Superbike 2001 (PC) – Kaksipyöräinen peto

Hallitsijalla on ongelma: huipulla on kovin yksinäistä. Niinpä hallitsija päättää vierailla useammin kansan parissa - jopa monta kertaa saman vuoden aikana.

Ennakoin maaliskuisessa arvostelussa, että Superbike 2000 saa säilyttää parhaan ratapyöräilyn tittelin kokonaisen vuoden ajan aina seuraavaan versioonsa saakka. Olin puoliksi väärässä. Ei tarvinnut odottaa kuin puolisen vuotta.

Milestonen tekemä PC:n kiistatta paras ratamoottoripyöräilysarja saa siis jälleen jatkoa. Superbike 2001 on prikulleen yhtä tyylikäs, viimeistelty ja eheä paketti kuin edeltäjänsäkin, mutta siinä piilee myös sen suurin vika: uusia ominaisuuksia ei ole nimeksikään.

Vanhalla kaavalla

Päävalikon ruutuun lävähtämisestä alkaen kaikki tuntuu tutulta. Kisaamaan pääsee joko suoraa päätä tai sitten valita voi joko yksittäisen kilpailun taikka koko kauden. Uutuutena radoille pääsee myös rauhassa harjoittelemaan, ja harjoituksen lomassa on tarjolla vielä radan niksit kädestä pitäen opettava esittely.

Informaatiopakettina Superbike 2001 on yhtä vakuuttava kuin ennenkin. Pyöristä on kattavat tiedot ja kuvat, ajajien esittely kertoo miesten suurimmat saavutukset ja radoistakin kerrotaan kaikki tärkeimmät tiedot. Mukana on jälleen kaikki oikeat kuskit ja iso nippu pyörävalmistajia, eli Aprilia, Ducati, Kawasaki, Honda ja Yamaha. Prätkämerkkeihin on mahtunut mukaan yksi uusi yrittäjä, Bimota. Ratoja on mukana 13 kappaletta, eli kaikki oikeat aina Italiasta ja Iso-Britanniasta Yhdysvaltoihin. Radoista muutama on ihan uusia, kuten Saksan Oscherslebe.

Kilpaileminen missä tahansa muodossa on edelleen aidon tuntuinen kokemus, joka muistuttaa enemmän tv-lähetystä kuin tietokonepeliä. Pyörän ohjastaminen sujuu näppäimistöltä, jos nyt ei loistavasti, niin kuitenkin ihan kelvollisesti. Pelkän pyörän ohjaamisen lisäksi myös kuskin ylös-alas -liikettä pääsee itse kontrolloimaan. Edelleen jään kaipaamaan GP500:ssa ollutta kuskin täyttä hallintaa.

Konekuskit pistävät vaikeustasonsa mukaisesti hanttiin kilpailuissa. Vaikka kone osaa kilpailla aidontuntuisesti ja aina silloin tällöin ihmismäisiä virheitä tehden, niin toisinaan konekuskeilta tuntuu olevan pallo hukassa. Ne ryskyttävät takaapäin pelaajan niskaan ja puivat sen jälkeen nyrkkiä. Kaatuessa voi käydä niin, että juuri kun on päässyt pystyyn, ajaa koneen kilpailija päälle, ja taas mennään. Sama voi toistua useammankin kerran.

Vaikeusnuppi kaakkoon

Superbike 2001:ssa vaikeustason pystyy säätämään tarkasti itselleen sopivaksi. Helpoimmalla tasolla ei vaadita juuri muuta kuin kaasukahvan käyttöä ja ohjailuliikkeitä, kun taas vaikeimmalla tasolla pyörä menee sen verran herkästi nurin, että ihmetyttää, miten kuskit oikeasti pystyvät rataa kiertämään. Käytännössä vaikeimmalla tasolla pelaaminen tarkoittaa sitä, että jos kerrankin menee nurin, on peli pelattu.

Onneksi vaikeustasoa pystyy yhä säätämään liukuvasti omille taidoilleen sopivaksi. Apuneuvot, konekuskien osaamisen ja erilaiset kisaamiseen kuuluvat yksityiskohdat pystyy kytkemään päälle yksitellen. Tuloksena kilpailut ovat aina tiukkoja ja omien kykyjen mukaisia.

Lisää haastavuutta voi hakea pyöränsä virittelystä kisakuntoon. Siinä suhteessa Superbike 2001 muistuttaa enemmän edeltäjäänsä kuin pelin ensimmäistä versiota. Virittely on edelleen muutamasta vaihtoehdosta itselleen miellyttävimmän valitsemista. Testikierroksilla sentään saa esille telemetriatietoja, jos ne kiinnostavat.

Häkellyttää ja häikäisee

Superbike 2001:n mainospuheissa kehutaan grafiikan olevan entistäkin hienompaa. Minun silmääni grafiikka näyttää jokseenkin tarkkaan samalta kuin ennenkin, mutta hienoa se kieltämättä on. Auringon aiheuttamat heijastukset, radoilla käytetyt värivalinnat ja ratojen reunustoja koristavat maisemat tuovat kummasti lisää tunnelmaa ajamiseen.

Moottoripyörät ovat upean yksityiskohtaisesti mallinnettuja, mikä pätee niin omaan prätkään kuin kilpailijoidenkin laitteisiin. Värikkäät ajoasut ja pyörät ovat ihastuttava väriläiskä muuten hillittyjen sävyjen keskellä. Radat ovat yksilöllisen näköisiä ja kokonaisuutena upeita paketteja. Joillakin radoilla tosin on hieman autio vaikutelma, kun reunustat ovat lähinnä aakeeta laakeeta, mutta niinpä se taitaa oikeastikin olla.

Äänetkään eivät kovin uuden uutukaisilta kuulostaneet. Ääniä on loppujen lopuksi käytetty kovin niukasti, mutta asiansa ne ajavat kuuloaistia ärsyttämättä.

Superbike 2001 on eittämättä laadukas huippupeli, joka kuuluu jokaisen ratapyöräilystä kiinnostuneen kokoelmiin, vaikkakin yhdellä ehdolla. Jos nimittäin omistaa pelin edellisen version, kannattaa miettiä pitkään ja hartaasti sijoittaako rahojaan lähes tulkoon identtiseen jatko-osaan. Peliin vasta tutustuvienkin on syytä pohtia, hankkiako tämä vaiko mahdollisesti jo alennuslaareissa lymyävä edeltäjä.

86