Runaway: The Dream of the Turtle (PC) – Seikkailupelien kakkosdivarissa

Brian Bascon loma alkaa kuin edellinen kesälomani: lentokone vikaantuu, laskuvarjoja on vain yksi, Brian joutuu työntämään tyttöystävänsä sen kanssa ulos koneesta, tyttö ammutaan kesken laskeutumisen, kone tippuu, ja Brian herää yksin keskellä viidakkoa. Seikkailumielellä siitä selviää.

Espanjalainen Pendulo Studios on siitä erikoinen pelifirma, että se on porskuttanut jo yli kymmenen vuotta tekemällä vain ja ainoastaan seikkailupelejä. Pendulon seikkailut ovat miellyttävän näköisiä ja kuuloisia sekä mukavia pelattavia, mutta aikanaan pronssikaudella julkaistuihin Lucasartsin klassikoihin verrattuna vain keskinkertaisia.

Runaway: The Dream of the Turtle on jatkoa Runaway: A Road Adventurelle (Pelit 12/03, 87 pistettä). Aiempaa osaa ei tarvitse tuntea, sillä pelien juonet ovat erillisiä, ja ykkösosan tapahtumat kerrataan lyhyessä animaatiossa. Vaikka kakkonen onkin teknisesti taidokkaampi, ykkösen tarina potkii piirun verran kovempaa, joten siitä kannattaa aloittaa. Tulee halvemmaksikin.

Kuolema saa odottaa

Runawayn sankari Brian Basco on osien välillä kehittynyt insinörtistä geneeriseksi pleikkadudeksi, joka ei seikkailua pelkää. Briania ohjataan hiirellä: vasemmalla napilla napsutellen kävellään ympäri ruutuja ja oikealla joko käpistellään asioita, poimitaan tavaraa tai keskustellaan sivuhahmojen kanssa.

Pelissä ei voi kuolla eikä aikarajoja ole, joten tarinan etenemisen tiellä olevia pulmia saa ratkoa rauhassa. Joka ongelmaan on vain yksi ratkaisu, mutta kivasti tietyn alueen sisällä puzzleja voi selvitellä omassa järjestyksessä. Näin pienellä putken laventamisella saa mukavasti vapauden tuntua.

Visuaaliseen muikeuteen on panostettu yksityiskohtia myöten. Talvella Brianin hengitys höyrystyy, lumeen jää jalanjäljet; mitättöminkin vivunvääntö ja kivenpotkaisu on animoitu. Peli yhdistelee maalattuja taustoja piirrettyjen näköisiin 3D-hahmoihin hyvin – ainoastaan naamakuvista kehtaa nipottaa. 3D-tykityksen aikakaudella kaksdee rauhoittaa ja virkistää mieltä.

Ei mitään Shakespearea

Kun pelien tarinakerronnan huikeimpiin premisseihin kuuluva "macho-sotilas tappaa kaikki" jatkaa edelleen voittokulkuaan, voisivat tarinapainotteiset seikkailupelit raivata elintilaa repäisemällä kunnon Oscar-luokan käsikirjoituksella. Se päivä tuskin koittaa, sillä loistavia pelikirjoittajia ovat harvassa, ja silloinkin kun he jotain julkaisevat, pelejä (kuten Tim Schaferin hienoa, hauskaa Psychonautsia) ei osteta, koska niissä ei ole macho-sotilaita tappamassa kaikkia.

Runawayn kirjoittajat eivät ole Schaferin Timppoja ja sen huomaa. Pelin tarina on teinitoimintaa keskitasoisimmillaan. Huumoria yritetään viljellä, mutta pääosin scifiä ja tosimaailmaa yhdistelevässä tarinassa länkytetään niitä näitä ilman särmää. Tunnelman latteutta todennäköisesti pahentaa se, että dialogi on käännetty espanjasta englanniksi: käännös on asiallinen, mutta täysin vailla tunnetta. Ääninäyttelijätkin polkaisevat suorituksensa paperista lukien. Onneksi puheen saa näkyviin myös tekstinä, ja sitä voi nopsaan napsutella eteenpäin. Eduksi en laske sitäkään, että peli päättyy cliffhangeriin ja jatko-osalupauksiin.

Peli uskaltaa irrotella vasta viimeisessä kappaleessaan, joka on vääristynyt ja itseironinen versio merirosvoelämästä. Osiosta saa vahvahkoja Monkey Island -rippausviboja, mutta väliäkö sillä, koska se on pelin hauskinta antia.

Puzzle-pojat Hulahula-saarella

Tarina on seikkailupelin aivot, puzzlet ja pähkinät ovat sen sydän, maksa ja erinäiset muut hilavitkuttimet. Runawayssa pähkinöitä piisaa, ja ne ovat kohtalaista tasoa. Hetkittäin tekijöiltä on unohtunut vinkkien jakaminen ja pari puzzlea ratkeaa vain klassisperinteisellä koeta kaikkea kaikkeen -metodilla. Sinänsä kutkuttavat puzzlet heilahtelevat silloin tällöin itsetarkoituksellisen puolelle, eli ne eivät uppoa kovin sulavasti pelin tapahtumiin, mutta asiaa liikaa spekuloimatta niistäkin nauttii.

Vaikka seikkailupelejä ilmestyykin tasaisella tahdilla, niiden keskinkertaisuus pitää genren menestyksen maassa. Seikkailujen hehkeintä manttelia kannattelevat tällä hetkellä Sam ja Max, mutta jos lisää on saatava, Runaway: The Dream of the Turtle lahjoittaa nätisti sidotun paketin puzzleja käärittynä halpaan käsikirjoituspaperiin.

80