalpoint.com/trackir
Kauppaopiston naiset todella kääntää mun pään, oikeassa maailmassa helposti niskalihaksilla, mutta peleissä kankeasti peliohjaimilla. Huono juttu, koska esimerkiksi lentosimuissa joka suuntaan kuikuilu on ääritärkeää. Hämmästyttävä TrackIR palauttaa niskalihakset pääosaan.
Alkuperäinen TrackIR ei ollut peliohjain. Se suunniteltiin hiiren korvikkeeksi ihmisille, joilla on ongelmia käsikoordinaation kanssa. Vuonna 2002 joku sai neronleimauksen, joka mullisti simupelaajien elämän täydellisesti. Idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan niin nerokas, että jonain päivänä oikeissakin lentokoneissa vielä ohjataan katsetta päätä kääntämällä.
TrackIR:n toimintaperiaate on yksinkertainen. Pienten infrapunakohteiden seurantaan erikoistunut nettikameran kaltainen laite seuraa käyttäjän päähän kiinnitettyä heijastinta, jonka liikkeiden perusteella ohjelmisto liikuttaa hiiren kursoria tai kääntää virtuaalipilotin katsetta. Alkuperäinen TrackIR luki yhtä näkökentässään olevaa pistettä ja muutti sen liikkeet pysty- ja vaakasuuntaiseksi pyöritysliikkeeksi peleissä. Myöhemmin mukaan tuli Vector-nimellä tunnettu kolmiulotteisen hahmottamisen mahdollistava, kolmesta heijastimesta koostuva häkkyrä, jonka avulla mukaan saatiin kaikki tavalliselle päälle mahdolliset liikeakselit.
Evoluutiota pienin askelin
Alkuperäinen TrackIR iski ilmestyessään simuyhteisöön täsmäpommin tavoin: TIRrityksen motoriikan nopeasti omaksuneille laite oli kuin lahja taivaasta, mutta monille kiikkerä ohjaus oli liian hankalaa. Hiiriemulaatioon perustuvan ohjauksen soveltaminen peleihin oli oma taiteenlajinsa, mikä teki harjoittelusta useimmille helvettiä. TrackIR:n potentiaali ei onneksi jäänyt huomaamatta pelintekijöiltä, ja nykyään käytännössä kaikissa simulaattoreissa on suora tuki vekottimelle.
Moderni TrackIR on alkuperäismalliin verrattuna täysin eri eläin . Kolmiulotteisen mittausteknologian ansiosta se osaa lukea pään asennon paremmin kuin pelkkää täplää seuraamalla, mikä vähentää virheliikkeiden määrää ja tekee ohjaamisesta luonnollisempaa. Vuosien varrella tekniikka on muutenkin kehittynyt: uusimpien versioiden kamerat ovat tarkempia ja nopeampia samalla, kun ohjelmiston häiriösietoisuus on kehittynyt. Kolmiulotteinen liikkeen seuranta toi mukanaan ihan uusia ulottuvuuksia pelaamiseen. Tunne oikeassa laitteessa istumisesta vahvistui ja ilmataistelu helpottui, kun ohjaamorakenteiden ympäri pystyi kurkkimaan.
Ohjelmiston käyttäjäystävällisyydestä voi olla montakin eri mieltä, mutta suoran tuen yleistymisen ansiosta laitetta voi nykyään suositella käytännössä kaikille, joille hinta tai lippalakin käyttäminen sisätiloissa ei ole este. TrackIR:n käyttö perustuu pelikohtaisiin profiileihin, joiden avulla säädetään erikseen vastekäyrät jokaiselle akselille. Ohjelmoitavien vastekäyrien ansiosta opettelu on helpottunut merkittävästi, mutta valitettavasti profiilien teko ja säätäminen on välillä turhauttavaa ja aikaa vievää puuhaa. Säätöihin vaikuttavat esimerkiksi näyttölaite, TrackIR-kamerayksikön sijainti ja istuma-asento, joten muiden tekemien profiilien hyödyntäminen ei yleensä onnistu, ainakaan suoraan.
KyBorgiaa
Normaalisti TrackIR:n kamerayksikkö lähettää infrapunavaloa, joka heijastuu Vector-yksiköstä takaisin kameraan. Kuulokkeisiin kiinnitettävä TrackClip Pro -lisäväline käyttää heijastimien sijaan LEDejä, jolloin ylimääräisten heijastusten määrä vähenee, kun kameran infrapunavalo voidaan sammuttaa.
