Siinä missä EA Sports julkaisee arcade-tyylisiä urheilupelejä, on Sierra keskittynyt realistisempiin urheilusimulaatioihin. Ski Racing jatkaa samalla linjalla ja kyseessä on rallipeli, jossa kasvihuoneilmiön katkuinen V8 on korvattu ympäristöystävällisemmällä gravitaatiomoottorilla.
Ski Racingissa päästään laskemaan kilpaa lähinnä rinnekansan pyhinvaelluspaikkoihin. Rinteinä esiintyvät Whistler, Vail, Aspen, Mt. Bachelor, Val d'Isere ja Garmisch. Tässä törmätään taas todellisuuden luomiin rajoituksiin: kun oikeasti kykitään turvallisesti kodin lämmössä, voisi aitojen laskettelukeskusten mallintamisen lisäksi joukkoon eksyä mielikuvituksekkaampia demonisia kuiluja ja kuolemaa halveksuvia hyppyreitä.
Mukana on syöksy, pujottelu, suurpujottelu ja super-g. Realistisen otteen takia niissä on eroja, joten kaikille on käyttöä. Koska editoria ei ole, ei ratamestarina voi toimia eikä vaihtoehtoisia ratojakaan ole, vaan Aspenin suurpujottelun portit ovat aina samoissa paikoissa. Sen takia Ski Racingissä on kaksikymmentäneljä eri rataa.
Ympäri ja taas menoksi
Realistisen tuntuinen fysiikka on hyvän laskettelupelin perusvaatimus. Voimavektorien laskukaavat toimivat kivasti, sillä radan kaltevuuden muutokset tuntuvat heti hiihtäjässäkin ja tasaisella tai ylämäkiosuuksilla mutkittelemalla saa vauhdin helposti hidastettua mateluksi. Kaatumisia vain saisi tulla muutenkin kuin turva-aitaan tai portteihin törmätessä, sillä nyt laskettelija voi pyörähtää suksillaan täydet 360 astetta ja vain vauhti kärsii. Jokainen ohjausliike syö nopeutta kuin lentosimulaattorissa ikään, niinpä Ski Racingissä voittaja on se, joka vähiten tekee.
Parhaiten ohjaaminen onnistuu ilotikulla, mutta digitaalisella näppiksellä tai padilla pelaaminenkin sujuu kohtuullisesti. Niitä käyttäessä jyrkät paniikkikäännökset tulevat pienellä viiveellä, kun nappia on pidettävä ensin hetken pohjassa. Laskettelijan hallittavuus on kohdallaan ja kaikki kilpalaskijoiden keinot aerodynaamisesta muna-asennosta alkukiihdytyksen luistelupotkuihin ovat käytössä. Normaaleissa alppilajeissa tarvittavan esihypyn lisäksi pelissä on freestylista tutumpi pomppu ja mahdollisuus tehdä sen perään vaikka helikopteri. Kasakkahypyllä ei ole syöksyrinteessä juuri käyttöä, se onkin tarkoitettu tulevan moninpelipäivityksen ja paripujottelun tarpeisiin.
Kamera jää jälkeen
Ski Racingissä vauhti todella tuntuu, sillä jyrkkää syöksyrinnettä alas lentäminen näyttää ja kuulostaa aivan erilaiselta kuin hitaampi laskettelurinteessä mutkittelu. Äänimaailma saisi olla rikkaampikin, sillä hiihtäjän hengästyneen huohotuksen ja suksien suhinan tueksi pitäisi kuulua edes kisarinteiden vakiovaruste, alppikello. Nyt yleisöä on vain laskun lopussa stadionalueella tai rinneravintoloiden luona notkumassa.
