Selvää on, että jokaisesta menestyselokuvasta täytyy muokata peli, parhaassa tapauksessa useampikin. Alien 3:n oikeudet hankki itselleen Acclaim ja pani Probe-tiimin töihin. Syntyi Megadrive-peli Alien 3, joka nyt ilmestyy Virginiltä Amigalle, vajaan vuoden myöhässä.
Elokuvan kanssa pelillä ei ole juurikaan tekemistä, sillä pelistä päätettiin tehdä tasohyppely-shoot'em-up, vaikka itse elokuva on perin aseeton (eikä siinä juuri pompita pitkin tasojakaan). Sigourney Weawer -mukaelma animoitiin (ihan hyvin) ja pantiin talsimaan pitkin tasoja, jotka miehitettiin tietysti alien-mukaelmilla, jotka ovat pelissä huomattavasti esikuviaan sikiävämpää sorttia. Elokuvasta tutuista vankilasiirtolan asukeista tehtiin alienien vankeja, jotka on pelastettava ennen kuin on myöhäistä ja massunahkat entistä kalua. Lisäksi kenttiin laitettiin ilmastointikanavia, joita pitkin voi könytä alueen eri osiin.
Peli on jaettu kolmen kentän ryppäisiin, joissa useimmissa täytyy etsiä ja pelastaa sinne piilotetut vangit ja löytää vielä reitti ulos. Joissakin kentissä riittää pelkkä ammuskelu ja exitin löytäminen. Sinne tänne on piilotettu lisää elintärkeitä ammuksia, ja ennen seuraavaa kolmen kentän sarjaa tulee vatsaan... vastaan pakollinen loppu-alien.
Alien 3 ei ole aivan silkka "ammu kaikki mikä liikkuu ja etene" -peli. Tiukka aikaraja ja alituisesti loppumassa olevat ammukset pakottavat pelaajan miettimään oikeaa etenemisstrategiaa. Kun se selviää, kyseisen kentän tahkoaminen muuttuu jatkossa rutiiniksi.
Alienit liikkuvat melkoiseen joutuisaan, mikä tekee pelistä ajoittain jännittävän. Varsinkin kuoleman uhatessa jokainen askel täytyy ottaa varovaisesti liipaisinsormi valmiina, muuten henki menee ja seuraa paluu kentän alkuun.
Aseet ovat riittävän erilaisia. Konepistooli on konepistooli, kranaatteja voi heittää alaspäin meneviin käytäviin ja liekinheitin on mainio grillauskeino lähietäisyydeltä. Viimeisenä muttei vähimpänä on ohjusmörssäri, josta lähtee ammus alienin kuin alienin ryydyttävällä rekyylillä. Tietyissä kohdissa tietty ase saattaa olla muita parempi, yleensä riittää kunhan ammuksia on edes johonkin aseista tarpeeksi jäljellä.
Virgin on ilmeisesti keksinyt helpon ja halvan tavan kääntää Megadrive-pelit Amigalle. Kuvallisesti peli ei ole kovinkaan komea vaan jopa rujo. Ehkäpä tämä johtuu itse elokuvasta, joka sekin oli visuaalisesti edeltäjiään vaatimattomampi. Myöhempien vaiheiden komistukseksi sentään lainataan Gigeria sopivissa määrin. Megadrive-version äänet saivat aikoinaan kovasti kehuja, Amiga-äänet ovat ponnettomat ja onnistuvat sujuvasti latistamaan tunnelmaa.
Amigan Alien 3 on kokonaisuutena viimeistelemätön. Rujo grafiikka ja lepsut äänet eivät peliä vielä välttämättä pilaa, mutta paikoin pelattavuuskin tahmailee. Suht hyvien pelien rupukäännökset masentavat, pystyyhän Amiga parempaankin.
Alien 3:ssa on aineksia hyvään peliin, vaikkakaan elokuvalle uskollisesta toteutuksesta ei todellakaan voi puhua. Vaihtelun puute ja lepsu toteutus sammuttavat peli-innon kuitenkin aivan liian nopeasti.
70