Käytännössä TrackClip toimii hyvin. Ero optimaalisesti sijoitettuun kamerayksikköön ja normaaliin lippalakki-Vector-viritykseen verrattuna ei ole kovin suuri, lähinnä kolmiulotteisen liikkeen hahmottaminen tuntui sujuvan aavistuksen verran paremmin. Koska normaalisti heijastimet ovat lippalakin lipan yläpuolella, täytyy kamerayksikkö asentaa melko ylös. Mikäli tämä ei ole mahdollista, jäävät heijastimet helposti lipan katveeseen, jolloin TrackClip toimii huomattavasti paremmin.
Vasemmalla korvalla loistava infrapunavalo luo mukavia Star Trek -fiiliksiä. Valitettavasti ennen tulevaa borgi-invaasiota järjestely onnistuu ainoastaan kuulokkeita käytettäessä. TrackClip imee virtaa USB-liittimestä, joten se on aina (lyhyehköllä) johdolla kiinni lähimmässä USB-portissa. Kyborgius on tietysti sinänsä viileätä, mutta kuulokkeiden oman ja mahdollisen mikrofonin piuhan lisänä TrackClipin virtajohto aiheuttaa turhan vahvoja kasarifiiliksiä. 2000-luvun pitäisi olla langattomuuden aikaa.
Maailma vallattu, mitäs nyt sitten?
TrackIR 5:n suurimmat ongelmat ovat TrackIR 4 ja FreeTrack. Jälkimmäinen on edullinen, tavalliseen nettikameraan, ilmaiseen ohjelmistoon ja askarteluun perustuva vaihtoehto, joka asettaa virallisen TrackIR:n kovan hinnan hieman kyseenalaiseen valoon. TrackClip vähentää sen vaatimaa askartelua, koska FreeTrackin vaatimaa infrapunalähdettä ei tarvitse rakentaa itse. Toisaalta TrackIR 4 on tällä hetkellä vallitseva standardi, johon uutta versiota on väistämättä verrattava. Uusi 5.x-version ohjelmisto on ainakin erilainen kuin aiemmin, mutta en väittäisi sitä merkittävästi käytettävämmäksi tai suureksi edistysaskeleeksi muutenkaan.
Suurin mullistus tapahtui jo TrackIR:n ensiesiintymisen yhteydessä, sen jälkeen tuli vielä liikkeen kolmiulotteisuus Vector-laajennuksen myötä. Jo TrackIR 4:stä lähtien kehitys on kuitenkin ollut lähinnä hienosäätöä ja viilausta. TrackIR 5:n resoluutio ja katselukulma ovat parempia kuin edeltäjässä, mutta taistelun tuoksinassa paremman resoluution vaikutus ei ole mullistava. Uudessa versiossa kamerayksikön voi irrottaa jalustasta, mistä on hyötyä lähinnä erikoistapauksissa.
TrackClip Pro on hyödyllinen lähinnä silloin, kun kamerayksikköä on muuten vaikea saada sijoitettua optimaalisesti. Itse käytän mieluummin johdotonta Vectoria ja lätsää, vaikka pelaankin normaalisti kuulokkeiden kanssa. Langaton versio olisi mukavampi.
TrackIR on heti kunnon joikkarin jälkeen tärkein lisä joka lentosimulaattoristin arsenaaliin. Muissakin simulaattoreista laitteesta on iloa, mutta vaikutus ei ole läheskään yhtä dramaattinen. Koska uusin versio ei ole valtava parannus edelliseen verrattuna, edullinen TrackIR 4 on tällä hetkellä hyvä löytö, jos säätäminen vielä halvemman FreeTrackin kanssa ei kiinnosta. Loppujen lopuksi aika vekotinkultia kaikki, karvoineen päivineen.
TrackIR 5
(Päivityksenä TrackIR 3+:n omistajalle)
***
(Laitteena)
******
TrackClip Pro
FIFA-kaudella paneudutaan olennaisiin asioihin. Uudistukset keskittyvät itse jalkapalloiluun, eivät pelimuotoihin, hahmoeditoreihin, tuotesijoitteluun tai muuhun häröilyyn.
Kauden FIFA keskittyy seurajoukkueiden luotsaamiseen. Onneksi, sillä Suomen potkupallojoukkueen 1–1-tasatulos Liechtensteinia vastaan oli masentavinta suomalaisurheilua hetkeen. Kääpiövaltion 35 000 asukkaan väkiluku on niin mitätön, että samalla vaivalla olisi voitu käydä hakemassa tasapelipiste Keravan All Stars -joukkueelta.
