Sonic 3D Blast on ainakin tähänastisista Soniceista kaikkein oudoin. Varsinaista kolmiulotteisuutta ei nimestä huolimatta tarjota, vaan sinisen siilin seikkailuja seurataan sivuviistovinkkelistä. Eikä ihme, sillä pelin tekijätiimi on kotoisin Englannista.
Siinä missä Nintendo on pitänyt Marion piuhat tiukasti itsellään, Sega on ollut liberaalimpi ja valinnut yhteistyökumppanikseen hieman yllättäen Traveller's Talesin, joka tosin on kokenut tasohyppelysankarin kyydittäjä. Maukkaan näköiset 16-bittiset hitit Mickey Mania ja Toy Story nostivat brittifirman jokunen vuosi sitten parrasvaloihin.
Yhteistyö Segan kanssa jatkuu edelleen, seuraava Sonic-peli (Sonic R) on jo huhujen mukaan viimeistä piirtoa vaille valmis. Traveller's Talesin toinen parhaillaan työn alla oleva peli ilmestyy alkuvuodesta myös PC:lle. Psygnosiksen julkaisema Rascal on etukäteistietojen perusteella mitä veikein 3D-tasohyppely.
Dr Robotnik on täällä tänään
Sonic 3D Blastin historia on erikoinen. Sen piti alunperin ilmestyä vain ja ainoastaan Segan 16-bittiselle konsolille Megadrivelle. Yllättäen Sega kuitenkin julkaisi sen viime vuoden lopulla Saturnilleen, joka vielä siihen asti oli jäänyt tyystin ilman Sonic-peliä. Suuren suurta hittiä siitä ei koskaan tullut, mutta toki Sonic-riippuvuudesta kärsineet saturnistit (onko heitä?) olivat tyytyväisiä.
Paha Dr Robotnik jaksaa edelleen kiusata Sonic-maailmankaikkeuden pieniä viattomia eläimiä. Tällä kertaa kohteena ovat iki-ihanasta Flicky-kolikkopeliklassikosta tutut pikkupiipertäjät. Dr Robotnik on vanginnut Flicky-linnut robottiensa sisään. Sonicin on löydettävä kaikki sinne tänne pelialuetta sijoitetut robotit, hypättävä niiden niskaan tai spinnattava niiden yli ja vapautettava pikku-Flickyt peltipuristeisesta piinasta.
Vapautetut Flickyt seuraavat kiltisti Sonic-setää, jonka on vielä vietävä perässä laahustava katras toiseen ulottuvuuteen vievän renkaan luo. Samalla reitti seuraavaan kenttään avautuu. Grafiikaltaan erilaisia alueita on seitsemän, jotka kukin on jaettu kolmeen pienempään jaksoon. Kunkin jakson viimeisessä episodissa Dr Robotnik käy esittelemässä viimeisimmän taistelurobottinsa.
Isometriseksi (sivuviistosta tihrattavaksi) peliksi Sonic 3D Blast on pelattavuudeltaan yllättävän sujuva, ehkä jopa liiankin sujuva. Peli nimittäin vaikuttaa helpolta ja jo ensimmäisessä pelisessiossa pääsee hälyttävän pitkälle ilman yhtäkään Game Over -ruutua. Toisaalta on myönnettävä, etteivät Sonic-pelit koskaan ole olleet järin vaikeita.
Hyytävä hyrrähyökkäys
Pelin edetessä uusia pikkuhienouksia annetaan tuttuun tyyliin pelaajan mutusteltavaksi. Näistä nautittavin on hyrrähyökkäys (spin attack), jolla varsin harvaan asutetut kentät on näppärä siivota vihollisroboteista. Valitettavasti monet ideat ovat tuttuja aiemmista Soniceista, eikä Traveller's Tales ole onnistunut luomaan mitään todella yllätyksellistä uudesta kuvakulmasta huolimatta. Jopa sinänsä vauhdikkaat kolmiulotteiset bonusepisodit ovat lainassa aiemmasta Sonicista. Pelisession joutuu lopettamaan pikemminkin kyllästymiseen kuin elämien loppumiseen, mikä ei ole hyvä merkki.
Kokonaisuutena Sonic 3D Blast on aiempia PC-Soniceja viimeistellympi. Grafiikka on toki edelleen karkeaa ja värejä vähän, mutta näkymät ovat parhaimmillaan siistit. Vieritys on vaivatonta ja nopeaa, muttei vieläkään silkoisen sileää (60 fps). Rompulta soiva musiikki on melkoinen sekoitus liki kaikkea mahdollista markkinamusiikista sinfonisiin sävelkuviin. Jostain kumman syystä moinen sopii peliin kuitenkin hyvin.
Sonic 3D Blastin julkaiseminen PC:lle on hieman kyseenalaista ja turhaa,varsinkin kun kyseessä on ylivoimaisesti kaikkien aikojen keskinkertaisin ja hitain Sonic. Segan arkistoista löytyisi maukkaampaakin materiaalia PC:lle siirrettäväksi. Esimerkiksi alkuperäisen Sonic-tiimin tekemä eteerinen Nights olisi taatusti upea elämys kunnollisen 3D-kortin läpi puserrettuna.
70
