Yritin hämätä ekologisemmin ajattevia avustajia väittämällä, että WWF tarkoittaa Maailman Luonnonsäätiötä, näkeehän sen siitäkin että pakkauksessa on apinoita kannessa. Ei auttanut, Oceanin uusi World Wrestling Federation jäi taas minulle. Vai ei salama iske kahta kertaa samaan paikkaan...
Vaikka wrestling merkitsee samaa urheilulle kuin Manitbois TV-viihteelle, ei se tarkoita että peli on automaattisesti tyhmä. Arcin ilmeisesti ST:llä kehittämä peli ei vain tiedä sitä.
Pelaajan käytössä ovat Hulk Hogan, Brett Hitman Hart, Ultimate Warrior ja Macho Man Randy Savage (Jämijärven Savageja), jotka ottavat yhteen sellaisten tiimien kuin Natural Disasters, Nasty Boys ja Legion of Doom kanssa. Kummallakin puolella on kaksi oliota, ja yhden voimien uupuessa voi näyttelijää vaihtaa.
Liikkeitä on yli kaksikymmentä, ainakin manuaalin mukaan, minusta niitä näytti olevan noin viisi. Tosin johtuen pienehköistä ja taustaan hukkuvista spriteistä saatan olla väärässäkin, oli niitä sen verran vaikea erottaa. Animaatio on kankeaa, muttei likikään yhtä kankeaa kuin pelottomien sotureiden joystickin tottelu. Ääniefektiosasto tuntui apupoikaa lukuunottamatta olevan lomalla. PC-versiossa oli ST:tä ja Amigaa enemmän värejä ainakin muutamassa kohdassa.
Pari tuntia kerättyäni mukavasti lämpöä pistin testaajaksi kymmenvuotiaan pelimiehen. Painokelvottomat sanat vaihtuivat miedompiin ilmaisuihin, ja pitkälle poika pääsikin eikä näyttänyt edes kärsivän.
Ihan tosi, CTW:n mukaan Englannin joulumarkkinoiden ykköstilasta taistelivat tämä ja Street Fighter II. Jälkimmäisessä on sentään nähty vaivaa. En minä rehellisesti mitään odottanutkaan, eikä tällä kertaa ollut edes videota mukana. Jos jotain hyvää pitää etsiä, niin Amigan musiikki ennen peliä ei ollut yhtään hassumpaa.
60
