Suomi on synkkä maa, jonka synkkien asukkaiden mielestä hauskan pitäminen on syntiä. Vai mistä johtuu, että koko muu maailma on aivan eri lailla ihastuksissaan Wiihin? Wiin ja sen pelien myynti on maailmalla ihan omaa luokkaansa, Isossa-Britanniassa Wii pelasti koko joulun pelimyynnin.
Ei Wiillä Suomessa huonosti mene, ei ollenkaan. Wii Fit on ollut yhtäjaksoisesti Figman listan top kympissä 16 viikkoa eli 8 kertaa, mihin ei ole pystynyt kuin Singstar Suomirock yhden alustan peleistä. Wii Play pyörii myös listoilla edelleen ja satunnaisesti siellä käväisee myös muita Wii-pelejä. Se, että vain Wiille ilmestyvät pelit menestyvät multiformaattien joukossa top kymppiin asti, kertoo kyllä, että Wiillä on oma kannattajaporukkansa.
Maailmalla Wii jyrää kuitenkin ihan toisella tavalla. Kaikilla markkina-alueilla Wii on konsoliykkönen ja pelien miljoonamyyntien kiistaton kuningas. Myös Ruotsissa Wii on suositumpi kuin Suomessa.
Miksi näin on? Pohdiskelin asiaa Neogamesin Koopee Hiltusen ja Amon Minna Kaivolan kanssa. Kummallakaan ei ollut varsinaista vastausta, mutta konsensuksessa päädyimme kaikki kolme siihen, että suomalaiset ovat harkitsevaista insinöörikansaa, joka ei ihan heti uusille jutuille lämpene. Lisäksi pelaamisella on edelleen Suomessa hiukan negatiivinen leima. Suuren kansan mielestä se on lasten touhua, vaikka tilastot kuinka osoittaisivat, että suomalainen pelaaja on kolmikymppinen mies.
Minna Kaivolan mukaan Wiillä on tavoitettu pelaajina neitseellistä kohderyhmää eli naisia. Naisten kautta pääsee luikertelemaan perheisiin. Jos äiti kerran tarvitsee Wiin ja Fitin, kyllä se pitää ostaa, vaikka äiti aikaisemmin olisikin ollut sitä mieltä, että meidän perheessä ei konsolia tarvita. Fitin lisäksi ostetaan muitakin pelejä ja vot! kohta koko perhe istuu sohvalla ja pelaa hauskoja pelejä yhdessä! Näin sen markkinoiden laskelmien mukaan pitäisi mennä.
Suomessa tätä tapahtuu kyllä, mutta ah, niin hitaasti. Eihän sitä toki yhdessä muuta voi tehdä kuin korkeintaan laulaa karaokea pienessä laitamyötäisessä. Yhdessä oleminen on sitä, että jokainen istuu kotosalla koneen vieressä ja juttelee virtuaalimaailmassa toisten samanmoisten kanssa.
Varjelevatko pelaajat mustasukkaisesti harrastustaan ja ylenkatsovat uusia tapoja pelata? Onko Fit ja Play tai Sports edes pelaamista pelialan perinteisessä mielessä? Kokevatko Wii Fitillä treenaavat tai Singstaria laulavat pelaavansa? Pitäisikö heidän edes?
Nyt käsi sydämelle: koska viimeksi pelasit perheesi kanssa? Mitäs jos kokeilisit, saattaisit yllättyä!
Arvostelu on luettavissa www.pelit.fi:ssä 5.5.2009.
