Ultimate Civilization II Classic Collection – Klassikon uudet kuoret

Civilization II on klassikko, sen tietävät kaikki. Pelin yksinkertaiseen, mutta moniulotteiseen ideaan on moni rakastunut. uudelleen julkaisun myötä MicroProse toivoo tietysti yhä useampien lankeavan Civin pauloihin. Ja mikä ettei?

Ultimate Civilization II Classic Collection -pakkauksessa on perus-Civ II:n lisäksi myös Conflicts in Civilization- ja Fantastic Worlds -lisälevyt sekä uutuutena ainakin periaatteessa maanmainio moninpeli. Civ II on ennallaan niin graafisesti kuin ääniltäänkin, mutta musiikit ovat tasokkaampia kuin alkuperäisessä pelissä ja vaihtelevat kivasti mahtipontisista orkesterisävellyksistä hieman erikoisempiin raitoihin.

Jos Civ II ei ole tuttu, paketti kannattaa hankkia. Tarkoituksena on nostaa oma kansakunta ensimmäisten uudisasukkaiden avulla mahtavaksi valtakunnaksi käyttämällä kaikkia mahdollisia keinoja, ja lopuksi saada oma siirtokunta-alus ensimmäisenä Alpha Centauriin.

Järkevä sotilaallinen toiminta yhdistettynä taitavaan diplomatiaan tuottaa parhaimmat tulokset, joskin pelin luonteesta johtuen myös onnella on suuri merkitys pelin lopputuloksen kannalta. Kaupunkien hallinta ja laajentaminen tuotantosuunnitelmineen, sotilaallinen kilpavarustelu, tieverkostojen luominen, maailman ihmeiden kehittäminen sekä silkka tutkimusmatkailun riemu ovat vain muutamia syitä siihen, miksi Civilization on äärettömän sivistynyt peli.

Tapahtumien listaa voisi kasvattaa vaikkapa teollisuusvakoilulla ja toimivalla politiikalla hallitusmuotoineen, ja kaikki muutkin hienostuneet ominaisuudet yhdistyvät pelissä siistiksi ja ennen kaikkea toimivaksi kokonaisuudeksi. Peli on harvinaisen mielenkiintoinen ja syvällinen luomus. Pakollisten kehujen jälkeen on vielä mainittava, että mikään peli ei ole lähelläkään täydellistä. Ei edes Civilization.

Samat vanhat risut

Alkuperäistä peliä vaivanneet ongelmat ovat edelleen tallella. Niin pientä sotilasyksikköä ei olekaan, etteikö se pystyisi valtamaan yksin huikeaa megalopolista ja kähveltämään teknologiaa. Suurimmilla kaupungeilla pitäisikin olla jonkinlainen puolustusbonus kuten esimerkiksi Colonizationissa.

Jos moninpelissä valtaa kilpailevan kansakunnan asutuksia, pitäisi vallatut kaupungit pystyä vain ryöväämään kaikesta arvokkaasta ja jättämään ne sitten rauhaan. Muuten riskinä on arvokkaan teknologian menetys vääriin käsiin, ja kaupungin asukit saattavat alkaa kapinoimaan.

Ärsyttävin ominaisuus on vanha kunnon blokkaa kanssakilpailijasi tärkeimmät reitit -kikka, jonka käyttö nettipeleissä on suorastaan hävyttömän yleistä. Riittää kun sijoittaa joukkojaan juuri oikeisiin paikkoihin sopivalle etäisyydelle kilpailijoistaan ja pelikumppaneita alkaa ahdistaa.

Civilizationin ominaispiirre vaikuttaa voimakkaasti myös yksinpeleissä, kun todellisia valtion rajoja ei voida määrittää. Sotaakaan ei aina haluaisi julistaa, sillä niin yksin- kuin moninpeleissäkin, sapeleiden kalistelu syö resursseja häiritsevän paljon.

