Sabre Team – Kovat kundit eivät tanssi

Huhtikuun 30. vuonna 1980 kuusi iranilaista terroristia valtasi maansa suurlähetystön Lontoossa. He uhkasivat tappaa 20 panttivankia, ellei heidän vaatimuksiinsa suostuttaisi.

Toukokuun 5. brittiläisen turvallisuuspalvelun erikoisryhmä laskeutui katolta köysien varassa ja otti rakennuksen haltuunsa muutamassa minuutissa voimakkaan tulitaistelun jälkeen. Tämä erikoisryhmä koostui S.A.S.-miehistä, jotka ovat pääosassa Krisaliksen uudessa kevyessä strategiapelissä, joka toimintaperiaatteeltaan paljastuu Laser Squadin jälkeläiseksi.

Pelissä ohjataan kahdeksasta miehestä valikoitua neljän hengen Sabre-yksikköä. Kun sotilaat on varustettu kirjavasta asevalikoimasta, lähetetään heidät isometrisesti kuvatulle pelialueelle. Viisi tehtävää vaihtelevat panttivankien pelastamisesta ohjusten laukaisualustojen tuhoamiseen.

Sabre Team on vuoropohjainen ja sotilaita ohjataan ikoneilla. Jokainen toiminta aseen lataamisesta liikkumiseen vie oman osuutensa toimintapisteistä. Kun vuoro on päätetty, tietokone suorittaa omat siirtonsa, jotka esitetään pelaajalle erillisenä ruutuna. Tärkeä osuus toimintapistesysteemissä on etulyöntiasema (opportunity move), joka suo toimintapisteitä säästäneille mahdollisuuden liikkua vihollisen vuorolla, mikäli tämä osuu sotilaan näköpiiriin. S.A.S.-miehet eivät näe minne tahansa, mutta he voivat kuulla muun muassa vihollisten askeleita tai panttivankien kahinaa selleissä.

Ajattelevan henkilön peli

Sabre Team on strategiapainotteisempi kuin Laser Squad. Koska toiminnot lohkaisevat melkoisen määrän toimintapisteitä, on liikkeet mietittävä tarkkaan. Ei ole varaa juosta päättömästi ja ammuskella miten sattuu. Kunkin tehtävän ympäristöstä ja päämäärästä riippuu, miten miehiä kannattaa sijoittaa ja siirrellä. Erittäin tärkeätä on hajottaa yksikkö osiin, sillä neljä miestä suunnistamassa samaan pisteeseen ei jää vihollisilta huomaamatta.

Lisäksi on otettava huomioon aseiden melutaso. Tehokas, mutta äänekäs konekivääri tuo varmasti paikalle lisäjoukkoja, samalla kun heikompi, äänivaimennettu konepistooli tekee tuhoa ilman suurempaa huomiota. Rajoitettu aistikenttä pakottaa suojaamaan toisten selustaa.

Ihme ja kumma, nämä huippusotilaat eivät osaa maastoutua, leikata piikkilanka-aitaan reikää eikä heillä ole lainkaan lähitaisteluaseita. Puutteet vain pakottavat lisäämään strategista ajattelua, erikoistoimintoja ei ole helppoihin kiertoteihin. Kaikki harkinta ja taktikointi on erittäin palkitsevaa ja tehtävästä suoriuduttua oikein ihailee omia strategisia oivalluksiaan.

Mutta ei hyvää ilman pahaa. Sabre Team on nimittäin melko hidas. Vihollisten liikkeet vievät melkoisesti aikaa, vaikka niitä voikin nopeuttaa. Myös kuvaruudun häivytysefekti joka toiminnon välissä on hidastava tekijä. Vuorosysteemi ei aina istu pelin luonteeseen. Jos toimintapisteet ovat vähissä kierroksen päätyttyä, voi vain avuttomana seurata kuinka vihollinen liikkuu, ampuu ja ehtii mokoma vielä karkaamaankin, samalla kun oma mies seisoo pökkelönä lyijyä imemässä eväänsäkään väräyttämättä.

Grafiikka on yleisesti ottaen hyvää, taustat on piirretty huolellisesti ja niissä on runsaasti yksityiskohtia, kuten panttivankien askeettiset sellit. Spritegrafiikka sen sijaan jättää toivomisen varaa. Animaatio on melko huonoa, eri aseille ei ole omaa grafiikkaa ja verikään ei roiskahda. Onneksi sentään mikään näkymätön Servi-Systems ei käy putsaamassa taistelutannerta ruumiista.

Kaiken kaikkiaan pelin toteutus luo pohjaa oman mielikuvituksen käyttämiselle, jolloin taisteluista voi muodostaa dramaattisia. Sabre Team on hyvä lisä pelikokoelmaan, jos kaipaa kevyehköä, mutta silti aivoja rassaavaa strategiaa: se on haastavampi kuin Laser Squad, vaikkei aina ole täysin uskottava.

82