Vaikka osa Laran suosiosta perustuu peräpeiliin zoomaavaan kameraan, ei sama kaava toimi laskettelupelissä. Tiukasti kankkuun tuijottava kamera jää varsinkin pujottelussa herkästi jälkeen, kun seuraava portti olisi jossain takavasemmalla ja kuvakulma on edelleen laskijan nenän suuntaan. Radan mukaisesti kääntyvä kamera olisi paikallaan, koska alalaidassa näkyvä kartta ei täysin pidä paikkaansa. Sen perusteella laskee herkästi portista ohi ja ukkelin suuntaa muuttavat pikkukumpareet jäävät huomaamatta.
Ski Racing pyörii minikoneellakin lähes täysillä yksityiskohdilla aivan pelattavasti, jos vain koneessa on 3Dfx-kortti. Grafiikka saisi silti olla mehukkaampaa, rinteessä soisi näkyvän muiden lasku-urat ja radan korkeuserot voisivat olla voimakkaammin varjostettuja. Nyt useat pikku kumpareet on opeteltava ulkoa, koska niitä ei rinteestä juuri silmällä näe.
Kelloa vastaan
Kavereita vastaan voi kilpailla saman koneen ääressä vuorottelemalla ja kisat käydäänkin lähinnä kelloa vastaan, kun vastustajan suoritusta voi seurata vain väliaikapisteissä. Oman kilpailijansa vaatetuksen ja varusteet voi rakentaa sponsoreita myöten. Turhana yksityiskohtana saa valita eri suksimerkkien ja mallien väliltä sekä lukea tuotteesta pienen mainospätkän. Sama toistuu monojen kohdalla. Vähän tahaton piikki sunnuntailaskijoiden välineurheilua kohtaan, kun osion ainoa hyöty on vain valita laskettelijalle kevään muotiväreihin sopivat monot ja sukset.
Suksen pituudella on sen sijaan suurempi merkitys. Syöksyrinteeseen on turha lähteä metrin pituisilla hammastikuilla ja kolmimetrisillä suksilla pääsee kyllä lujaa, muttei mahdu kääntymään tiukassa pujottelurinteessä.
Varsinaista tietokonevastustajan vaikeusastetta ei ole, sillä konetta ei ikinä näe, vaan vain sen tulokset. Vaikeustasot vaikuttavat porttien leveyteen, helpoimmalla tasolla on varottava lähinnä turva-aitoja, vaikeimmalla joutuu ennakoimaan laskulinjoissa myös seuraavaksi tulevat portit. Peliä voi vielä vaikeuttaa muuttamalla rinteen pinnan pitävästä lumesta betoninkovaksi jääksi, jolloin alas mennään vauhdilla, mutta pieniinkään virheisiin ei ole varaa.
Pelin maskotiksi pestattu Picabo Street opastaa lyhyillä videoilla laskettelun perusperiaatteita ja antaa ohjeita. Neuvot vain ovat laske porttien välistä -tyylisiä itsestäänselvyyksiä eikä esimerkiksi haamulaskijalla näytetä optimaalista ajolinjaa kullekin radalle.
Päivitystä odotellessa
Sierra on tekemässä moninpelipäivitystä, jossa on verkko- ja modeemituki. Jos kaikki luvatut kaksi kaunista ja kymmenen hyvää ominaisuutta saadaan todella mukaan, myös arvostelusta ilmestyy päivitys. Patch tulee muutenkin tarpeeseen, sillä muutaman bugin takia (jopa 1.11-päivityksen jälkeen) peli tahtoo hukata hiirikursorin valikoissa seikkaillessa ja pakkosyöttää alkuintron noteeraamatta pelaajan keskeytyskehotuksia. Rinteessä ollessa kello saattaa kadota kesken laskun, jolloin koko kisa menee poskelleen.
Ski Racing on hyvä ja kiinnostava laskettelupeli. Se ei vain ole kovin pitkäikäinen, sillä ratojen oppimisen jälkeen peli tuntuu olevan aina sitä samaa alamäkeen menoa. Tämä on tietenkin puhdas makuasia, itse en jaksa pidemmän päälle innostua kelloa vastaan kamppailusta ja muutaman sadasosan puristamisesta vanhasta ennätysajasta.
84
