Vuonna 1997 alkoi kolmas maailmanpalo. Sodasta selvisi hengissä muitakin kuin torakoita, sillä mikäpä pahan tappaisi ellei paha itse.
Maailmanpalosta selvinneet harvat eloonjääneet jakautuivat kahteen joukkoon: itselleen maanalaiset, suojatut asunnot rakentaneeseen eliittiin ja pinnalle jääneihin ydinsäteilyn syväruskettamiin mattimeikäläisiin. Vihaiset pintamutantit rakensivat Hellfire-satelliitin, joka kykeni tuhoamaan mitä vain maan pinnalta. Superase ei kuitenkaan toiminut, vaan sanoi "poks" ennen kuin sitä ehdittiin käyttää.
Vuonna 2083 vihaiset ja petetyksi itsensä tuntevat pintamutantit havaitsevat maan kiertoradalla metalliesineen, joka tunnistetaan 70 vuotta aiemmin tuhoutuneeksi Hellfire-satelliitiksi. Vanhat haavat repeävät auki, kun mutantit tajuavat voivansa korjata maan yllä roikkuvan Damocleen miekan rakettiluotaimen avulla ja saada kaipaamansa koston.Etuoikeutettujen ihmisten puolustusverkosto saa selville paiseveikkojen aikeet ja päättää räjäyttää Helvetintulen olemattomiin. Alkaa kilpajuoksu rakettien rakentamiseksi, kilpajuoksu, jonka lopputuloksena tilanne joko säilyy stabiilina tai sitten "puhdas" ihmisrotu katoaa iäksi ja mutantit saavat absoluuttisen vallan.Tuttua...
Armour Geddon II on kolmiulotteinen sotapeli, joka on liian kaukana todellisuudesta ansaitakseen simulaattori-nimityksen. Tarkoituksena on saada rakennettua rakettiluotain ennen vihollista. Kampanja muodostuu tehtävistä, vaikka taktisilla näytöillä on yritetty luoda strategiapelihenkeä ja vapaastikin saa mellestää. Pelaaja on eliitin puolella, luultavasti siksi, että akneongelmaisiin ei ole kiva samaistua. Ohjekirja yrittää kyllä kovasti selittää pelin olevan puolueeton.
Onnistuneet tehtävät antavat pelaajalle lisää tehtaita ja kaivoksia aseiden ja raaka-aineiden tuotantoa varten sekä lisäävät saatavilla olevan tiedon määrää. Esimerkiksi satelliittiluotainta voi alkaa rakentaa vasta selvitettyään osan tehtävistä. Kallisarvoisia raaka-aineita voi kierrättää asentamalla maakulkuneuvoon kierrätyslaitteen ja menemällä tuhoutuneen sotakoneen luo. Laitteeseen kuluneet materiaalit teleportoituvat takaisin Alfa-tukikohtaan, pelaajan aloituspaikkaan, ja ne voi käyttää uudestaan 80-prosenttisesti. Kierrätys ei ole ekoaktivistien ansiota vaan käytännön pakko.Pelissä on kolmentasoisia aseita ja sotakoneita. Osa koneista on jo kehitetty pelin alkaessa (määrä riippuu vaikeustasosta) ja loput täytyy antaa tiedemiehilleen kehitettäväksi. Valkotakit saa jakaa eri keksintöjen tekemiseen vapaasti.Yhä tutumpaa
Ohjattavia laitteita on yhdeksän erilaista. Mukana on helikopteri, hävittäjä, pommittaja, ilmalaiva, kaksi tankkia ja kuljetus- ja puolustuskalustoa. Kuorma-autoa tarvitaan kuljettamaan materiaaleja laukaisualustalle. Joka laitteella on oma mittaristonsa, vaikka erot ovatkin kosmeettisia. Combat Air Patrolin militaristiseen mittaristo-lookiin ei ylletä.
Lentolaitteiden kontrollit ovat hieman erikoiset. Helikopterilla laskeutuminen tuntuu mahdottomalta. Lentokoneet ovat välillä todella kiikkeriä, joskus ne taas kääntyvät kuin tervassa. Maakulkuneuvojen kanssa ongelmia ei ole. Polttoainetta kuluu liikkumisen lisäksi suojiin. Mitä korkeammalla pitää suojien latausnopeutta, sitä enemmän kuluu gasoa. Maastoon voi pudottaa bensatankkeja ja näin laajentaa maakulkuneuvojen toiminta-aluetta, tai sitten koneisiin voi ottaa mukaan lisäpolttoainesäiliöitä. Salamannopeaa liikkumista varten on kehitetty teleportteri, jonka voi pudottaa lentokoneesta kohdealueelle. Alfa-tukikohdan vieressä on valmiiksi yksi telesiirrin.
Aseet ovat avuttomia verrattuna nykyisiin vempaimiin, etenkin tankkien varustus (ja ulkonäkö) on suoraan kivikaudelta. Koneiden hardpointteihin voi asentaa aseiden lisäksi muunkinlaista kalustoa, kuten yönäkölaitteen ja vihollisen tutkalle näkymättömäksi tekevän häirintälaitteen. Peli toimii koko ajan reaaliajassa, eli pelaajan kiroillessa epäloogisen valikkosysteemin kanssa vihollinen saa paukuttaa rauhassa.Kaksinkertainen hupi
Maastossa voi yhtäaikaa olla kuusi omaa sotakonetta. Tietokoneavusteista koneiden ohjausta varten on waypoint-systeemi ja autopilotti, eli tylsät lähestymislennot voi hoitaa automaattisesti ja sitten perillä kohteessa hyökkäykset manuaalisesti. Autopilotin ohjauksessa olevat yksiköt eivät osaa hyökätä tai puolustautua.Erinomainen oivallus on, että Amiga-duon voi letkuttaa sarjakaapelilla yhteen, jonka jälkeen kaksi ihmispelaajaa voi taistella samassa pelissä yhtäaikaa. Sarjakaapelin rakennusohjeet on huomaavaisesti painettu manuaaliin. Kaksinpelissä on sama ongelma kuin AG1:ssä, eli joskus toisella koneella peli pyörii hieman etuajassa. Tilanne korjaantuu tallentamalla ja lataamalla.
Vielä on viissatanen voimissaan
Grafiikka ei PC-simujen rinnalla näytä kovinkaan erikoiselta, mutta täyttää tehtävänsä ja mikä tärkeintä, on nopeaa. Perusviissatasella saa kytkeä miltei kaikki yksityiskohdat pois, mutta millä tahansa nopeammalla koneella kuten A1200:lla tai Supra-turbotulla viissatasella nopeus on täysin riittävä vaikka kaikki ekstrat olisivat päällä.
Armour Geddon II ansaitsee nopeatempoisen toimintansa ja sopivan laajuutensa takia hyvät pisteet. Realismin puutteesta viis, pääasia että on hauskaa.Kimmo VeijalainenToteutus
Aseissa on mahtava voiman tunne, mutta lentohärveleiden ohjaustuntuma on outo. Peli on vauhdikas korkeillakin yksityiskohtatasoilla. Menusysteemi on sekava, nappulat on siroteltu joka ruudussa eri kohtaan.
85
