The Walking Dead: No Man’s Land - Maailmanloppu mikromaksuilla

Ennen minäkin olin zombi mutta sitten sain nuolen ohimooni.

The Walking Dead alkaa olla nimensä veroinen. Sarjakuva junnaa paikallaan, tv-sarja  toimii enää satunnaisesti. Ikisynkät hahmot jauhavat diibadaabaa, sitten tekevät jotain helvetin tyhmää.  Onneksi zombeilla on styroksikallot, joista saa ruuvimeisselin työntämällä läpi. Eikä zombiongelmaan edes löydy ratkaisua, sillä AMC ja Kirkman ovat luvanneet pitää niin sarjansa kuin sarjakuvansa elossa niin kauan kuin tilausta löytyy. 
Mutta jätetään synkistely ja naamanvääntely Rick Grimesin jengille, onnea vain Next Gamesille tämän kokoluokan lisenssistä! Se on selkeästi isoin sitten wappivuotisen Lord of the Ringsin ja Olli Sinerman esikoistyön Twilightin.
Lisenssillä on merkitystä. Jos peli olisi muuten identtinen, mutta sen nimi olisi Clash of Angry Dead, voin melkoisella varmuudella sanoa että vähiin olisi kokeilu jäänyt. 

Tämä paikka tekee meistä heikkoja
- Carol

Ei-miesten maa yhdistää kaksi pelityyppiä: taistelun, joka tällä kertaa on kevyt vuoropohjainen taktinen kevytstrategia, sekä free-2-play-peleille pakollisen tukikohdan kehityksen. Walking Dead -skini on ihan luontevasti pujotettu Pirkka Perusratkaisun päälle. 
Survivöörien leiri edustaa puhdasta Clash of Clans -ideologiaa, jossa kylää hitaasti rakennetaan ja rahalla korvataan aikaa. Kasvimaa ja teltat tuottavat ruokaa ja kokemusta, jotka kummatkin ovat pelin sisäisiä maksuvälineitä. Kokemusta käytetään pelihahmojen ja varusteiden levelöintiin, leirin rakennukset maksetaan ja päivitetään ruoalla. Kovaraha on kultaa, jonka kurssi on vähän alle sentin per yksi kulta.
Uusia survivoreja saa radiopuhelimella, tehtäviin mennään autolla joka kuluttaa (automaattisesti kertyvää) bensaa. Puuhastelu, eli Clansin kivien ja puiden siivoaminen, on nyt leiriä piirittävien zombien ampumista.  Neuvoston päivittäminen laajentaa leiriä ja avaa uusia rakennuksia. Kuulostaa hyvin tutulta.

Jollet taistele, niin kuolet
- Rick “No shit” Grimes

Taktiikkaosuus on hyvin virtaviivainen. Joka survivorilla on kaksi toimintapistettä, joilla yleensä venyy iskemään melko lähellä olevaa zombia tai penkomaan auton takahutlaaria. Käyttämällä vain yhden pojon hahmo jää Overwatch-tilaan ja automaattisesti mäjäyttää kantomatkalle tulevia zombeja.
Kuudesta hahmoluokasta sain auki kolme. Scoutit tuikkivat zombeja puukoilla, bruiserit tainnuttavat mailoilla ja hunterit ampuvat. Koska scoutit yleensä tappavat kerralla, ja hunteritkin osuvat välillä päähän, bruisereiden taipumus ensin tainnuttaa ja vasta noin seuraavalla kierroksella tappaa tuntuu vähän hyödyttömältä. Loput kolme ovat rynkkyilijä, rickeilijä ja michonneeraaja.
Kunhan kestää alun omien aivojen käytön kieltävät alkutehtävät läpi, taistelu on rattoisaa sekä graafisesti miellyttävää katseltavaa,. Tasaisin väliajoin kentälle tunkee lisää mätämiestä, ja tuliaseiden käyttö lisää innokkaiden lihansyöjien määrää. 
Olen jopa hävinnyt, tavallaan. Nurkan takana oli zombukkaa tarjolla enemmän kun odotin. Vihreä hiparipilari valui nollaan, kuolemako sieltä tulee? Ei, vaan uusi punainen hiparipilari! Senkin loputtua vain maataan pitempään sairaalassa, ihan oikea kuoleminen onnistuu vain Deadly-tehtävissä.

Voi kultapieni, et saa kaikkea! 
-Carol

Tehtävää seuraa lotto, eli kolme kertaa kolmen laatikon ruudukko. Tehtävän avauksilla niistä aukeaa kolme. Arkut sisältävät kortteja, joista paljastuu aseita, haarniskoja, ruokaa ja kokemusta. Peli kertoo onko arkuissa hopea- tai jopa kultakorttipalkinto. Rahastuskoukku aktivoituu silloin, kun ei osu niihin parhaisiin palkintoihin. Kolme uutta avausta maksaa 25 pelikultaa, joskin pari kertaa päivässä kolme avausta saa myös mainosvideon katsomalla. 


Olet teurastaja tai olet karjaa
-Mary

Kaikella kunnioituksella Suomen mobiilipeliskeneä kohtaan, en voi olla miettimättä onko turhauttavaa tehdä pelejä, joissa tärkein pelimekanismi on huolella hiottu monetisaatio. Käykö niitä valaita edes sääliksi?  
Kertamaksun olisin maksanut, sillä olen vielä pelaillut tätä mielikseni. Jos mikromaksujen aiheuttama ontuminen jätetään huomiotta, mobiilipeliksi Walking Dead: No Man’s Land on onnistunut. Se näyttää hyvältä, kokonaisuus on hyvin kasattu ja taisteluosuus on yksinkertaisen toimivaa. Alun kädestäpitelyn jälkeen vaikeustasokin pikku hiljaa nousee vakavasti otettavaan luokkaan. 
Mobiilipelaajat ovat ottaneet pelin hyvin vastaan, mutta ei tarvitse olla jees-mies pitääkseen No Mans Landista.

 

The Walking Dead: 
No Man’s Land

Next Games
Arvosteltu: iOS
Saatavilla: Android
Testattu: iPhone 5S, iPad 3

4/5