Sims on ilmiönä mielenkiintoinen. Kyseessä ei ole edes peli vaan ohjelmalelu tai nukketaloleikki, jossa pelaaja sisustaa virtuaalihahmonsa kämppää ja seuraa ukkelin puuhia.
Bustin Outissa nukkekoti-ideaa on jalostettu konsolimaisemmaksi. Sims: Ryntää raitille on Sims: Bustin Outin suomennettu versio, jossa kerrankin konsolikelpoinen ei tarkoita alkuperäistä helpompaa vaan toimivampaa. Simsin rääkkäämisen ja kodin sisustamisen lisäksi voi Raitilla keskittyä tavoitteisiin. Tehtäviä täyttämällä pääsee entistä parempiin piireihin, ammatteihin tai saa muuta kivaa. Tavoitteet ovat sinänsä simsmäisiä kodin sisustamisesta naisten naurattamiseen.
Sims-faneille tavoitteet voivat olla kauhistus, mutta minulle ne olivat ainoa syy tarttua Simsiin. Ryntää raitille yhdistää sopivasti tavoitteellisuuden vapaaseen häröilyyn, koska hahmollaan voi sukkuloida vapaasti ammatista ja kämpästä toiseen. Kitkaklubi-yökerhon humusta voi muuttaa takaisin Pertin asuntovaunuun rauhoittumaan. Duunia vaihtaessa uusi työpaikka aloitetaan uratikkaiden alimmalta tasolta, mutta vanhan ammatin taidot säilyvät tallella.
Hahmolle valittu persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten sim toimii virtuaalimaailmassaan ja suurin osa peliajasta kuluu hahmon tarpeiden tyydyttämiseen. Tarpeet vaihtelevat unen puutteesta hygieniaan, joten ukkelia tai akkelia saa juoksuttaa jatkuvasti kahvilla ja vessassa pesulla.
Pelattavuuteen suomennos ei pahemmin vaikuta. Ohjekirjan suomentaminen helpottaa aloituskynnystä eikä tavoitteita tarvitse enää kääntää englannista perheen pienimmille. Ihan pilteille ei Sims: Ryntää raitille -versiota kannata antaa. Aikuisen on harkittava kunnioittaako mieluummin 7 vuoden ikärajaa vai selittääkö esikoululaiselleen mikä isoveljeä naurattaa Pikselipesä-nimisessä nudistiyhdyskunnassa. Kudosta kääntäjälle siitä.
84
