Tarua odottavat kaikki

Näin uusiseelantilaisen elokuvan nimeltään Bad Taste (1987) yli kymmenen vuotta siten. Se oli omituinen tekele, jonka ohjaaja oli joku Peter Jackson. Elokuva oli täynnä huonoa makua sen kaikissa mahdollisissa ilmenemismuodoissa ja muutenkin moraalisesti epäilyttävä. Pidin siitä heti.

Urbaanina legendana kulki tarinoita siitä, miten Jackson oli tehnyt Bad Tasten yhdessä kavereidensa kanssa viikonloppuisin usean vuoden aikana. Bad Tastesta tuli kulttisuosikki, mutta jos joku olisi tuolloin sanonut, että reilun kymmenen vuoden päästä Jackson on tekemässä isolla rahalla Taru sormusten herrasta -trilogiaa ja että se on kenties koko planeetan odotetuin ja hypetetyin uutuuselokuva, olisin nauranut räkäisesti päin naamaa.

Stressiä pukkaa

Juuri kukaan ei ole vastustanut ohjaajavalintaa, vaikka legendaarisesta fantasiakirjasta elokuvan tekee huonon maun mestarina tunnettu mies, jolla ei ole takanaan yhtään suurta hittiä. Ehkä näin on siksi, että Jackson on osoittanut ihan oikeaa lahjakkuutta ja ihmiset tietävät sen.

Steven Spielberg olisi varmasti saanut samasta teoksesta leffasarjan kokoon ja se olisi ehkä ollut hienokin katsomiskokemus, mutta Jackson edustaa uhkapeliä, jossa voi hävitä tai voittaa valtavasti.

Onnistumisen uhkapelikertoimet pienenivät selvästi, kun ensimmäiset kuvat Jacksonin näkemyksestä tulivat julkisuuteen. Cannesissa oli nähtävillä 25-minuuttinen elokuvasarjan esittely ja monet sanoivat, että se oli parasta, mitä Cannesin satojen elokuvien joukkoon mahtui.

Taru sormusten herrasta on väkisinkin stressiprojekti. Trilogian osia on myyty 100 miljoonaa kappaletta. Monille lukijalle Taru sormusten herrasta on pyhä kirja, jonka kanssa ei saa pelleillä. Mukana on kaikenlaisia taruolentoja, kääpiöitä, örkkejä ja fantasiamaisemia, joiden ulkonäöstä jokaisella on oma käsityksensä. Valitsee Jackson sitten minkä tyylin tahansa, aina on joku sanomassa, että nyt meni väärin.

Taru sormusten herrasta on luonut kokonaisen kirjallisuuden tyylilajin, jota yhä matkitaan ahkerasti. Jopa b-luokan jöötifantasia, kaiken maailman jordanit, kerää hyvin lukijoita.

Toinen ongelma on projektin koko. Perinteinen hyvän ja pahan taistelu on eeppinen kertomus, joka tapahtuu omassa maailmassaan. Tämän tuominen valkokankaalle maksaa paljon. Normaalisti tämän kokoluokan elokuva maksaisi Yhdysvalloissa reilusti yli 100 miljoonaa dollaria, mutta Jackson on onnistunut pudottamaan kustannukset noin 90 miljoonaan dollariin per elokuva.

Money, money, money

Rahaa säästyy, kun kaikki kolme osaa kuvataan putkessa. Itse asiassa ne on jo kuvattu, mutta jälkityö on valtava projekti. Elokuvat tehdään Uudessa-Seelannissa aina erikoistehosteita myöten. Sikäläiset elokuva-ammattilaiset eivät vaadi niin kovia palkkioita kuin jenkkikollegansa. Samoin rahaa säästyy, kun mukana ei ole varsinaisia supertähtiä.

Elokuvan pääosissa ovat Elijah Wood (Frodo Reppuli), Billy Boyd (Pippin), Dominic Monagham (Merri), Sean Astin (Sam), Ian McKellen (Gandalf), Ian Holm (Bilbo Reppuli), Viggo Mortensen (Anagorn), Orlando Bloom (Legolas), Liv Tyler (Arwen), Christopher Lee (Saruman), Cate Blanchett (Galadriel) ja Sean Bean (Boromir).

