Orion on planeetaksi varsin veikeä: siellä on 72 valtiota ihan oikein rajoin ja kaupungein, mutta ei valtiaita. Senpä tähden viisi sotilasmahtia kukin väittävät maita omikseen. Koska ajallisesti tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen, ei sodankäyntiin enää käytetä perinteisiä sotilaita ja sotakalustoa vaan kyborgeja, jotka ovat puoliksi koneita, puoliksi ihmisiä.
Millenniumin 'Mech-tyylisessä strategiapelissä viisi kenraalia pääsee rymistelemään kyborgeillaan Orionin maisemissa. Tavoitteena on planeetan totalitaarinen hallinto, mikä edellyttää sitä, että kavereiden tai tietokoneen joukot pyyhkäistään tipotiehen.
Peli on vuoropohjainen. Ensimmäinen askel on perustaa kyborgeja valmistava tehdas, johon uppoaa rahaa sen kapasiteetin mukaan ja joka mahdollistaa kyborgien sarjatuotannon. Kyborgeja on 10 erilaista, ne vaihtelevat teholtaan, kooltaan ja tulivoimaltaan. Kunkin valmistuttaminen vie yksilöllisen aikansa: piskuinen Cyclops valmistuu kierroksessa, mutta isompi Titan vie viisi. Varojen salliessa voi tehtaita uudistaa, jolloin ne tuottavat nopeammin ja halvemmin.
Valmiit kyborgit lähetetään valloitusretkille naapurimaihin. Jos alkuvalikosta on kytketty "Fog of War" päälle, ei peli paljasta vihollisen olinpaikkoja ja silloin kannattaakin aloittaa lähimaiden vakoilulla. Setelitukun paksuus on suoraan verrannollinen saatujen tietojen laatuun.
Vihollisen etsintää on helpottamassa kaksi skanneria. Toinen kattaa koko taistelukentän ja toinen välittömän läheisyyden. Maasto tarjoaa esteitä, jotka raivataan tieltä aseella. Myös rakennetut tehtaat, pääkaupungit ja linnoitukset näkyvät ruudulla eli nekin voidaan raunioittaa. Jos tarkoituksena on vallata vihollisen alueet, ei tuhoaminen kuitenkaan ole kovin järkevää, sillä se vähentää alueen nettoarvoa.
Kullakin maastotyypillä on nettoarvonsa ja kaupunki kartuttaa kassaa eniten. Rakennettuaan päämajan vallattuun maahan, kilisee maan tuotto kenraalin kassaan. Puolustusta varten voi rakentaa erivahvuisia linnakkeita, mutta kaiken rakentamisen edellytyksenä on varallisuus ja kunkin maa-alueen rakennustila. Pieneen metsäiseen valtioon ei mahdu suuria tehdaskomplekseja, korkeintaan ylituotantoon pystyvää maataloutta.
Blam! Pang! ETC!
Luonnollisesti eri puolten kyborgien kohdatessa seuraa taistelu. Strategiamoodissa tietokone laskee "todennäköisimmän" voittajan, jolloin voitto riippuu niin kalustosta kuin sen kunnostakin, ja tietysti maastosta. Ruutu pysyy pimeänä, vain ääniefektit välittävät tietoa taistelun kulusta.
Homman voi myös hoitaa itse, jolloin pääsee käsiksi lintuperspektiivistä kuvattuun toimintaosioon. Ensin puolustava ja hyökkäävä puoli tekevät alkuasetuksensa. Jos armeija koostuu useammasta kyborgista, jää pelaajan ohjattavaksi yksi ja tietokone hoitaa loput valitulla taktiikalla. Ruutu on jaettu kahteen scrollaavaan ruutuun, hyökkääjä vasemmalla ja puolustaja oikealla.
Ilotikulla ohjattu kyborgi liikkuu eri suuntiin ja tulitusnappi laukaisee valikosta valitut tuhon välikappaleet. Arsenaalin määrä ja panssareiden sietokyky riippuu kyborgin tyypistä.
Aseiden paukuttelu kuumentaa puoliroboja, joten maastosta on löydyttävä vilvoittelupaikkoja. Jäätiköllä kuumeneminen on käytännössä mahdotonta, mutta vulkaanisella alueella on hikiset oltavat. Ylivoiman edessä pääsee karkuun.
Taistelussa vaurioituneet kybot voidaan korjauttaa. Vaurion laatu lohkaisee tietyn prosentin mekaanimiehen ovh:sta.
Enempää tekemistä Steel Empiressa ei juuri ole. Useat toiminnoista kyllä toimivat, mutta se ei korvaa tekemisen puutetta. Viisi pelaajaa yhtä aikaa vain pitkittävät kärsimystä, toisin kuin otaksuisi. Lisäksi peli pullistelee suunnitteluvirheitä, esimerkiksi jos rahaa ei ole täyskorjaukseen, ei kyborgia voi paikkailla lainkaan.
Graafisesti peli on armotta aikaansa jäljessä. 16 huonosti valikoitua väriä eivät luo todentuntuista planeettaa. Taisteluosuus muistuttaa kaikessa karuudessaan ensimmäisiä 16-bittisiä toimintapelejä. Äänipuolikaan ei tarjoa elämyksiä. Alkumusiikiksi olisi kuvitellut terminaattorimaista kilkutusta, mutta tilalla on outoa teknoputputusta. Ilmeisesti seksikkäiksi tarkoitetut naisäänen hönkäämät tilannetiedotukset ovat pikemminkin naiiveja.
Muutama vuosi sitten Steel Empire olisi saattanut kolahtaa. Nyt näin vähän tarjoavaa viritelmää on lähinnä vitsi kutsua strategiapeliksi ja suorastaan ryöstö tarjota täysihintaisena.
68