Lue koko arvostelu uusimmasta Pelit-lehdestä tai www.pelit.fi:ssä 21.10.2009.
www.fifa10.com
FIFA-kaudella paneudutaan olennaisiin asioihin. Uudistukset keskittyvät itse jalkapalloiluun, eivät pelimuotoihin, hahmoeditoreihin, tuotesijoitteluun tai muuhun häröilyyn.
Kauden FIFA keskittyy seurajoukkueiden luotsaamiseen. Onneksi, sillä Suomen potkupallojoukkueen 1–1-tasatulos Liechtensteinia vastaan oli masentavinta suomalaisurheilua hetkeen. Kääpiövaltion 35 000 asukkaan väkiluku on niin mitätön, että samalla vaivalla olisi voitu käydä hakemassa tasapelipiste Keravan All Stars -joukkueelta.
Aitoja seurajoukkueita, oikeannimisillä ukoilla ja likinäköisillä naamoilla löytyy kaikista Euroopan ammattilaissarjoista. Kotoinen liiga ei ole mukana, mutta naapurimaiden sarjat kyllä. FIFA 10:ssä maajoukkueilla pelataan vain Be a Pro -pelimuodossa, silloinkin pelipaikka on ansaittava.
Lyhyt onkin parempi
EA parantaa koko peliä yhdellä pienellä idealla: animaatioiden kestoa on lyhennetty aikaisemmasta, jolloin ohjaus muuttuu välittömän ja ripeän tuntuiseksi. Koska askeleet pysyvät lyhyinä, ukkoja pystyy liikuttamaan tarkasti kulmalipun tuntumassa ja pujahtamaan kahden pakin välistä rangaistusalueelle.
Hyökkääjän elämää helpotetaan paremmalla ohjauksella, mutta pakitkaan eivät jää ilman uudistuksia. Liukutaklaukset toimivat aikaisempaa fiksummin, sillä niitä ei tähdätä väkisin vastustajan kantapäille, vaan syötön tai laukauksen voi yrittää peittää heittäytymällä. Hutiveto saattaa tosin kimmota peittävän miehen kengän kärjestä ja kaartaa vinhan kierteen myötä maaliin.
Fyysinen peli on eirtyisen hyvin mukana, sillä pallo ja mies ovat selvästi erillisiä. Hyökätessä pallon voi siirtää eri suuntaan kuin miehen, ja puolustaessa vastustajan voi pelata pallosta irti pelkällä kropalla. Lopputuloksessa näkyy hyvin pelaajien voimasuhteiden ero. Vahva toppari kävelee yleensä yli pienen hyökkääjän, mutta terrierimäinen laiturikin pystyy sitomaan vastustajan. Välillä äijät jäävät kiinni toisiinsa painimaan kylkimyyryä, mutta tuomari on onneksi pallollisen puolella. Jos horjunta-animaatio on niin pitkä, että ukko tuntuu katoavan pelaajan kontrollista, tilanteesta tuomitaan vähintään vapaapotku.
Vapaaseen tilaan syöttely on edelleen vaikeaa, sillä FIFA vääntää passit aina pelaajia kohti. Pystysyötöt lähtevät järjestään suoraan pystyyn omalla laidalla, vaikka tarkoituksena olisi yrittää viistoa passia toppareiden välistä. Kaaripalloihin en saa oikein tuntumaa, sillä peli yrittää antaa ne aina jollekin pelaajalle, ei vain toiselle laidalle pakkien taakse, kuten oli tarkoitus.
Maalivahtipelissä on muutamia käpyjä. Be a Prolla pelatessa kone nostaa läpiajossa roikkupallon maalivahdin yli eikä edes yritä harhautusta. Temppu toimii pelaajankin tekemänä, varsinkin kaksinpeleissä, jos vastustaja erehtyy yrittämään oikeaoppisesti vastaantuloa. Myös etuyläkulmat tuntuvat olevan maalivahdeille murheenkryynejä, sillä veskarit kääntävät pienestä kulmasta ammutut vedot suoraan sisään.
Harhautusliikkeet vaihtelevat sen mukaan, onko kaveri syntynyt räpylät vai nappulakengät jalassa. Se aiheuttaa ongelmansa, sillä samasta harhautusliikkeestä ei seuraa aina samanlaista animaatiota. Kaikki kikat eivät ole samanarvoisia, sillä jalkakikalla hyökkääjä lähtee spurttiin, johon puolustaja ei voi vastata. Tasaveroisilla juoksijoilla pakki on kaksi askelta jäljessä aina maalilaukaukseen asti. Onneksi rytminvaihdostemppu ei onnistu kuin tähdillä, ja liike alkaa hitaalla askeleella, joten sillä ei voi korvata turboa.