Klassisessa yksinpelissä tulee suru puseroon, sillä kovimmalla vaikeustasolla tietokoneen tiedusteluraportit ovat käsittämättömän tarkkoja. Jos suurimman mantereen yksi isoimmista kaupungeista on yhdenkin vuoron ilman virallista suojelua, rauhansopimukset rikotaan heti ja metropoli on pian vieraan vallan alla. Tarinat kertovat vieläpä sitkeistä partisaaneista, jotka uhmasivat maalta käsin kahta sotalaivaa ja useita hävittäjäyksikköjä voittoisasti.

Moninpelin jaettu ilo ja suru

Ultimate Civilizationin tärkein anti on moninpeli. Lupaavimmalta vaikutti ensi alkuun hot seat -peli, eli megalomaniaa potevat pikkupäälliköt kokoontuvat saman koneen ääreen ja tekevät siirtonsa vuorotellen. Aluksi kaikki toimikin näppärästi, joskin matelutahdilla. Sitten yksi pelaaja huomasi tietokone-Japanin vallanneen yhden hänen kaupungeistaan ilman, että hän itse oli tiennyt edes sodan alkaneen.

Hädissäni kahlasin jopa ohjekirjaa, muttei siitäkään löytynyt selitystä oudolle ilmiölle. Hot seat -pelissä ei siis näytetty vihollisen liikehdintää, sodan julistuksia ja menetettyjä kaupunkeja. Ministeriöiden välisessä tiedonkulussa lienee vakavia ongelmia, sillä vuorojen välillä tietokoneen pitäisi huolehtia mahdollisista neuvotteluista kilpailevien sivilisaatioiden kanssa aiemmin määritettyjen käyttäytymismallien mukaisesti. Valikkojen asetukset olivat kohdallaan ja tilanne toistui säännöllisesti, joten syy jäi toistaiseksi hämärän peittoon. Harmi sikäli, että ideana vuorotellen saman koneen ääressä on lupaava ja toimi mainiosti ensimmäisiin kohtaamisiin asti.

Teknisesti internet-monipeli toimi kokeiluissa varsin luotettavasti ja sessiot olivat pelikelpoisia ainakin 56K-modeemilla. Insinörtit ja teknotaiturit voivat lisäksi hioa yhteysasetuksia muokkaamalla pelin .INI-tiedostoa. Ennen pelin aloittamista kannattaa tuplata pelinopeus, jolloin yksiköt liikkuvat nopeammin ja kaupungit tuottavat suunnitelmansa kaksinkertaisella nopeudella, muuten tempo ei riitä.

Vuorojen välillä pelaaja voi kynsien pureskelun asemasta hioa kaupunkien hallintaa, veroäyriä ja vaikkapa chattia muiden hallitsijoiden kanssa. Yksinpeliin verrattuna monipeleissä on muutamia rajoituksia ja esimerkiksi Kiinan muuri -ihmeen (Great Wall) vaikutukset on peruttu kokonaan. Lisäksi vuorojen aikarajan voi määrittää mieleiseksi.

Useimmat Civ-pelurit netissä ovat sitten todellisia mestareita, ja peleistä muodostuikin lähes poikkeuksetta joko melkoisia kyttäilyjä tai mielenkiinnottomia kilpavarusteluralleja. Parempiin tuloksiin pääsee, jos sopii kavereiden kanssa yhteisistä peleistä ja muodostaa liitot jo etukäteen. Tällöin sessiot ovat huomattavasti nautinnollisempia. (Lähiverkossa tutun porukan kanssa peli sujuu paljon mukavammin kuin netissä. _kl)

Onko Classic Collection rahastusta vaiko hieno paketti, jossa kaikki Civ II-röhnä on samassa paketissa? Civ II on edelleen pelimaailman ikivihreä ja ajaton mestariteos, eli jos peli ei ole tuttu, Ultimate Collection on taatusti ehdotonta herkkua.

Civ-konkareille kiksit eivät ole kummoisia. Civ II on puhkipelattu, netistä imuroituja skenaarioita on tahkottu tarpeeksi. Niinpä paketinosto riippuu kuinka tärkeänä pitää Civin moninpeliä. Varsinkin, kun Alpha-poikakin potkii jo ovea. Kaikki on suhteellista.

81