Tulopuolella on valtavat mahdollisuudet. Kaikkien tuntema kirja on jo valmiiksi markkinoitu. Aiheesta saa tuhannen sorttia erilaista oheiskrääsää. Ei ole vaikea arvata, mikä on tämän joulun hittilelu. Pelejäkin on tekeillä iso liuta.

Joulun hittilelu on sama myös vuosina 2002 ja 2003, sillä elokuvat saavat ensi-iltansa vuoden välein juuri joulun alla. Yhdysvalloissa The Lord of the Rings: The Fellowship of the Ring nähdään 19.12. Suomessa Taru sormusten herrasta: Sormusten ritarit on vain kaksi päivää myöhemmin.

Tarut peleinä

Nykyään on selvää, että jokaisesta ison rahan elokuvasta tehdään myös peli ja Taru sormusten herrasta -pelejä tehdään lukuisia. Toivottavasti emme saa aiheesta samanlaista riesaa kuin Star Trekistä ja Star Warsista on tullut. Lisenssipelien määrä on valtava, mutta laatua on vain parissa.

Ei ollut mikään yllätys, että elokuvasarjan pelioikeuden osti lisenssipelien suurtuottaja Electronic Arts. Huhujen mukaan sopimus on peräti 10 miljoonan taalan arvoinen, mikä lienee alan ennätys. EA tekee pelejä kaikille alustoille alkaen GameBoy Colorista päättyen Xboxiin ja GameCubeen. Ensimmäinen valmis tuotos luvataan Xboxille. Myös online-pelin tekemisestä on liikkunut huhuja.

Vivendi Universaliin kuuluva Sierra hankki oikeudet Taru sormusten herra -peleihin peräti kahdeksan seuraavan vuoden ajaksi. Tuplaoikeudet onnistuvat, koska EA hankki elokuvaoikeudet ja Vivendi kirjasarjan pelioikeudet, mitkä ovat juridisesti kaksi eri asiaa. Vivendille oikeudet myi Tolkien Enterprises ja EA:lle elokuvastudio New Line Cinema.

Vivendin ensimmäinen peli perustuu trilogian ensimmäiseen kirjaan ja ilmestyy kaikille uusille konsoleille vuoden 2002 aikana. Pelin tekee seattlelainen WSP Inc. Vähemmän yllättävästi pelistä tulee kolmannen persoonan näkökulmasta kuvattu toimintaseikkailu, joka sijoittuu Keskimaahan. Vivendi lupaa keskittyä nimenomaan kirjoihin ja jättää elokuvamaisuudet sovinnolla EA:lle.

Taru sormusten herrasta -pelejä väännetään myös suomalaisin voimin. Helsinkiläinen Riot Entertainment on napannut itselleen kännykkäpelioikeudet kuten myös oikeudet tehdä interaktiivista Taru-viihdettä muihinkin kädessä pidettäviin langattomiin viestintälaitteisiin.

Lisää aiheesta

  • Kino: Kevät koittaa Hitlerille


    Kino

    Kevät koittaa Hitlerille

    Huhtikuussa tähtilaiva on lastattu kuunatseilla.

    Saksalaiset kansallissosialistit sytyttivät noin 70 vuotta sitten Euroopan liekkeihin. Vaikka yleisesti uskotaan, natsivalta ei päättynyt Berliinin miehitykseen ja Hitlerin itsemurhaan. Tappion hetkellä osa…
  • Vanhan mestarin kädenjälki

    James Cameron osaa edelleen kertoa huikeita tarinoita, vaikka pääosassa olisi pitkiä sinisiä animehahmoja.

    Kuuluin siihen ensi-iltaa edeltävänä aikana vauhdilla kasvaneeseen joukkoon, jonka mielestä Cameronin 12 vuotta vääntämä Avatar-leffa oli näkemättä nolo. Ei ihme, sillä kaikki…
  • Terveisiä Nörttilästä

    Zombileffat ovat taas in. Zombieland vääntää maailmanlopun vitsiksi, mutta kieli on liikaa poskessa.

    Aivojen perässä kuolaaviksi zombeiksi muuttunut ihmiskunta on aihe, jossa teoriassa riittää materiaalia komediaan. Muiden dystopioiden tavoin asiassa on kuitenkin yksi paha kompastuskivi:…