NBA 2K16 - Vain mestaruus kelpaa

Jotkut sanovat jalkapalloa kuningaspeliksi. 
Jos minulta kysytään, valtikka kuuluu koripallolle.

Golden State Warriors marssi viime NBA-kaudella yllättäen mestaruuteen. Takamiehet Stephen Curry ja Klay Thompson johtivat timanttista hyökkäystä, Andrew Bogut ja Draymond Green isännöivät miehekästä puolustusta. Lisäksi vaihtopenkiltä löytyi Andre Iguodalan kaltainen luotettava jokapaikanhöylä, joka nappasi pudotuspelien MVP-palkinnon. Warriorsin saumaton yhteispeli oli liikaa LeBron Jamesin tähdittämälle Clevelandille.
 Golden Staten peli kulki viime vuonna kuin unelma, mutta NBA 2K15:n moninpeli kangerteli pahemman kerran. Muilta osin erinomainen koris kärsi verkkopelin takkuisuudesta ja serveriongelmista. Vastoinkäymisistä huolimatta pelaajat eivät kääntäneet selkäänsä korikselle, sillä NBA myi jälleen yli 7 miljoonaa. Komea suoritus.
Rakkaus on ansaittua. Visual Concepts tehtailee vuosi toisensa jälkeen mainioita korispelejä. Realistisuus, tinkimätön audiovisuaalinen toteutus ja laajat pelimuodot nostavat myös NBA 2K16:n urheilupelien aateliin.
 

Hill painii Curryn kanssa. Sijoittuminen korin ja pallollisen miehen väliin on puolustajan tärkein tehtävä.

Taajuusvärinät

Koripallo uudistuu maltillisesti. Syöttöpeli onnistuu aiempaa monipuolisemmin: normaalien syöttöjen ja pelipaikkakohtaisten syöttöjen lisäksi käytössä ovat kaarisyötöt ja pomppusyötöt, jotka sopivat parhaiten nopeisiin vastahyökkäyksiin ja korinalustilanteisiin. Härkämäiset sentterit ovat elementissään korin alla painiessaan, onneksi post-pelaaminen (selkä koriin päin) onnistuu vasemmalla liipaisimella.
Tekoäly on urheilupelien mestaritasoa. Repaleinen ja ryntäilevä puolustus aukaistaan muutamalla napakalla syötöllä, tähtipelaajille luodaan tilaa skriineillä ja joukkueet pelaavat uskottavasti: Golden State heittää hurjasti kolmosia, Houston elää ja kuolee James Hardenin mukana, San Antonio luottaa monipuoliseen heittopeliin ja liikkuvuuteensa. Tekoäly rokottaa vastahyökkäyksistä armotta ja reagoi fiksusti pelaajan tekemiin taktiikkamuutoksiin. Susijengimäinen puolustuksen tuplaus on NBA:ssa silkkaa itsemurhaa.
MyCareer-pelimuoto suunniteltiin Spike Leen ohjauksessa. Periaatteessa hahmonsa saa rakentaa vapaasti ulkonäköä myöten, mutta käytännössä tarina on suunniteltu Harlemissa kasvaneen tummapintaisen superlupauksen, Frequency Vibrationsin, ympärille. Kyllä, luit nimen oikein.
Tarinan ohjakset ovat tiukasti Leen hyppysissä. Uran ensimmäiset vuodet high schoolissa, collegessa ja NBA:ssa on käsikirjoitettu draaman ehdoilla, minkä takia alter ego ei saa otteistaan arvosanoja eikä peluria pysty kehittämään. Kokemus on elokuvamainen, mutta jättää pelaajan lähinnä sivustaseuraajaksi. Vaikka näyttelijät tekevät kohtalaista työtä ja juonta kuljetetaan sujuvasti, kliseisestä tarinasta jää puolivillainen maku.
Lopulta ohjakset palautetaan pelaajalle ja uraansa saa rakentaa haluamaansa suuntaan. Kummallisena ratkaisuna aloittelevan NBA-tähden kykyarvot on laskettu todella alas. Vaikka minut varattiin liigaan neljäntenä, takamieheni rating oli surkea 55. Onko kyseessä Visual Conceptsin ovela yritys kasvattaa kaikkihetimulle-sukupolvea kärsivällisemmäksi vai houkutella pelaajia panostamaan hahmonkehitykseen oikealla rahalla? Kyynisenä miehenä veikkaan jälkimmäistä.
 


Laumaeläin vai yksinäinen susi

Astellessani ensimmäistä kertaa muiden pelaajien kansoittamaan MyParkiin minulle kirkastui kilpavarustelun merkitys. Rupupelaajani kalpeni muiden palloilijoiden rinnalla, joiden ratingit huitelivat 90:n tietämissä. Raha puhui. Onneksi moninpeli sentään toimi teknisesti moitteettomasti.  Pro-Amissa pääsee mittaamaan taitojaan 5vs5-otteluissa. Peleihin voi hypätä mukaan lennosta, kaveriporukat voivat kasata oman tiiminsä logoa, pelipaitaa ja kenttää myöten. MyLeaguessa voi temmeltää jopa 30 ihmisten johtamaa joukkuetta.
Yksinpelimuodot eivät kalpene verkkotarjonnan rinnalla. MyGM:ssä voi rakentaa organisaation näköisekseen: suurten linjojen lisäksi GM päättää jopa lippujen hinnoista, harjoitusohjelmista ja henkilökunnasta. Lisäksi joukkueensa voi muuttaa toiseen kaupunkiin, rakentaa uuden areenan tai suunnitella tuoreet pelipaidat. Helppoa tämä ei ole, sillä siirto vaatii tukun kahisevaa ja muiden joukkueiden suostumuksen. Keräilykorttiteemainen MyTeam täydentää tarjonnan. Vanhojen konsolien omistajat ovat pelimuotojen suhteen paitsiossa, sillä kattauksesta puuttuvat sekä MyGM, MyLeague että MyPark.
Audiovisuaalinen toteutus on jälleen huippuluokkaa. Pelaajat ja areenat on mallinnettu komeasti, selostus toimii urheilupeleistä parhaiten ja soundtrack miellyttää korvia. Edes pelejä pohjustavat studio-osuudet eivät jää turhakkeiksi, sillä niillä naamioidaan lataustaukoja.
NBA 2K16:n puutteet ovat vähissä, vahvuuksia on sitäkin enemmän. Spike Leen ohjaama tarina jää hieman vaisuksi, mutta viime vuoden tekniset ongelmat on korjattu ja pelilliset viilaukset vievät koripalloa entistä realistisempaan suuntaan.
Kolmonen lävähtää komeasti korisukasta läpi.

 

NBA 2K16

Arvosteltu: PS4
Saatavilla: Xbox One, PC, PS3, Xbox 360
Visual Concepts/2K Sports
Versio: arvostelu
Moninpeli: 2-4 pelaajaa samalla koneella, verkossa 2-10 pelaajaa
Ikäraja: 3

85