Lopussa saatiin tolppa
Vaikka FIFA keskittyy seurajoukkueisiin, tekemistä piisaa. Yksittäisten otteluiden ja turnausten lisäksi on pitkäjänteisempiä pelimuotoja kuten managerihenkinen kausipeli, jossa joukkuetta johdetaan pelaajavalmentajana. Kokoonpanojen ja pelaajakauppojen lisäksi vastuulle jää vielä maalintekokin. Äijät ovat melkoisia taiteilijasieluja, sillä avauskokoonpano voi menettää vireensä ja kentällinen vaihtua ottelusta toiseen kokonaisuudessaan. Epärealistisen rajusti heittelevät kuntokäyrät pitävät virkeänä, sillä sarjaa tahkotessa joutuu varioimaan taktiikkaa iskussa olevien miesten mukaan.
Vaikka tekoäly pelaa aina samalla tyylillä, omaa peliään joutuu varioimaan joukkueensa vahvuuksien mukaan. Arsenalilla brittityylinen keskittely ei toimi, sillä tykkimiehillä on vain yksi kelvollinen pääpelaaja hyökkäyksessään. Kulmissakin suorat puskut jäivät haaveeksi, joten piti tyytyä pudottamaan palloa muille.
Yllättäen yksinpeli on mielenkiintoisempaa, jos ei pelaa aivan tiukimmilla vaikeustasoilla. Tiukimmilleen viritettynä kone suurin piirtein taklaa, kun painaa syöttönappia. Vähän löysemmillä tasoilla tekoäly tekee jo omiakin virheitä ja syöttelee harhaan, mikä tekee touhusta aidomman tuntuista.
Live Season -pelimuoto sotkee todellisuuden ja FIFA:n yhteen soppaan. Oikeiden jalkapalloseurojen siirrot, loukkaantumiset ja tulokset siirretään peliin kierros kierrokselta. Pelaajan tehtäväksi jää suosikkijoukkueensa ottelun pelaaminen, ja tulosta verrataan seuran todelliseen menestykseen. EA Sports päivittää datan joka keskiviikko, jolloin pääsee pelaamaan aina uuden kierroksen. Kierona juonena on, että Live Seasonia pelatakseen sarja pitää ostaa nettikaupasta, mikä tietenkin maksaa ylimääräistä.
Päälle tippi, alv ja yhteisövero
Be a Prossa luodaan virtuaalifutari, jolla pelataan vain yhdellä paikalla ja kerätään hahmolle kokemusta kuin roolipeleissä ikään. Ensin noustaan reserveistä varsinaiseen joukkueeseen ja hyvillä otteilla lopulta maajoukkueeseen asti. Tylsästi tavoitteet toistuvat samanlaisina matsista ja pelipaikasta toiseen. Tee kaksi maalia, vedä kolme kertaa ja voita ottelu ovat outoja toiveita valmentajalta, jos pelipaikkana on pakki. Mieluummin tulisin vaihdosta laitapaikalle käskytyksellä "pidä Ronaldo kurissa".
Be a Pro -ukkoaan voi viimein käyttää sekä yksin- että moninpelissä, jossa kentällä voi kirmata parhaimmillaan parikymmentä pellavapäätä pallon perässä. Nettimoninpeli ei toiminut arvosteluversiossa, mikä puhaltaa jutusta mielenkiintoarvoa pois noin tonnin, se kun sattui olemaan FIFA 09:n parhaita piirteitä.
Selostus on todella vaisu. Miesten nimiä ei juuri mainita, joukkueista ei kerrota taustatietoja ja puoliajalle mennessä käytetään noin kolmea fraasia. Juoni on siinä, että EA aikoo myydä kunnon selostuksen latauspalveluiden kautta. Tosin kommentaattoreille pitää antaa papukaijamerkki Be a Pro -pelimuodossta pelaajahahmon huomioimisesta. Selostajakaksikko saattaa pohtia, kuinka hahmoni Jorma Kovacs jakelee yleensä loistavia läpisyöttöjä, mutta tänään niitä ei nähty yhtään. Kommentaattoreiden faktat napataan suoraan pelaajan tilastoista.
Vuodesta toiseen vaadin urheilupelisarjoissa muutoksia varsinaiseen peliosuuteen. Nyt sain juuri sitä, sillä animaatiopäivitys muuttaa koko pelaamisen fiilistä aikaisempaa paremmaksi. Suurin ongelma on, että täyshintaisen FIFA 10:n päälle pitäisi maksaa vielä lisää pikku mikromaksuja. Erinomaisesta pelistä huolimatta jää siitä vähän halpa maku suuhun.
