Makaronien maasta on saapunut uusi yritys puzzle-businesta järisyttämään. Veikeästä alkukuvasta saa käsityksen, että pelissä ohjataan personoitua palloa ansoitetuissa sokkeloissa. Ohjattavaksi osoittautuukin paloista koostuva sokkelo sankarin, Bally-pallon, alla.
Tarkoituksena on paloja siirtämällä tehdä Ballylle kulkureitti vasemmasta ylänurkasta oikeaan alalaitaan. Kenttä koostuu 81 palasta (tosin kaksi menee Ballyn lähtökoppiin), joista yksi on tyhjä. Joystickilla tai näppäimistöllä siirretään tähän tyhjään koloon pala sen vierestä eli ylhäältä, alhaalta tai sivuilta. Näin vapautuu jälleen tyhjä kolo, johon siirretään uusi haluttu pala. Tätä rutiinia noudattaen muutetaan pelialustaa. Jottei peli olisi paniikinomaista palojen asettelua sitä mukaan kun Bally kulkee, on Bally mahdollista saada vaihtamaan suuntaa.
Tavallisten käytäväpalkkien lisäksi, joita ovat kulmat, suorat, risteykset ja umpikujat, on erilaisia bonus- ja ansapaloja. Edellisistä mainittakoon pisteiden kohottaja ja limu, jälkimmäisistä Ballyn tyhjyyteen suistava notkahtava laatta. "Hupia" tarjoaa oluttuoppi, joka saattaa Ballyn epäsosiaaliseen tilaan vaikeuttaen ohjausta.
Paperilla peli kuulostaa kuivalta kuin Saharan tuuli, mutta Tilt osoittautuu varsin näppäräksi puzzle-peliksi. Haastetta tarjoaa 50 pirullisesti suunniteltua kenttää.
Kenttien ratkaisua ei opi ulkoa, mikä on omiaan lisäämään addiktiivisuutta vaikkapa vain alkukenttiä tahkoessa. Pelaajan riemuitessa kentän selvittämistä älyn riemuvoittona, seuraavalla kerralla samaa kentää pelattaessa meneekin sormi suuhun ja kyyneleet poskille.
Tilt on puettu graafisesti miellyttävään muotoon äänipuolen noudattaessa samaa linjaa. Kun valmiit kentät alkavat kyllästyttää, säntää apuun kenttäeditori, jolla voi vääntää loputtomasti uusia haasteita. Tilt sujuu kaksinpelinäkin vuorotteluperiaatteella.
Vaikka Tilt ei tarjoa mitään sinänsä mullistavaa on se pelattavaa, harmaita aivosoluja vetreyttävää viihdettä.
82
